Keskustelut Harrastukset Metsästäjät ilmikapinassa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 203)
  • Metsästäjät ilmikapinassa

    Paikallisessa savolaislehdessä oli uutinen jossa metsästäjät ilmoittautuvat ilmikapinaan ja sanovat irti suhteensa RKTL:een.

    Ultimaatumi oli sen verran kovaa tekstia että saattaa uskoa metsastyskoiraharrastijien olevan tosissaan.

    RKTL:en tutkijoita nimitetään suorin sanoin valehtelijoksi.

    Siinä mm. kieltäydytään yhteistominnasta hirvikolaritapauksissa jäljityksestä.

    Samoin ilmoitetaan otettavan oikeus susia tavattaessa omiin käsiin, otetaan korpilaki käyttöön.

    Otan asian esiin koska tämä sivuaa metsänomistajia hiukan toiselta kulmalta. Valtaisat susilaumat kun pystyisivät rajoittamaan metsätuhoja.

    Samoin sillä saattaisi olla vaikutusta mo:n kustannuksella tapahtuvaa jokamiehenoikeuden väärinkäyttöä vastaan.

    Suoraa linkkiä artekkeliin ei ole mutta asia on esillä linkissä: http://www.adressit.com/ehdoton_vaatimus_ei_enaa_yhtaan_metsastyskoiraa_susille

  • MJO

    Mediaporu tuntuu olevan metsästysintoisilla hallinnassa. Yllättävän fanaattista porukkaa tosiaan sielläpäin. Eipä kyllä enää nykymaailmassa uskoisi

    Jos kainuussa on ollut 150 susi kohtaamista PIHAPIIRISSÄ lyhyen ajan sisällä, niin voi pistää fanaattiseksi.

    Ei muutako kun kuulaa rapamahalle, niin alkaa kanta harveneen.

    6 m3

    Matalalla on ollut seminaarin 2014 rima. Eikö apua asiaan löytynyt edes Sahalasta?

    Tuonnekinhan voisi yhden lauman siirtää ettei puuntuottajien sielläpäin kelkkailla ja hiihdellä koivuvitsan kanssa hirvien jäljillä.

    Ei muuten ole tuota mainittua Hanskia näkynyt todellisilla susialueilla.
    Tuon perusteellahan mm. Kuhmossa ja Sotkamossa pitäisi metsien ykköslajin, haavan, kasvaa kohisten.

    pihkatappi

    Ei tuo Hanskin juttu ainakaan tuolla Pohjois-Suomen lähes totaalisen hirvituhon kärsineillä alueilla pidä paikkaansa. Hieskoivu ja haapa siellä on sitten kilpaillut pioneeripuulajeina ja kuusi on tullut tuonne alle. Raivaussahalla tuota haapaa on pitänyt poistaa, toki niissä isommissa on ollut sarven jäljet, mutta metsätaloudellista merkitystä ei haavalla tuolla ole. Varmaan jossain ovat syöneet taimikon haavat pensasmaisiksi, mutta sehän onkin ainoa metsätalouden kannalta positiivinen asia minkä hirvet ovat tehneet.

    Minä en ainakaan nokkaani lotkauta jos metsästäjä ampuu omin lupineen suden minun maalta, mutta jos tarkoituksellisesti kasvattavat taas ylisuuren hirvikannan niin sitten täytyy varmaan lopettaa koko metsästys minun mailla, hyödytöntä hupailua en enää ilmaiseksi seuraa. Virheistä pitää oppia.

    A.Jalkanen

    Talousmetsissä on pulaa nimen omaan palaneesta ja järeästä lehti- ja havulahopuusta. Haapa on monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia puulajeja, koska siitä on erityisen moni hyönteis-, jäkälä- tai sienilaji riippuvainen. Meidän luontomme on jääkauden aiheuttamien sukupuuttojen takia muutenkin puulajiköyhä verrattuna vaikka Pohjois-Amerikkaan tai Venäjään. Taimikonhoito sekä hirven ja poron ylilaidunnus vaikuttavat samaan suuntaan. Männyn uudistusaloille ei sitä järeää eikä muutakaan haapaa toivota männynversoruoste-sienitaudin riskin takia, mutta muualle olisi suotavaa jättää säästöpuiksi järeitä haapoja. Hakkuiden ulkopuolelle jätettävät säästiöt ovat parhaita kohteita.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanenkin voisi toki katsoa ketjun aiheen ennen kirjoittamista. mitenkäs tuo liittyi susiin.

    Voisit tietysti myös vastata kysymykseeni, jonka olen jo kahteen kertaan esittänyt tässä ketjussa. Koskien Susien puuttumisen aiheuttamaa vahinkoa Suomessa ja Brittein saarillä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO

    Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta.

    Miten oppi-isäsi Ilkka Hanski selittäisi sen, että hirvikanta alkoi vahvasti lisääntymään vasta 80-luvulla. Susikanta on ollut sukupuutoon kuolemaisillaan vähintään 50 vuotta pitempään?

    Nykyisin susikanta on suurempi kuin sataanvuoteen, mutta ei näytä hirvet vähenevän. Ei ainakaan sinun ja mehänpojan mielestä.

    jees h-valta

    Ei näillä susimäärillä vielä tosiaan suuremmin hirvikantaa säädellä varsinkin kun niiden osuus otetaan jo huomioon lupia metsästäjille määritettäessä. Tuo on harmillinen yhtälö ja siksi pitäisikin susimäärää lisätä edelleen koska metsästys ei tänäpäivänä hirvien suhteen ole lainkaan välttämättömyys. Kunhan annetaan luonnomenetelmän toimia koko repertuaarillaan. Nythän muonaa on aivan ylettömän yltäkylläisesti kun kauriit ja peuratkin ovat runsastuneet.

    jees h-valta

    On kyllä kumma kun Satakunnassa pystytään elämään susilauman kaas mutta ei Kuhmossa. Onkohan geeniperimässä kummakin ero?
    Meinaan meillä asustajilla. Tuskin susissa. Yksi taajamasusi ry joka sai alkunsa susien ilmaantuessa Köyliön ympäristön metsiin ei vielä kerro yleisilmapiiristä. Mielestäni täällä susihysteria rajoittuu olemattomaan jälkikohkaamiseen. Mitään vahinkoahan ei juuri tapahdu. Siellä Kuhmossa olisi ehkä hyvä tiekuntien puomittaa metsäautotiet niin loppuisi susista koohaus kun ei pääse maastureista jälkiä kauhistelemaan. Koirista en ota kantaa koska tuo on lähinnä naurettavuuden huippu valittaa otuksista jotka koulutetaan vain jäljestämään juuri harrastuksen helpottamista varten. Ettei tarvi kuin astua autosta ulos ja lykätä koira maastoon. Ammutaan mitä se tuo. En arvosta tuollaista nk. metsästystä.

    MJO

    Jesse
    Ei näillä susimäärillä vielä tosiaan suuremmin hirvikantaa säädellä varsinkin kun niiden osuus otetaan jo huomioon lupia metsästäjille määritettäessä.

    Niinpä. Sinun puolustamasi ”susipulliaiset” vaativat vähintään 3 hirven/1000ha talvehtimiskiintiötä, jotta susille riittää ruokaa.

    A.Jalkanen

    Tanelille:

    Susikeskusteluun jouduttiin, koska tämä ketju lähti liikkeelle susien koirille aiheuttamista vahingoista. Mielestäni minä ja Anton jo vastasimme kysymykseesi. Vastaan vielä näin: vaikutusta Brittein saarilla ei voi tietää tuomatta sutta takaisin sinne, mikä olisi hienoa ekologisesti, mutta lienee mahdotonta sosiaalisesti ja taloudellisesti.

    Piti oikein tarkistaa, että missä se Perhon kunta sijaitsee, olin sijoittanut sen Satakuntaan. Suomenselkää näkyy olevan – siellä ne sudet elelevät metsäpeurojen kanssa…

    Jäniskannan kurissa pito hoituu metsissä ilvesten toimesta. Täällä kaupungissa rusakot mellastavat vielä vapaasti.

    jeessille:

    Hirvikannan kurissa pito on sen verran iso urakka syksyisin, että koirien apu on tarpeen. Jos koiria ei voida käytää, tarvitaan passimiesten lisäksi vielä ajomiehet tai naiset. Kuvittelisin metsästystapahtuman turvallisen organisoinnin olevan aika haasteellista, kun metsässä on paljon enemmän porukkaa joista osa vieläpä ”maallikoita”, ei metsästäjiä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 203)