Keskustelut Harrastukset Metsästäjät ilmikapinassa

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 203)
  • Metsästäjät ilmikapinassa

    Paikallisessa savolaislehdessä oli uutinen jossa metsästäjät ilmoittautuvat ilmikapinaan ja sanovat irti suhteensa RKTL:een.

    Ultimaatumi oli sen verran kovaa tekstia että saattaa uskoa metsastyskoiraharrastijien olevan tosissaan.

    RKTL:en tutkijoita nimitetään suorin sanoin valehtelijoksi.

    Siinä mm. kieltäydytään yhteistominnasta hirvikolaritapauksissa jäljityksestä.

    Samoin ilmoitetaan otettavan oikeus susia tavattaessa omiin käsiin, otetaan korpilaki käyttöön.

    Otan asian esiin koska tämä sivuaa metsänomistajia hiukan toiselta kulmalta. Valtaisat susilaumat kun pystyisivät rajoittamaan metsätuhoja.

    Samoin sillä saattaisi olla vaikutusta mo:n kustannuksella tapahtuvaa jokamiehenoikeuden väärinkäyttöä vastaan.

    Suoraa linkkiä artekkeliin ei ole mutta asia on esillä linkissä: http://www.adressit.com/ehdoton_vaatimus_ei_enaa_yhtaan_metsastyskoiraa_susille

  • Ammatti Raivooja

    Mä en ymmärrä miksi susi on uhanalainen? Eihän se mikään saimaannorppa ole minkä kantaa ei niin vaan lisätä. Alhainen susikanta on valinta. Nopeana lisääntyjänä kanta kasvaa räjähdysmäisesti jos sitä ei harvenneta. Mitä pienempi kanta on, sitä paremmin sitä voi edes jotenkuten hallita. Amerikassa on jo tavara osunut tuulettimeen aavikkosusien kanssa missä kantaa ei pystytä enää metsästyksellä hallitsemaan. Ovatpa syöneet jo vauvoja vaunuista. Eipä täälläkään kohta kukaan uskalla vauvaa nukuttaa pakkasessa vaunuissa.

    jees h-valta

    Varmaan noin voisi käydä kuten hirvien kanssa on jo käynytkin. Eihän metsästyksellä sitäkään enää näytetä hallittavan. Muutama kymmenen vuotta ja kanta räjähti tuottaen juuri niitä pelättyjä ihmisuhreja.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Kannatan varauksin lainsuojattomuutta hirven osalta. Suden osalta ei onnistu, kun se on EU:n suojeluksessa.”

    Minä kyllä haluaisin tietää totuuden tuosta EU:n osuudesta Suomen Sudensuojeluun. Se on niin kummallista että kaikilla valtioilla esim Virolla ei ole mitääm EU velvoitetta sudensuojeluun.
    Taitaa olla niin että tämä suden suojelu EU:n taholta Suomessa on Suomalaisten viherhörhöjen tilaustyö. No, tottahan sieltäm Eu:sta joku susi komissaari tietysti mielellään tänne apuun rientääkin, jos vain tarpeeksi lujaa huudetaan ja häntä täällä hyvin hyysätään.

    Siis onko tämä EU vain savuverho Suomalaisen omakeittoisen sudensuojelun verhona vai onko siinä EU hommassa jotain konkretiaakin.

    Jos se on todella EU:stä kiinni, niin olemmehan mekin EU maa, joka pystyy vaikuttamaan EU:n päätöksiin. Lipponenhan halusi meidät kaikkiin ytimiin.
    Eu:lta voi myös neuvotella olosuhteitten mukaan poikkeuksia sääntöihin. Siinä on vain sellainen pieni mutta, niitä poikkeuksia pitää ensin täältä kotimaasta käsin vaatia.

    Eli Meillä susipolitiikka on hyvin pitkälle omien viherhöjen päätettävissä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    uudehko metsänomistaja

    ”Nytkin kaatoluvista jätettiin 12% suorittamatta joten susikantaan nopeasti 12%:n lisäys. Joten vähintä olisi nopea niiden kaatopulien peruutus.
    Lähetetty: 2 h, 14 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta”

    Joskus luin ehdotuksen. Lyhennetään hirven metsästysaikaa kuukaudella. Tarkistetaan kaatotilanne. Mikäli kaikkia ohjelman mukaisia kaatoja ei ole tehty, siirretään viimeiseksi kuukaudeksi metsästysoikeus toiselle (innokkaammalle) porukalle.

    Perusidea on minulle uusi, Kannattaisiko kokeilla ainakin jollakin alueella?

    Korpituvan Taneli

    Yhteislupa menettely noudattaa hiukan tuota Uudehkon ideaa. Siinähän siirretään lupia seuralta toiselle juuri tuolla tavalla.
    Ideaahan voitaisiin laajentaa, juuri esitetyllä tavalla. Alueeksi voitaisiin ottaa esim riistanhoitopiiri.

    Tällä voitaisiin estää sekin että joku porukka tosiaankin pelkän helpon seuraavan vuoden jahdin varmistamiseksi pihtaa hirvien ampumista. Tällä tasattaisiin myös sitä hirvien vaellusta eri aluetten kesken.

    Idea varmaan kelpaa hirvihillekkin, vai mitä mieltä ”Suorittava Porras” on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski

    Yhteisluvantarkoituksena on helpottaa hirven metsästystä. Siinähän laitetaan useamman seuran maat yhteen ja sillä perusteella haetaan hirvenkaatoluvat suuremmalle alueelle. Yhteisluvan seuroille jaetaan sitten omat kiintiöt metsästyspinta-alan mukaan. Usein jätetään myös pankkihirviä jos jollain alueella havaitaan normaalia enemmän hirviä niin lisäluvat kohdennetaan sinne. Samoin jos sattuu vahinko että kaatu usemapi hirvi kuin seuralla on luvissa niin siinä tapauksessa voidaan kaadettu hirvi siirtää toisen seuran kiintiöön. Siten vältytään tapeettomalta oikeusprosesilta. Nämä ovat toki harvinaisia mutta mahdollisia.

    Nuo yhteislupa alueet ovat muutaman seuran alueita ja ehdottomasti Taneli on oikeassa että alueita voisi myös suurentaa. Se on kuitenkin aika työläs prosessi yhteisluvan vetäjälle sillä hänhän vastaa koko alueen metsästyksestä.

    Yhteisluvan tarkoituksena ei ole pakottaa jotain seuraa kiihdyttämään hirvenmetsästystä jos ne eivät siihen ole halukkaita. Lupia sinne voidaan toki osoittaa mutta varsinaisen jahdin kuiten suorittaa seura. Mutta varmaankin uudet hirvitalousalueet antavat uutta pohjaa metsästykselle ja siten järkevöittää jahtia. Siinähän otetaan mm. huomioon petopaine ja lopullinen kaatomäärä jää meille metsästäjille kun pedot ottavat omat ensiksi.

    suorittava porras

    Yhteisluvasta on kokemusta yli 20 vuoden ajalta . Pitäjän kaikki 13 seuraa yhteispinta-alaltaan 44 000ha ovat yhteisluvan piirissä .
    Yhteislupa-alue voisi toki olla hirvitalousalueenkin kokoinen . Tämä saataa olla piankin täyttä totta . Siirtyminen reaaliaikaiseen sähköiseen tiedottamiseen hirvihavainnoista lisää yhteislupamenettelyn mahdollisuuksia .

    Hirvikannan leikkaaminen alueellamme ei olisi toteutunut niin
    ripeästi , jos ei olisi ollut tiivistä yhteistyötä seurueiden kesken . On toimittu jopa yli odotusten , kun hirvien määrä pitäjätasolla jahdin jälkeen oli alle 2 / 1 000 ha ja kaatoprosenttikin oli reilusti alle valtakunnan keskiarvon eli 77 . Keski- Suomessa kaadettujen hirvien määrä putosi 15 % edellisvuodesta .

    Taitaa tuo susien huono viihtyvyys keskisessä Suomessa johtua jo huonosta ravintotilanteesta . Idempänä on toinen tilanne . Susille riittää purtavaa , kun metsästäjät eivät uskalla käyttää koiria jahdissa ja hirviä jää tämän vuoksi kaatamatta. Susi näyttää varsin tehokkaasti estävän hirvien määrän putoamisen liian alas : )

    A.Jalkanen

    Tässäpä sitä konkretiaa, EU-politiikkaa ja kotimaista:

    http://sarviblogi.blogspot.fi/

    A.Jalkanen

    Tähän susikeskusteluun voi tuoda tuoreista tutkimustuloksista mielenkiintoisia lukuvertailuja. Hirvien ja susien määrän suhde on suurin piirtein: Venäjällä 13 (650 000 hirveä / 50 000 sutta), Suomessa 300 (hirvien talvikanta 70 000 / 250 sutta) ja Ruotsissa vähintään 600 (varovasti arvioitu hirvien määrä 200 000 / 300 sutta).

    Tärkeää: tällä suhteella sekä susi- että hirvipopulaatiot ovat pysyneet Venäjällä 2000-luvulla suunnilleen tasapainossa, eli siis kanta ei kasva eikä vähene (Bragina ym 2015, Conservation Biology).

    Suomen 250 sutta siis tarvitsisivat tällä laskutavalla – jossa ei huomioida muuta saatavilla olevaa saalista – vuodessa ehkä vain 15-20 hirveä per susi x 250 sutta eli 4000 – 5000 yksilöä. Jos Suomessa olisi yhtä harva hirvitiheys kuin Venäjällä, hirviä olisi vain rapiat 10 000 yksilöä. Tämä määrä siis melkein jo riittäisi meidän susille.

    Voidaan viedä ajatuskulkua vielä pitemmälle: tämän määrän yli menevä kanta eli 50 000 – 60 000 hirveä on periaatteessa meidän metsänomistajien ruokittava metsästysharrastusta varten. Esimerkiksi vuoden 2013 metsästyskauden jälkeen arvioitiin talvikannan olevan noin 70 000 hirveä.

    (Korjaus 4.2.2015.)

    uudehko metsänomistaja

    Mielestäni ehdotuksessa ei tarkoitettu yhteislupaa. Muistelen tavoitteena olleen käytännön hirvimetsälle pääsevien määrän kasvattaminen. Silloin kait ideoitiin, että juoksemaan jääneitä hirviä pääsisi jahtaamaan mikä tahansa lain vaatimukset täyttävä porukka. Valintamenetelmä ei palaudu mieleen.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 203)