Keskustelut Harrastukset Metsästäjät saavat käyttöönsä reaaliaikaisen hirven verotusennusteen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 110)
  • Metsästäjät saavat käyttöönsä reaaliaikaisen hirven verotusennusteen

    Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus tarjoavat hirven metsästäjille reaaliaikaisen verotusennusteen. Ennuste on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa ja se julkaistaan Oma riista -palvelussa. Tavoitteena on auttaa hirvitalousalueiden loppukauden metsästyksen ohjaamista. Verotusennuste päivittyy kerran vuorokaudessa hirven metsästyskauden loppuun saakka. Ennuste perustuu metsästäjien Oma riista -palvelun avulla keräämään hirvihavainto- ja saalisaineistoon.

    Oma riista -palvelun kautta palautettu tieto saadaan nopeasti kannanhoidon tueksi. Hirvitalousalueilla, joiden seurueet ovat kirjanneet hirvihavaintotietoja vähintään 60 prosentin kattavuudella, on laskettu jahdin edistymisen väliarvioinnin tueksi laskennallinen verotusennuste. Ennusteessa annetaan laskentahetkellä vallitseva tilanne ja hahmotellaan karkeasti, miten hirvikannan tiheys ja ensi vuoden aikuiskannan lehmä/sonni-suhde tulisivat kehittymään, jos noudatetaan verotussuunnitelmaa jahtikauden loppuun asti.

    Ennuste lasketaan päivittäin jahtikauden loppuun saakka. Ilmoitetut saaliit ja havainnot vaikuttavat kirjauspäivää seuraavan päivän ennusteeseen.

    -Merkittäviä muutoksia on odotettavissa viikonloppujen jälkeen, kun järjestelmään kirjataan suuri määrä uutta tietoa, erikoistutkija Jyrki Pusenius

    Ennuste löytyy Oma riista -palvelusta hirveä metsästäville seuroille ja seurueille. Ennusteeseen on liitetty tulkintaohjeita ja muita lisätietoja. Ennuste julkaistaan myös riistahavainnot.fi -palvelussa.

    Oma riista on sähköisen asioinnin palvelu, jota käyttää 114 000 metsästäjää. Palvelu tuottaa muun muassa riistatietoa.

  • Planter

    Tolopainen tuntuu olevan melkoinen guru puukaupoissa, mutta metsästysasiat eivät ole ihan yhtä hyvin hallinnassa.

    ”metsänomistaja voi hankkia luvat ja tulla mukaan hirvenpyyntiin, jos tilanne huolestuttaa.”

    Metsänomistaja ei tosiaankaan voi hankkia hirvenpyyntilupia ja lähteä hirvenpyyntiin. Meillä ei edes metsästysseura, jolle olen maat vuokrannut, saa kaikkia hakemiaan lupia.

    Lupajärjestelmänhän pitäisi nimenomaan olla sellainen, että metsänomistaja voisi ”paikata” tilanteen,  jos se ei toimi.

    Itselläni ei ole mitään nykyistä systeemiä vastaan, jos vaan toimisi. Nyt on vaan niin, että hirvikanta on ollut ainakin vuosikymmenen sen ”sovitun” ylärajan 4/1000 ha yläpuolella.

    Jos metsänomistajalla olisi oikeus hakea kaatolupia ja käyttää ne itse tai luovuttaa ne valitsemalleeen metsästäjälle/metsästäjille, se kannustaisi riistahallintoa ja seuroja hoitamaan keskenään asiat niin, ettei metsänomistajilla olisi mitään syytä ja tarvetta puuttua asiaan.

    Tolopainen

    Tuossa lukee tulla mukaan hirvenpyyntiin, aseisiin tarvitaan luvat ja riistanhoitomaksun suoritus ja ampumakoe, siinä niitä lupia. Ja liittyä metsästysseuran jäseneksi, jolloin pääsee automaattisesti hirvenpyyntiin. Jos metsää on riittävästi voi hakea myös omia kaatolupia kuten yhteismetsät  tekevät, mutta niiden hirviporukoihin pääsevät vain harvat ja valitut osakkaista suurin osa ei pääse. Miksi yhteismetsät hankaloittavat ja estävät hirvenpyyntiä, se asia ei ole minulle koskaan selvinnyt.

    suorittava porras

    Nyt on mahdollista tarkistaa tilanne , kuinka missäkin päin Suomea on päästy metsästykselliseen  tavoitteeseen. Onko lupia myönnetty tarpeeksi, onko lupia haettu tarpeeksi ja onko hirvikannan rakennetta onnistuttu muuttamaan toivottuun suuntaan hirvitalousalueella , johon kuulut ?

    Onko alueellisen riistaneuvoston asettama hirvikannan koon ja rakenteen raami toteutunut , onko Luken laskennallinen suositus toteutunut ja ovatko metsästäjät saaneet käytettyä kaikki anomansa luvat ?

    Oman riistanhoitoyhdistykseni alueella metsästäjien hakema pyyntilupamäärä(22% enemmän , kun vuonna 2016) on ylitetty keskim. 1pl/seurue(=käytetty pankkilupia) . Kokonaiskaatomäärä on kasvanut48% viime vuodesta (hirvitalousalueen ka 16,9%)

    Vasojen osuus 58% saaliista ja urosten 46% (tavoite urosten osuudeksi oli 36%).

    Käyttämättömät pyyntiluvat olisi pitänyt kohdistaa pelkkiin naaraisiin , mikäli uros/naaras-suhde olisi haluttu saada kerralla kohdalleen . Tämä talkoo jatkuu tulevalla kaudella . Lupien käyttöasteeksi muodostui 90%. ”Ylempää” toki kehotettiin ihan erikseen käyttämään kaikki pyyntiluvat . Kaikki seurueet eivät tätä halunneet tai pystyneet tekemään . Osalla seurueista jäi varsinaisiakin pyyntilupia käyttämättä .

    Näin meillä/rhy . Miten muilla?

    Pete

    Oma pieni etelä-suomalainen seurueemme (2500ha) kaatoi 29.12. ja 30.12. vasat eri lehmiltä. Molemmille jäi toinen vasa vielä pystyyn. Kun 29.12. aloitettiin niin meillä oli yksi ison lupa jäljellä. Molempina päivinä olisi voitu kaataa isojakin mutta kun ei ollut lupia. Kaadoimme jahtikauden aikana kaksi tuottavaa lehmää ja seitsemän vasaa. Eilen alueen poikki kulki kuuden hirven tuoreet jäljet. Kolmet yksittäiset jäljet näiden lisäksi. Alueelle jää aivan liian runsas hirvikanta. Koivun viljely rehevissä lahokuusikoissa ei ole mahdollista ja mitään merkkiä ei ole että olisi jatkossakaan.

    Mitä Suorittava ehdottaa tehtäväksi vai onko tilanne tällaisenaan mielestäsi jopa oikeinkin hyvä?

    suorittava porras

    Metsästäjiä on kehotettu metsästämään esim naaraita enemmän , kun uroksia ja vasojakin yli puolet. Naarasvoittoiseen verotukseen ei ole onnistuttu vielä tähän mennessä pääsemään riittävässä märin ja vasojenkin suhteellinen osuus kaadetuista yksilöistä näyttää laskevan. Omankin seuran kohdlla oli tilanne , että vasat väistyivät alueeltamme . Viime vuonna kaadoimme 10 hirviyksilöä 6:lla pyyntiluvalla . Tänä vuonna yhden vähemmän 7:llä pyyntiluvalla . Naaraita kaatui tosin uroksia enemmän.

    Tilanne ei missään nimessä ole hyvä , kun liian suuri määrä tuottavia naaraita jää metsästämättä. Tästä on seurauksena , että hirvikannan kehitystä on hyvin hankala ennustaa .Se viimeinen pyyntilupa jätetään lähes seurassa kun seurassa käyttämättä , jos se on kohdistettava naarashirveen. Tässä on myöskin syy siihen , että pankkiluvat eivät kaikille kelpaa . Jokainen seura haluaa alueelleen jäävän tuottavia naaraita . Sitä varovaisemmaksi tässä suhteessä käydään , mitä vähemmän havaintoja tehdään.

    Planter

    Keskustelupalstan riistahallinnon edustaja ei voi näin työntää vastuuta yksittäisille metsästäjille tai seuroille! Riistahallintolaissa ja metsästyslaissa sanotaan, että riistahallinto/lupaviranomainen on vastuussa siitä, että hirvien aiheuttamat tuhot eivät ole kohtuuttomia.

    Kun tuhot nousevat kohtuuttomiksi, niin kuin nyt on käynyt, viranomaisen pitäisi kaikin keinoin helpottaa metsästystä, jotta kanta saataisiin siedettävälle tasolle. Jos jossain eivät metsästäjät suostu ampumaan naaraita tai eivät halua anoa- tai käyttää lupia, niin annettaan muille ne luvat.

    suorittava porras

    Kenelle meinaat luvat antaa , jos pitäjän kaikki seurat noudattavat ko periaatetta ja samalla ilmoittavat alueensa hirvimäärän olevan suositusten rajoissa metsästyksen päättyessä ? Voipi olla vähän vaikeampi rasti.

    Planter

    Voisi antaa vaikka minulle. Antaisin ne toisen pitäjän pojille tai myisin huutokaupalla eniten tarjoaville.

    Jotain vikaa on systeemissä, kun metsästäjät eivät edes halutessaan saa laittaa asioita kuntoon…. ei vaikka henkiä menisi:

    https://yle.fi/uutiset/3-9929276

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mies-kuoli-nelostiella-iin-kuivaniemessa-sattuneessa-hirvikolarissa/766534/

    Itse kysymykseen, miten on mennyt tänä syksynä:

    Varsinais-Suomen riistakeskuksen alueella kaadettiin tämän hetkisen tilaston mukaan noin 5% enemmän kuin viime vuonna, joten ei ole kanta pienentynyt.

    suorittava porras

    Eihän ole mitään annettavaa. Hirviä jää talvehtimaan seurojen ilmoituksen mukaan 3/1000ha. Ongelma paljastuu , vasta luken arvioidessa havainto- , ja saalislukuja keskenään. Tilanteeseen on mahdollista puuttua vasta seuraavalla metsästyskaudella.

    Metsästäjien ilmoittaessa hirvien jäävää kantaa , kysytään vain arvioitu kappalemäärä , ei kannan rakennetta. Kappalemääränkin arviointi on sattuman kauppaa , lähes hatusta vedettyä tietoa. Kukaan ei pysty tarkasti sanomaan , paljonko alueelle on jäänyt hirviä ja onko niitä alueella enää tänään , jos metsästys on päättynyt 11.11. ja arvio heitetty silloin jahdin ollessa muualla vielä käynnissä.

    Kannan rakenteella on kuitenkin melkoinen merkitys. On ihan eriasia , jos aikuisista hirvistä puolet on kumpaakin sukupuolta vettattuna siihen , että naaraita on puolet enemmän , kuin uroksia . Isossa osassa maata tilanne on jälkimmäisen vaihtoehdon kaltainen. Tapa toimia , kuten ”Peten”seurassa toimitaan , on tilastojen valossa harvinaista.

     

    Planter

    Riistahallinnon edustaja on siis sitä mieltä, että lähes kaikki metsästäjät raportoivat puutaheinää ja Peten tyyppinen rehellinen metsästäjä on poikkeus. En usko!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 110)