Keskustelut Metsänomistus Metsästäjän moraali?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 277)
  • Metsästäjän moraali?

    Kun olen seurannut täällä Satakunnassa vellovaa susikeskustelua lähinnä Köyliö-Eura suunnalta ei voi kuin ihmetellä missä kulkee metsästäjän suorastaan ”härskiyden” raja.
    Kuljetaan talosta taloon lietsomassa susipelkoa vaikka mitään uhkaavaa ei ole yhdellekään omakotiasustelijalle tapahtunut.
    Tämä yksi uhkakuvakin on metsästäjän todistamaton kertomus.
    Jälkihavainnoista ei voi millään jäljestä päätellä oliko kyse uhkaavasta tilanteesta.
    Mutta hirvi-ja peuraraadot kertovat kyllä mikä mättää.
    Lihanjaolle on tullut tehokkaampi jakaja kuin metsästäjä.
    Moraalia kuulutan sillä että on suomessa kuitenkin vähälukuisesta susien määrästä kyse joten niiden ampumiseen ei ole perusteita.
    Hirvijahti pitäisi riittää. Vähemmilläkin hirvillä.
    Sudet saadaan nurkista lähimetsissä meteliä pitämälläkin.

  • Visakallo

    Anton näkyi tulleen illalla pienen tauon jälkeen takaisin palstalle. Kovin suurta lisäarvoa emme kuitenkaan keskusteluun valitettavasti saaneet.

    mehänpoika

    Viimeinen Antonin vastaus (19.11) antoi ainakin minulle ajattelemisen aihetta, vaikka olin lukenut sen ilmeisesti jo aiemminkin. Luettuani nyt sain sellaisen käsityksen, että liika siisteys ei olisi allergioiden syy täällä Suomen puolella, kun vertailukohteena on Venäjän Karjala, vaan ”holtiton sorkkaeläinlaidunnus”.

    Siis pyyntiluvilla säädelty vain tuottoa verottava hirvestys, ja susien vähäinen määrä, on heikentänyt metsäluonnon monimuotoisuuta ja happamoittanut maaperää. Olenko täysin hakoteillä tulkinnassani? Auttaako tilanteeseen edes luomuruoka, Anton?

    Anton Chigurh

    Kysymys on nimenomaan boreaalisen havumetsän huippupedosta sudesta, joka on tässä ja nyt korvaamaton. Seuraavalla tasolla on haapa, jolla elää enemmän eri lajeja kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Trooppinen päiväeläin on hölmöydessään syrjäyttänyt suden eikä pysty eikä halua pitää hirviä niiden ydinhabitaateilla eli soilla, vaan laidunnuttaa myös marginaalihabitaatit kattavasti, joka estää haavan uusiutumisen jopa luonnonsuojelualueilla.

    Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aiheuttama monimuotoisuuden köyhtyminen on jatkuvasti lisääntyvien allergioiden ja muiden autoimmuunisairauksien syy.

    Der Steppenwolf

    Puun takaa

    Rehellinen kysymys Antonille:

    Uskotko itse noihin juttuihisi?

    mehänpoika

    Ymmärtääksen Antonin motiivina hirvikannan mitoittamisessa noin 10 000 talvehtivaan hirveen on enemmän ihmisten terveempään elämiseen tähtäävä. Siinä haavan kasvatuksen mahdollistuminen olisi keskeisessä asemassa, koska haavasta riippuvia uhanalaisia lajeja on lukuisia. Metsän monimuotoisuuden köyhtyminen olisi saatava pysähtymään. Susi huippupetona olisi tässä korvaamaton.

    Minä pyrin ajattelemaan hirvikannan typistämistä perustellen toimenpidettä taloudellisilla ja liikenteessä myös inhimillisilläkin asioilla. Mielestäni Suomessa hirvikanta saadaan riittävän pieneksi vain pyyntiluvista vapaalla ja metsästysalueen pinta-alasta riippumattomalla metsästyksellä.

    Epäilen, että jo metsästyskoirien menetykset susien suihin riittää susikannan pysymiseen nykyisellä tasolla.

    Puun takaa

    Islannissa elää maailman pitkäikäisin kansa. Heillä ei ole yhtään sutta koko saarella. Metsät ovat sanalla sanoen hyvin lajiköyhät. Mielellään kuulisin Antonin kommentin.

    jees h-valta

    Jaa mitkä metsät?? Islannissa??
    Mikähän sinne sudet sitten olisi rahdannut. Kallioille ja kivikoille ihmettelemään?

    Antonin poika

    Hanski ja kumppanit ovat havainneet, että allergioita on enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Antonin sorkkishypoteesin mukaan hirvilaidunnus on allergioiden syy. Siispä, Antonin hypoteesistä pitäisi seurata, että kaupungeissa hirvilaidunnus on suurempaa kuin maaseudulla. m.o.t.

    Puun takaa

    ”Jaa mitkä metsät?? Islannissa??
    Mikähän sinne sudet sitten olisi rahdannut. Kallioille ja kivikoille ihmettelemään? ”

    Islanti oli aikoinaan metsän peitossa, mutta puut hakattiin rakennus- ja polttopuiksi. Metsien häviämisen varmistivat suuret lammaslaumat. Nykyisin saarella kasvaa vaivaiskoivun lisäksi alaskalaista sitkakuusta muutaman hehtaarin metsiköinä sillä täällä. Sitkakuusta alettiin viljellä muutama kymmenen vuotta sitten, ja nyt saarella on jo ainakin yksi moto! Naali on saaren ainoa peto.

    Leevi Sytky

    Joko puuntakainen avaa sanaisen arkkunsa ja kertoo mistä johtuvat esim. astman yleistyminen? Ja allergiat. 🙂

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 277)