› Keskustelut › Harrastukset › Metsästäjät ilmikapinassa

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 14 15 16 … 19 20 21

  • Metsästäjät ilmikapinassa

    Lähetetty: 4.1.2015, 16:22

    Paikallisessa savolaislehdessä oli uutinen jossa metsästäjät ilmoittautuvat ilmikapinaan ja sanovat irti suhteensa RKTL:een.

    Ultimaatumi oli sen verran kovaa tekstia että saattaa uskoa metsastyskoiraharrastijien olevan tosissaan.

    RKTL:en tutkijoita nimitetään suorin sanoin valehtelijoksi.

    Siinä mm. kieltäydytään yhteistominnasta hirvikolaritapauksissa jäljityksestä.

    Samoin ilmoitetaan otettavan oikeus susia tavattaessa omiin käsiin, otetaan korpilaki käyttöön.

    Otan asian esiin koska tämä sivuaa metsänomistajia hiukan toiselta kulmalta. Valtaisat susilaumat kun pystyisivät rajoittamaan metsätuhoja.

    Samoin sillä saattaisi olla vaikutusta mo:n kustannuksella tapahtuvaa jokamiehenoikeuden väärinkäyttöä vastaan.

    Suoraa linkkiä artekkeliin ei ole mutta asia on esillä linkissä: http://www.adressit.com/ehdoton_vaatimus_ei_enaa_yhtaan_metsastyskoiraa_susille

    Tekijä
    abietis
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Korpituvan Taneli 27.1.2015, 09:06

    En tiedä miten harvinainen kettu oli meilläpäin 30-luvulla, enkä varsinkaan sitä mikä oli tilanne Timpan tiluksilla.
    Tiedän kyllä sen että 40-luvun lopulla kettuja oli meilläpäin ihan kohtuullisissa määrin, vaikka silloin siitä sai sekä tapporahaa, että vielä turkin myytyä.
    Muitakin pienpetoja metsissä tuolloin oli.

    Pahimmat aallonpohjat ketulla taisi olla joskus 50-luvun lopulta 70-luvulle. Tapporaha teki pitkänpäälle tehvänsä ja jopa ketunmyrkkyjä harrastettiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 27.1.2015, 10:30

    Tiedän 1930-luvun tilanteen meillä päin erittäin hyvin. Isä-vainaa toimi vuosikymmenen alkupuoliskon ammattimetsästäjänä. Hänen pyyntireviirinsä oli ehkä 500 km2. Saalista tuli enimmillään 4 kettua talvessa usean kuukauden pyyntirupeaman aikana. Minulla on hänen tarkka päiväkirjansa. (tosin nahan arvo oli sama kuin ammattimiehen kuukausipalkka)

    Sota-ajan seurauksena ( ei metsästetty) kettukannat runsastuivat oleellisesti. Joskus sodan päätyttyä päivässä saattoi saada kolme kettua. Isä saattoi saada normaalin ammattinsa ohella jopa 25 kettua talvessa joskus 1950- ja 60-luvuilla.

    Niin kuin edellä kirjoitin, niin ei kettukannan lisääntyminen ole ainakaan vähentänyt myyräkantoja. Voisiko tilanne olla toisin päin? Runsas kettukanta karsii sairaat myyrät ja terveet voivat sitten jatkaa sukuaan. Kettukanta on tosiasiallisesta rauhoituksesta huolimatta vähentynyt. (Ehkä syynä ilveksien lisääntyminen) Myös myyrätuhot ovat vähentyneet. Olisiko tosiasiassa myyräkantojen ja kettukantojen välillä positiivinen korrelaatio? (Nyt AC pillastuu) Mutta faktat näyttäisivät tämänkin mahdolliseksi.

    Korpituvan Taneli 27.1.2015, 10:36

    Timppa:
    ”Kettukanta on tosiasiallisesta rauhoituksesta huolimatta vähentynyt.”

    Milloin kettu on ”tosiasiallisesti” ollut rauhoitettu? En ole kuullut moisesta rauhoituksesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 27.1.2015, 10:41

    Ehkä minulla on alkava dementia tai huono muisti; hyvä että jees h-v:n kanta asiassa tuli selväksi.

    Timppa 27.1.2015, 10:43

    Tosiasiallisella tarkoitin sitä, ettei esim meidän porukan 3000 hehtaarin metsästysmailla metsästetä kettuja lainkaan. Kanta kuitenkin vähenee. Samoin ovat laajat teiden rikkomat alueet monin paikoin sopimattomia ajokoirametsästykseen. Jossain toki metsästetäänkin.

    Korpituvan Taneli 27.1.2015, 10:49

    A.Jalkanen:
    ”Ehkä minulla on alkava dementia tai huono muisti; hyvä että jees h-v:n kanta asiassa tuli selväksi.”

    Lue nyt sitten vielä tämän ketjun sivu 14.
    Muutenkin suosittelisin vanhojen viestiä lukemista. Pienpetoja arvostavia on tällä palstalla tosiaan paljon. Se on vain jäänyt yhden nikin räävittömän kampanjan varjoon.

    Tässä taas osoitus siitä miten liika revittely kääntyy ajettua asiaa vastaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi 27.1.2015, 11:06

    Mitä minä tunnen metsästäjiä, pysäyttävät auton jos näkevät ketun tai supikoiran ja kyllä se hengiltä pitää saada nopeasti, eikä se taida olla niin väliä minkä seuran mailla ollaan tai ollaanko mesässä vai tiellä. Eihän noihin kukaan puutu. Ja paha mennä neuvomaan, kun yli 70 vuotiaiden miesten elämän tehtävä ja 60 vuotta kestänyt harrastus on ollut hävittää pienpedot, kyllä fiksumpi on seurata kaukaa. Nyky nuorille ekologia dynamiikkaa on opetettu jo peruskoulussa.

    jees h-valta 27.1.2015, 11:08

    Kiitos Tanelille huomioista ja vahvistan todella että aiemminkin olemme näistä keskustelleet. Kun nyt hiukan olen taipuvainen ”tökkimään” olen ollut huomaavinani A.Jalkasen asennoitumisessa selvää anton-suuntautumaa ja tyylikin jo hiukan mukailee.
    Pitääkö tässä nyt todeta että antonin toiston-toiston toisto puree kuitenkin vaikka olen kyllä itse kuvitellut että se lähinnä syö evästäjänsä?

    A.Jalkanen 2.2.2015, 18:55

    Kettukeskustelu jatkuu ketjussa: Metsänhoito > Myyrätuhot on helppo estää.

    Tätä Ruotsin hirvitilannetta onkin jo täällä käsitelty, mutta kertaus on hyväksi. Kielitaitoiset voivat lukea täältä:

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Älg

    Tätä tietoa hain:

    På sommaren finns det numera 300 000–400 000 älgar i Sverige. Ungefär 100 000 av dessa skjuts på hösten.[8][9][10]

    Toisin sanoen, Ruotsissa metsästyksen jälkeen jäävä talvikanta on 200 000 – 300 000 yksilöä. Susia on 300 joten hirvien suhde susiin on 1000:1. Tämän susimäärän ruokkimiseen riittäisi arviolta 5000 – 6000 hirveä, joten hirvien ylimäärä on HIRVEÄ, luokkaa 200 000 yksilöä. Ruotsin hirviongelma on vielä paljon pahempi kuin meidän.

    Wikipedia: Dagens stora älgstam ställer även till problem. Varje år sker cirka 5 000 viltolyckor med älg i Sverige och cirka 8-12 människor dör varje år i viltolyckor.[11][12] Kostnaden för viltolyckor med älg uppgår till omkring 1 miljard årligen enligt Vägverket.

    Skogsvårdsstyrelsen krävde i en utredning 2005 en halvering av älgstammen bland annat i syfte att få ner antalet viltolyckor.[13] Dessutom menar man att älgen förutom att åsamka skogsbolagen skador på skogen för miljonbelopp årligen, även ”genom sin betning i hög grad påverkar den biologiska mångfalden. Värdefulla lövträd försvinner och viltets matvanor förändrar landskapsbilden genom att gran ersätter tall på allt fler marker.”

    Entäpäs tämä hupaisa yksityiskohta, että metallisia hirvivaroitusmerkkejä varastettiin ja niistä tehtiin esimerkiksi pöytiä:

    Vägverket hade under många år problem med stölder av de varningsskyltar som varnar för älg. Många turister stjäl skyltarna och tar med hem. Skyltarna var tillverkade i metall och det var populärt att bygga om dem till små, trebenta bord. 1991 började Vägverket och polisen i Värmland byta ut metallskyltarna mot likadana i plast, vilket ledde till att stölderna minskade omedelbart

    suorittava porras 3.2.2015, 11:14

    #”Voidaan viedä ajatuskulkua vielä pitemmälle: tämän määrän yli menevä kanta eli 50 000 – 60 000 hirveä on periaatteessa meidän metsänomistajien ruokittava metsästysharrastusta varten.”#

    Ja ruokkiminen lisääntyy , jos susimäärää kasvatetaan ja tärkeintä hirvikannan kurissapidon apuvälinettä eli koiraa ei voida petovaaran vuoksi käyttää .

    Tärkein hirvikantaa ylläpitävä /kasvattava tekijä on lisääntynyt ravinto.
    Näin on ollut muinaisista ajoista alkaen . Kun luonnosta riippuvaisia osaavia metsästäjiä vielä oli runsaasti , saatiin hirvi metsästettyä sukupuuton partaalle parantuneesta ravintotilanteesta huolimatta.

    Viimeisin myönteinen muutos hirvien elinolosuhteissa ja toisaalta aleneva kiinnostus metsästystä kohtaan , on johtamassa kuitenkin Suomessakin samaan tilanteeseen kun Ruotsissa .

    Kehitys voi käydä täälläkin hallitsemattoman nopeaksi , jos koiria ei voida käyttää metsästykseen. Tänä päivänä hirvi päätyy saaliiksi yli 90%:sti koiran ansiosta. Susien suhteen puolestaan kansalaisten sietokyky on ylittynyt lähes 90 %:sti . Ainakin , jos kysytään niiltä , jotka asuvat susilauman vaikutuspiirissä.
    Susi ei metsänomistajaa hirviltä suojele . Tehokas ja oikea-aikainen metsien /taimikoiden hoitaminen sitävastoin kyllä. Tämä on jopa ainoa keino siellä , missä metsästäjiä ei yksinkertaisesti ole . Tämä vaihtoehto tulee korostetusti eteen sielläkin , jossa metsästäjät eivät voi käyttää tärkeintä apuvälinettään , koiraa , metsästykseen. Tämän mahdollisuuden puuttuminen voi lopettaa metsästysharrastuksen joiltakin alueilta kokonaan. Koira paitsi , että avustaa saaliin pyynnissä , myös sitouttaa harrastukseen ainakin koiran eliniäksi .
    Jos koiraa ei voi käyttää tai sitä ei ole , on metsästäjien sitoutumisaste harrastukseen paljon alempi .

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 14 15 16 … 19 20 21