Kuten nytkin, mikä tässä on muuttunut Timppa?

Ei pidä sotkeutua lillakanvarpuihin näissä hirvilupamäärissä.  Tavallinen seura vaikuttaa kymmenen kilometrin alueella. Ja hirvet kulkee semmosen alan läpi parissa tunnissa. Yhden seuran ampumisilla ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen. Ne kasaantuvat ja hajaantuvat mille alueelle niillä on halu mennä. Hirvilupa-alueet on pyritty tekemään niin laajoiksi, että ne kattaisivat seudun hirvien koko vuodenkierron aikana oleilemat alat. Ja tämä alahan on se kokonaisuus, mikä määrittää kaatolupamäärät, ei yksittäinen seura. Tämäkään systeemi on tuskin valmis tai täydellinen. Mutta se on paras käytössä oleva.

Jos halutaan vaikuttaa paikallisesti taimia raateleviin yksilöihin, jotka saapuvat talvehtimaan just tähän ja tuohon taimikkoon, niin ne kuuluisi ampuakin vasta metsästyajan aivan loppuaikan joulukuussa.

Pitää tunnustaa että on tuo MTK heräilemässä piiitkästä ”ruususen unesta”. Tässäkin etusivulla annetaan selkeästi oikean suuntaista ohjetta hirvestäjille: Eli ampukaa naarashirviä! Tuo on erittäin tärkeä ohje ja esim. Keski-Suomessa välttämätöntä. Ei tule muuten hirvikannan tilaan mitään parannusta näillä lupamäärillä vaikka kaikki käytettäisiinkin pankkilupia myöten.

Jeesillä käy vaivattomasti takinkääntö. Tähän saakka hän on vannonut riistakeskuksen kyllä antaneen kaikki anotut luvat. Metsästäjät vaan eivät hae riittävästi. Nyt se onkin juuri se riistakeskus joka pihtaa. Jos onkii niin ettei niit kukaan piilottele ja lupiakin haetaan ja saadaan kannan tiheyden mukaan.

Lainaus FaceBookista:

Keski-Suomen hirvikanta jäämässä liian korkeaksi ja naarasvoittoiseksi kirjoittaa MTKn metsälinjan kenttäpäällikkö.

Kuluvan syksyn hirvijahtiin on Suomen riistakeskus myöntänyt koko Suomeen 52 772 hirvieläimen kaatolupaa. Määrä on 26 % suurempi kuin edellisvuonna. Keski-Suomessa lupia on myönnetty peräti 36% enemmän kuin edellisvuonna. Tästä huolimatta maakunnan liian tiheäksi päässyt hirvikanta ei ole kokonaisuudessaan putoamassa yhteisesti tavoitteeksi asetetulle tasolle. Kuluvan vuoden keväällä laajapohjaisen sidosryhmäneuvotteluiden pohjalta asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi hirvikannan pudottaminen 2,8 – 3,2 hirven tasolle 1000 hehtaarilla. Metsästäjät hakivatkin lupia 36% enemmän kuin edellisenä vuonna. Mutta vaikka kaikki haetut ja myönnetyt luvat käytettäisiin kuluvan syksyn jahdissa, niin asetettuun tavoitteeseen ei päästä. Hirvikanta onkin siis jäämässä maakunnassa jonkin verran yhteisesti asetettua tavoitetta korkeammaksi. Liikenne- ja metsävahingot eivät ole siis vähenemässä, valitettavasti päinvastoin. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kaikki myönnetyt hirviluvat käytetäisiin täysimääräisesti. Monilla seuroilla ja alueilla on käytössä lupapankkijärjestelmät, mikä on erinomainen asia. Lupapankkeja voidaan jahdin kuluessa ja loppupuolella kohdistaa erityisesti hirvitihentymäalueille. Tänä vuonna näille lupapankeille ja niiden täysimääräiselle käyttämiselle on poikkeuksellinen suurta tarvetta. Hirvikanta on ollut jo pitkään luonnottoman naarasvoittoinen. Yhtä urosta kohden maakunnan metsissä kulkeekin lähes kaksi naarasta. Tämä aiheuttaa hirvikannan määrittämisen lisäksi erityisiä haasteita kannan kehityksen arvioinnille. Voimakkaasti naarasvoittoinen kanta aiheuttaa nopeita ja osin jopa ennakoimattomiakin kannan vaihteluita vuosittain. Kuluvan syksyn hirvijahti ja kaadot eivät ennakoi, että tämä ongelma olisi oikenemassa. Sen vuoksi jäljellä olevan jahdin aikana naarasvoittoisuuden pienentämiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Maanomistajat ovat osoittaneet metsästäjille arvostavansa heidän riistanhoidollista harrastusta ja työtä, vuokraamalla maansa metsästysseuroille. Yksityiset maanomistajat ovat tehneet sen lähes poikkeuksetta vastikkeetta eli käytännössä ilman rahallista korvausta. Vastikkeeksi metsänomistajat odottavat yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista niin hirvikannan koon kuin rakenteenkin osalta. Metsänomistajat tiedostavat, että tehtävä ei ole helppo, eivätkä esim. sudet ja muut suurpedot helpota metsästäjien tilannetta millään tavalla. Päinvastoin, joillain alueilla nämä pedot vaikeuttavat metsästystä todella paljon. Monista haasteista huolimatta, metsänomistajat vetoavat metsästäjiin että – kaikki myönnetyt hirviluvat käytetäisiin kuluvan syksyn jahdissa ja – lupapankit otettaisiin käyttöön täysimääräisesti sekä – jahdin loppuvaiheessa kiinnitettäisiin huomiota naarasvoittoisuuden vähentämiseen. Jyväskylässä 17.11.2017 Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK Metsälinja