Keskustelut Harrastukset Metsästäjät ilmikapinassa

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 203)
  • Metsästäjät ilmikapinassa

    Paikallisessa savolaislehdessä oli uutinen jossa metsästäjät ilmoittautuvat ilmikapinaan ja sanovat irti suhteensa RKTL:een.

    Ultimaatumi oli sen verran kovaa tekstia että saattaa uskoa metsastyskoiraharrastijien olevan tosissaan.

    RKTL:en tutkijoita nimitetään suorin sanoin valehtelijoksi.

    Siinä mm. kieltäydytään yhteistominnasta hirvikolaritapauksissa jäljityksestä.

    Samoin ilmoitetaan otettavan oikeus susia tavattaessa omiin käsiin, otetaan korpilaki käyttöön.

    Otan asian esiin koska tämä sivuaa metsänomistajia hiukan toiselta kulmalta. Valtaisat susilaumat kun pystyisivät rajoittamaan metsätuhoja.

    Samoin sillä saattaisi olla vaikutusta mo:n kustannuksella tapahtuvaa jokamiehenoikeuden väärinkäyttöä vastaan.

    Suoraa linkkiä artekkeliin ei ole mutta asia on esillä linkissä: http://www.adressit.com/ehdoton_vaatimus_ei_enaa_yhtaan_metsastyskoiraa_susille

  • jees h-valta

    Olen kyllä aivan eri mieltä suorittava. Luonnossa on aina tasapaino hakusessa jos sen annetaan sitä itse hoitaa. Pedot juuri siinä tärkeä lenkki ravintoketjun yläpäässä. Metsästäjä on aivan turha tuhertaja ja aina turhemmaksi muuttuu kun ei muuta osata kuin päästää koira maastoon ja notkua itse auton vieressä. Hirvijahdissa nyt yksi äijä saattaa lähteä koiraa viemään hiukan pois makkaratulilta kärkkymästä. A.Jalkasen ja Antonin esimerkit näissä kyllä vahvistavat käsitystä. Juuri Venäjä varsinkin laajoine erämaineen lähinnä luonnontilaisin ja luonnollisin tarkasteluympäristö.

    MJO

    Jesse: Luonnossa on aina tasapaino hakusessa jos sen annetaan sitä itse hoitaa. Pedot juuri siinä tärkeä lenkki ravintoketjun yläpäässä.

    Kerroppa jesse mikä peto voisi pitää kurissa maailman rottakannan? Minä väitän ettei mikään muu, kuin korkeintaan ihminen.

    jees h-valta

    Jos suljetaan ihmisen toiminta pois rotan elämästä se kuolee lähes sukupuuttoon. Voimakkaasti ihmisen toimia hyödyntävä eläin.

    A.Jalkanen

    Toistaiseksi hirven metsästystä tarvitaan.

    Ilmeisesti ns. susiliivistäkään ei ole sataprosenttista suojaa hirvi- tai jäniskoiralle.

    Mikä neuvoksi – riittääkö suden kannanhoidollinen metsästys?

    6 m3

    Ja nyt sitten haetaan referenssejä ”idän ihmemaasta”.

    Saranoidaampas Suomineito itärajalta ja käännetään toiselle kyljelleen.
    Montako sutta jää alle?
    Ja mitä hyvinvointia ne ovat tuoneet alueelle?

    Ja mitä tapahtuisi jos koko tuolle alueelle sijoittuva susimäärä siirrettäisiin kokonaisuudessaan Suomen alueelle?

    No, Venäjällä on väljää, totesi jo Ilmari Honkanen aikoinaan. Mahtuuhan sinne susia.
    Jos vertaa asukas tiheyttä, metsä-ja maataloutta, yms. niin miten hyvin se on verrannollinen Suomen susitilanteeseen.
    Korreloiko tuo susimäärä Venäjällä suoraan kansantalouteen ja kansanterveyteen?

    Ovatko nuo ihmiset, jotka susien kanssa on tekemisissä, onnellisempia Venäjällä. Ovatko he tyytyväisiä tilanteeseen?
    Onko karjalaismummo ilahtunut siitä, että susi raatelee häneltä lammaskatraan.
    Ovatko venäläiset koltat innoissaan kun susilauma hyökkää porotokkaan ja vievät vuoden elannon. Raadellen samalla sen parhaan porokoiran.

    Anton Chigurh

    Meillä suomessa ei tarvita yhtään hirveä. Niitä riittää venäjällä (650000), kuten susiakin (50000). Hirvien poiston myötä poistuu myös susiongelma. Ja hirvikärpäsongelma.

    Korpituvan Taneli

    Kävin tässä ketjua läpi, kun olin esittänyt kysymyksen:

    ”Kertoisitko A.Jalkanen että mihin sitä sutta sitten Suomen luonnossa tarvitaa?
    Mitä vahinkoa susien puuttuminen Länsi-Suomessa sai aikaan. Aikahan oli sentään vuosikymmeniä.
    Miten suden puuttuminen on brittein saarilla vahingoittanut sikäläistä luontoa? Aikakin taitaa olla jo 300 vuotta.”
    Terveisin: Korpituvan Taneli Lähetetty: 04.01.2015

    XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
    ”ravintoketjun huippupeto” – siinä ne avainsanat. Huippupeto vaikuttaa koko sen alapuolella olevaan ravintoketjuun, eli keskikokoisiin ja pieniin petoeläimiin ja niiden alapuolella oleviin kasvinsyöjiin ja ne taas puolestaan kasvillisuuteen. Periaatteessa ravintoketjun mikään osa ei ole tarpeeton, tai ainakaan ei voida etukäteen sanoa, mikä osa ketjusta voidaan turvallisesti poistaa. Monimuotoisuuden merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että suojelualueiden luonnonmetsissä eliöiden kannanvaihtelut ovat erilaiset kuin talousmetsissä, joissa saa metsästää. Hyöty konkretisoituu ekosysteemipalveluina, joilla ei ole markkinoita. Arvellaan että korkea monimuotoisuuden taso eli ehjät ravintoketjut voivat suojella mm. allergioilta, myyrätuhoilta ja eläinvälitteisiltä taudeilta (myyräkuume, borrelioosi).
    En osaa sanoa, miten suuri määrä susia on tarpeeksi, kuitenkin enemmän kuin nykyinen määrä, ja niiden pitäisi olla tasaisemmin jakautuneet Suomessa. Nykyään meillä on kaksi susikeskittymää, toinen Itä-Suomessa ja toinen Satakunnassa.
    Lisäys. Kuten jees h-v jo totesi, petojen suorittama karsinta eli luonnonvalinta on yleensä saaliin kantaa parantavaa, kun taas metsästys voi olla joko parantavaa, valikoimatonta tai peräti heikentävää – jos valinta kohdistuu ”väärin”.
    Lähetetty: 04.01.2015 Lähettäjä: A.Jalkanen

    jatkuu

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkasen vastaukset jatkuvat:

    Mitä suden läsnäolo sitten Brittein saarilla tekisi? Se lienee mahdoton yhtälö kokeiltavaksi, kun lammas on siellä niin tärkeä kotieläin. Susi voisi selvitä joillain syrjäisillä ja laajoilla vuoristo- ja luonnonmetsäalueilla. Jos sellaisia alueita olisi, olisi yleinen monimuotoisuustilannekin todennäköisesti parempi. Olisi hyvin vaikeaa sanoa, mikä osuus myönteisisistä vaikutuksista johtuisi suojelualueista ja mikä osuus johtuisi pelkästään sudesta.

    Tanelille:

    Susikeskusteluun jouduttiin, koska tämä ketju lähti liikkeelle susien koirille aiheuttamista vahingoista. Mielestäni minä ja Anton jo vastasimme kysymykseesi. Vastaan vielä näin: vaikutusta Brittein saarilla ei voi tietää tuomatta sutta takaisin sinne, mikä olisi hienoa ekologisesti, mutta lienee mahdotonta sosiaalisesti ja taloudellisesti.
    13.1 A.Jalkanen
    XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

    Minä en kyllä saanut noista vastauksista muuta irti kuin sen ettei mitään pahaa ole tapahtunut viimeisen 300 sudettoman vuoden kuluessa Brittein saarilla.
    Eikä edes mielikuvitus riitä keksimään mitä hyvää tulisi susien palauttamisesta.

    Sama tilanne Suomessa.
    Mitään haittaa ei ollut sudettomasta ajasta ja suden paluusta on ollut vain haittaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    Suden puuttuminen on aiheuttanut ainakin sen, että hirvikanta ei ole lähelläkään luontaista tasoa, joka on meillä luokkaa 10000. Seuraukset ovat kaikkien nähtävissä.

    Korpituvan Taneli

    Anton:
    ”Suden puuttuminen on aiheuttanut ainakin sen, että hirvikanta ei ole lähelläkään luontaista tasoa, joka on meillä luokkaa 10000. Seuraukset ovat kaikkien nähtävissä.”

    Meillä oli vuosikymmeniä sudeton ja lähes hirvetön tilanne, siihen päästään helposti kun julistetaan molemmat täysin lainsuojattomiksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 203)