› Keskustelut › Metsänhoito › Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Lähetetty: 13.11.2015, 21:00

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 18.11.2015, 08:56

    Useimmiten ne hirvet tulevat vasta hämärässä. Takavuosina jossain pohjoisessa kaksi veljestä erehtyi menemän saman pellon laidalle. Toinen luuli veljeään hirveksi ja osui. Kuvaamani pääkaupunkiseudun jahditkin päättyvät usein tuloksettomina juuri pimeyden vuoksi.

    Korpituvan Taneli 18.11.2015, 09:22

    Pellolle ampuminenhan on ihan hyvä konsti, kunhan vain turvallisuudesta huolehditaan. Sieltähän on helppo saaliskin kuljettaa, pääsee maasturilla kärryn kanssa viereen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 18.11.2015, 09:29

    Täälläpäin tapahtui joskus parikymmentä vuotta sitten että joku hirviseurue ampui traktoria, kai enemmänkin kuin yhden laukauksen. Asia toki puitiin perusteellisesti heti tuoreeltaan.
    Seuraavana vuonna seuran johto kuitenkin halusi vielä muistuttaa asiasta porukkaa. Jahtipäällikkö jakoi jokaiselle 10 tuumaiset jakoavaimet, että voi sitten anpumisen jälkeen laskea traktorista öljyt pois.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 18.11.2015, 13:05

    Minä annoin vastaavat ohjeet porukalleni kerran 90-luvun alussa . Liekö ollut sama esimerkki innoittajana ohjeistukseeni .

    Sellaisen tarinan kuitenkin kuulin aivan hiljakkoin , että kaveri aikoi tarkistaa kiikarinsa asetukset kaatumisen jälkeen ampumalla muutama laukaus ladon seinään . Ennenhän oli tapana menetellä niin , että posautettiin selvästi ladon sinässä erottuvaa oksaa kohden muutama laukaus oikean osumapisteen varmistamisesi .

    Kaverin sormenpää oli jo valkenemassa puristuksen voimasta liipasimella , kun jokin sai hänet peruuttamaan aikeensa . Jospa varuilta kävisi vielä kurkistamassa latoon…tuumaili ampuja
    mielessään .
    Tämä reissu todellakin kannatti . Ladossa seisoi uutuuttaan kiiltelevä leikkuupuimuri , jonka kupeeseen olisi voinut pahemmassa tapauksessa tulla useitakin reikiä kohdistusoperaation
    seurauksena .
    Jos ase vaatii kohdistamista , ladon seinä ei välttämättä ole paras paikka kokeilla aseen käyntiä .

    suorittava porras 18.11.2015, 17:08

    otteita MT Vieraskynä 24.03 2015 /Juha Aaltoila :

    ”Kerrala ja ajoissa kuntoon -periaate metsänhoidossa täytyy nostaa kunniaan. Metsätaloutemme lähihistoria on tässä suhteessa sysimusta. Olemme jo myöhästyneet 1,6 miljoonalla hehtaarilla taimikon ja nuoren metsän hoidossa!”

    ”Luulisi rästien jo riittävän, mutta ei. Esimerkiksi Tapion metsänhoidon suosituksissa männyn taimikon harvennusta suositellaan lykättäväksi 5 – 7 metrin pituuteen, jolloin työ on todella kallista verrattuna 2 – 3 metriseen taimikkoon.”

    ”Tunnen eteviä puuntuottajia, joilla ei ole rahaa viivästyttää taimikonhoitoa saati varallisuutta tuottaa energiapuuta metsiänsä pusikoittaen.
    He hoitavat tai hoidattavat taimikkonsa ajoissa. Raivaaja sahaa jokusen aarin ja käsittelee sitten lehtipuiden kannot vesomisen estävällä torjunta-aineella. Puusto saa sitten rauhassa varttua noin 15 metrin pituudessa tehtävään ensimmäiseen hakkuuseen.
    Miksi käytännön osaajien selkeä malli on niin kapeasti käytössä metsissämme?”

    ”Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien osuus vuonna 2008 oli 22 prosenttia”.

    ———-

    Riistametsää todellakin piisaa ilman KIRI:äkin . Metsänomistajien passiivisuus pitää siitä huolen . Tähän sopinee Aaltoilan lausahdus toisaalla , että nykyryteiköissä metsonkin on kuljettava jalan . Lentämään ei mahdu .
    Aivan viimevuosina riistantutkijat ovat yllätyksekseen havainneet , että metsot ovat palanneet nuoriin kasvatusmetsiin. Näin on tapahtunut , kun ryteikkövaihe on ohi , ja marjavarvustot ovat saaneet tilaa metsänkäsittelyn tuloksena . Marjaravintoa riittää ja pakoon voi lähteä lentämälläkin .

    mehänpoika 18.11.2015, 17:42

    Suorittavan portaan ”tarinat” menevät jatkuvasti tilastoihin, joiden mukaan metsissä on paljon taimikonhoitorästejä. Hän ei näytä vieläkään ymmärtävän, että taimikonhoitorästeihin ja työn lykkäämiseen myöhemmälle ajalle vaikuttaa hänen suosimansa runsas hirvikanta taimikkotuhoineen.

    Lisäksi VMI:n yli miljoonan hehtaarin hirvivahingot näkyvät suurelta osalta rästihehtaareina tilastoissa. Myös metsänomistajien motiivi taimikoittensa hoitoon on hirvituhojen pelon vuoksi vähentynyt.

    Kaikki Suomen metsissä olisi hyvin ilman Metsästäjä-lehden aivopesemiä koheltajia järjestöineen.

    jees h-valta 18.11.2015, 17:45

    Oma kokemus Pohjois-Satakunnasta kertoo aivan selkeästi että metso viihtyy erittäin hyvin kaikenkokoisessa taimikossa. Kunhan se taimikko on haavikkoa. Vanhan metsän jälkeen muokattu ala haapaa istutettuna ei ole lakannut marjavaihetta ollenkaan. Niin nopeaa on uuden metsän kehitys. Lisäextrana viihtyvyyteen on juuri puulaji. Se kun maistuu myös metsolle ja kaikenlisäksi se pitää heinikon hyvin kurissa jo nuorena varjostuksellaan ja lehtimassallaan. Huomennakin todennäköistä että syön koko matkan puolukoita kun menen taimikon läpi kuusi/koivu/mäntysekametsän hirvien raiskaamaa taimikkoa raivaamaan. Se on jo edellisen omistajan peruja mutta alkaa jäädä jo haavikosta jälkeen joka istutettiin 2011 keväällä. Se seka on ainakin kymmenkunta vuotta vanhaa.

    mehänpoika 18.11.2015, 17:51

    Tämä Antonin ansiokas keskusteluketju on ohjattu sivun 4 viestin 3 jälkeen sivuraitelle. Liekkö muutamien keskustelijoiden motiivina samat asiat kuin Metsästäjä-lehteen kirjoituksia värkänneillä?

    Metsästäjä-lehti 6/2015, kuten kaikki muutkin ko. lehden jo aiemmin ilmestyneet numerot, suorittaa ja ovat suorittaneet lukijoiden aivopesua. Nytkin KIRI-kamanjaa markkinoidaan ja tiedotetaan lähinnä metsäkanalintujen elinolosuteiden parantamiseen tähtäävillä toimilla metsässä, jotka toivotaan lisäävän metsästysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Todellisuudessa turvataan vain hirvenmetsästyksen tulevaisuutta.

    Metsälehden aivopesuartikkelissa ei kuitenkaan kerrota mitään korkealla pidetyn hirvikannan aiheuttamasta meneillään olevasta metsien kuusettumisesta, mikä aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä sekä ongelmia ja menetyksiä puuntuotannolle. Tämä on vaikuttanut monen metsänomistajan metsähoitotoimiin siten, että riista-sanan alla markkinoidut metsänhoitotoimet on mielellään unohdettu.

    Metsästäjälehden aivopesussa on tapahtunut radikalisoitumista. Siitä osoituksena eräs laajapohjainen ”jättiseminaari”, joka tähtää suurriistan lisäämiseen hyvinvointipalvelun kehittämiseksi. Myös LUVA-luonnonvarat ry:n perustaminen Meton, Agronomien liiton ja Metsäalan yrittäjien kattojärjestöksi tähdännee samaan lopputulokseen:

    – Riista, mukaanlukien vahinkoja ja tuhoisia hirvikolareita aiheuttava hirvi, luettaisiin yhtä tärkeiksi luonnonvaroiksi kuin metsänomistajien tuottama tärkeä teollisuuden raaka-aine eli puu.

    Metsuri motokuski 18.11.2015, 18:06

    Minusta tuntuu että jotain muuta on nyt aivopesty. Nuo jutut jatkuvasta hirvihysteeriasta ohjaa vahvasti siihen suuntaan. Hienoahan se on että metsiä aletaan hoitamaan myös riistan ehdoilla. Hyvät riistametsät ovat myös marja ja sieni metsiä. Toisekseen ryteiköt eivät ole niitä riistametsiä. Kannattaisi tutustua mitä riistametsällä tarkoitetaan.

    Eiköhän ole syytä laittaa jäitä hattuun.

    suorittava porras 18.11.2015, 18:15

    Mehänpojalle vastaan , että suurin osa taimikkoasioissaan epäonnistuneista eivät edes tiedä , onko alueella hirviä vai ei .
    Kehnon tekosyyn taimikonhoidon laiminlyönteihin hirvenjälki taimikossa toki antaa , mutta vain tekosyyn .

    Suosittelisin ”mehänpoikaa” tutustumaan avauksessa mainitun lehden sivuihin 34 ja 35 . Sieltä voisi löytyä tulevaisuudessa mahdollinen kanava vaikuttaa hirviasioissa . Seuraan liittyminen toki helpottaa kyseisen mahdollisuuden toteutumista . Riistakantojen määräarvio ei perustu huhupuheisiin , vaan kerättyyn tietoon . Anna oma panoksesi oikean tiedon saamiseksi . ”Oma riista”antaa siihen oivan mahdollisuuden .

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11