› Keskustelut › Harrastukset › Metsästäjät ilmikapinassa

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 12 13 14 … 19 20 21

  • Metsästäjät ilmikapinassa

    Lähetetty: 4.1.2015, 16:22

    Paikallisessa savolaislehdessä oli uutinen jossa metsästäjät ilmoittautuvat ilmikapinaan ja sanovat irti suhteensa RKTL:een.

    Ultimaatumi oli sen verran kovaa tekstia että saattaa uskoa metsastyskoiraharrastijien olevan tosissaan.

    RKTL:en tutkijoita nimitetään suorin sanoin valehtelijoksi.

    Siinä mm. kieltäydytään yhteistominnasta hirvikolaritapauksissa jäljityksestä.

    Samoin ilmoitetaan otettavan oikeus susia tavattaessa omiin käsiin, otetaan korpilaki käyttöön.

    Otan asian esiin koska tämä sivuaa metsänomistajia hiukan toiselta kulmalta. Valtaisat susilaumat kun pystyisivät rajoittamaan metsätuhoja.

    Samoin sillä saattaisi olla vaikutusta mo:n kustannuksella tapahtuvaa jokamiehenoikeuden väärinkäyttöä vastaan.

    Suoraa linkkiä artekkeliin ei ole mutta asia on esillä linkissä: http://www.adressit.com/ehdoton_vaatimus_ei_enaa_yhtaan_metsastyskoiraa_susille

    Tekijä
    abietis
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Korpituvan Taneli 26.1.2015, 15:50

    Burl:
    ”Vaan mikä olisi hirvien määrä silloin, jos hukkia liikuskelisi muun ravintoketjun määräärittelemän ekologisen lokeron puitteissa; jos molempien kantoja ei raskaalla kädellä säädeltäisi, kuten nyt?!”

    Tuostahan on jo Kainuussa koeala, hirviä metsästetään, mutta ei susia. Susia on ihan riesalle asti, mutta hirvikantaa eivät alas saa.
    Lue esim. nikin 6m3 viesti sivulta 11.

    Jos hirvien kantaa yritettäisiin säätää susilla, niin susia pitäisi sitten olla todella paljon ja tokko siltikään onnistuttaisiin. Siloin kun Suomessa ei juurikaan ollut asukkaita, niin sudet saivat rauhassa lisääntyä, mutta silloin tiettävästi on ollut ihan kohtuullisen suuri hirvikantakin.

    Misköhän teoriakirjasta Anton on saanut päähänsä tiedon tuosta hirvien happitatista.
    Minä muistan sen ajan ihan hyvin kun hirvi oli hyvin harvinainen meilläkin päin. Ne vähät hirvet lymyilivät talvella nimenomaan kuusimetsissä, joissa oli alikasvoskuusia vielä toisen kerroksen katteena. Syömässä kävivät koivun haavan ja pihlajan versoja, niissä puskittuneissa pienaukoissa, joiden olisi pitänyt silloisten teoreetikkojen mukaan taimettua havupuulle. Männyntaimikkoja oli jo silloin täälläpäin, kuivilla kankailla, lähinnä metsäpalojen jäljiltä. Hirvi ei uhannut männyn taimikkoja, koska sillä oli muuta ruokaa riittävästi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 26.1.2015, 16:05

    MJO:
    ”Kettuja ei kovinkaan monikaan pyydä nykyisin, taitaapa taudit ja nälkä enemmän tappaa kettuja.”

    Tuo lienee enemmän luuloa kuin tietoa. Tai se perustuu hyvin pienen alueen tuntemukseen.

    Minun tietoni ovat omalta alueeltani ja kuulopuheina (metsästäjiltä) parista muusta kohteesta.
    Kettuja metsästetään valitettavan paljon yhä edelleen. Minäkään en toki ole ketun metsästystä kieltänyt maillani, kahdesta syystä.
    1. Ketunmetsästys nimenomaan koirien avulla on omiaan karkoittamaan myös hirviä alueelta.
    2. Metsästäjät ovat tuttaviani, jopa sukulaisia. Kylällä on ollut perinteenä ettei toisen harrastuksiin puututa, kuin ääritilanteessa. Vallankin kun ne harrastusmahdollisuudet muuten ovat sivukylillä niukat. Kettumiehet kyllä tietävät kantani ja ovat ihan suoraan kysyneet, että saavatko he jahtiaan jatkaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 26.1.2015, 17:50

    Burlille:

    Siteeraan suoraan yhtä tutkimusta:
    ”…kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että eri myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta… …Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaatilta…”

    Ja se marginaalihabitaatti on juuri taimikko.

    Joku puuntuottaja oli taannoin kysynyt jollakin luennolla Matti Kärkkäiseltä, että onko mitään keinoa estää myyrätuhot. Matti oli vastannut, että on kolme keinoa: ensimmäinen on kettu, toinen on kettu ja kolmas on kettu.

    Anton Chigurh 26.1.2015, 17:58

    Kettuja on tapettu 1989-1990 RKTL:n mukaan 35000, kun niitä tapetaan nykyisin 55000-65000 vuodessa.
    Saman RKTL:n mukaan kettukanta on nyt puolet 80-90-lukujen taitteen tasosta.

    Vain täydellinen typerys sallii myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloinnin (kettu on key predator siinä kuviossa). Ketun tappajalta tuskin löytyy edes aivoja.

    Ammatti Raivooja 26.1.2015, 18:07

    Jos peltomyyrän ydinhabitaattia on ihmisen muokkaama ja viljelemä ja luonnottomassa tilassa oleva alue eli pelto niin eikö ole mäntyhirven ydinhabitaattia ihmisen muokkaama ja viljelemä mäntypuupelto?

    pihkatappi 26.1.2015, 18:13

    Myyrät söivät jopa kuivankankaan siemenpuualueen taimet. Ne levisivät pitkin metsiä kuin Jokisen eväät ja ihan kaikki kävi. Kiipesivät 3 metrin korkeuteen kuorimaan männyn latvuksia. Söivät kuitupuukasojen pohjimmaiset puut kuorettomiksi. Kuusen taimetkin kelpasi. Niitä oli vissiin vähän liikaa silloin, mikä vuosi se nyt oli?

    Anton Chigurh 26.1.2015, 18:20

    Taitaa olla pihkatapinkin luetun ymmärtäminen aika hakusessa!

    Korpituvan Taneli 26.1.2015, 18:44

    Kirjoitin tänään aiemmin:
    ”Mistäköhän teoriakirjasta Anton on saanut päähänsä tiedon tuosta hirvien happitatista.
    Minä muistan sen ajan ihan hyvin kun hirvi oli hyvin harvinainen meilläkin päin. Ne vähät hirvet lymyilivät talvella nimenomaan kuusimetsissä, joissa oli alikasvoskuusia vielä toisen kerroksen katteena. Syömässä kävivät koivun haavan ja pihlajan versoja, niissä puskittuneissa pienaukoissa, joiden olisi pitänyt silloisten teoreetikkojen mukaan taimettua havupuulle. Männyntaimikkoja oli jo silloin täälläpäin, kuivilla kankailla, lähinnä metsäpalojen jäljiltä. Hirvi ei uhannut männyn taimikkoja, koska sillä oli muuta ruokaa riittävästi.”

    Anton tähän vastasi:

    ”Tuon kuvion olen avannut tanelille kolmessa eri nimimerkkien tapaamisessa. Nyt minä olen täysin vakuuttunut siitä, että tanelin älylliset resurssit eivät riitä asian ymmärtämiseen.”

    En ole tosiaankaan tuhlannut tämän asian selvittelyyn, kieltämättä vähäisiä, älyllisiä resurssejani, olen vain kertonut sen missä olen nähnyt hirvien majailevan ja syöpöttelevän silloin kun niitä oli alueella hyvin vähän.
    Jospa nämä täkäläiset hirvet ovat sitten ammentaneet elämäntapojen oppinsa jostain muualta kuin Antonin mapeista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 26.1.2015, 19:02

    Tuon kuvion olen avannut tanelille kolmessa eri nimimerkkien tapaamisessa. Nyt minä olen täysin vakuuttunut siitä, että tanelin älylliset resurssit eivät riitä asian ymmärtämiseen.

    Tanelille: tarkoitan noilla kahdella edellisellä kommentilla kettu-myyrä-marginaalihabitaattikuviota.

    Metsä ei ole hirven ydinhabitaatti. Sitä esiintyy metsissä ainoastaan silloin, kun petouhka puuttuu (tai ei ole riittävä). Metsäpeura on metsän luontainen sorkkaeläin. Siitä ei ole mitään haittaa metsille.

    pihkatappi 26.1.2015, 19:05

    En ymmärrä Anton kommenttiasi. Kerronpa hieman tapauksesta tarkemmin. Näin kun myyrät kiipesivät puuhun, näin kun ne olivat siellä kuivankankaan jäkälikössä.

    Mitäkö tein, juttelin metsästäjien kanssa ja inttivät että ei ole totta koko homma, väittivät että kanalinnut ovat kuorineet männyt. No kun tiesin asian ja suorastaan vittuiltiin niin minä purin sopimuksen ko. tilan pienpetojen metsästyksestä. Tuolla asustaa nyt näätä ainakin, kettua ei ole, joskus ne semmoista ylpeänä roikottivat, mulle nuo syy seuraus suhteet ovat kyllä selviä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 12 13 14 … 19 20 21