› Keskustelut › Metsänhoito › Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11

  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Lähetetty: 13.11.2015, 21:00

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 17.11.2015, 09:30

    Ainakin meidän mailta hirvet jäisivät väijyjiltä ampumatta. Eiväthän ne kuitenkaan edes maleksi mäntytaimikoissa.

    AnLa 17.11.2015, 09:34

    Olisihan tällä 500ha omistajalla aina mahdollisuus toimia kuten ennenkin, jos alkaa näyttämään että vuosi vuodelta jää hirvet saamatta. Vuokraa sitten takaisin maat seuralle, varmaan mielellään ottavat.

    A.Jalkanen 17.11.2015, 09:51

    Ei näy konsensusta syntyvän metsäkanakadon syistä. Luken erinomainen riistakolmioaineisto kattaa viimeiset 25 vuotta. Se ja vielä pitempään jatkunut Helsingin yliopiston talvilintulaskenta osoittavat, että kato on todellinen, eli ihmiset muistavat oikein: lintuja oli ennen enemmän.

    Kato on varmaan monen tekijän summa, jossa merkittävä asia on elinympäristöjen muuttuminen, kunkin lajin vaatimusten mukaan. Soiden ojitus haittasi riekkoa, peitteisyyden ja vanhojen metsien väheneminen metsoa. Pyy on pitänyt pintansa parhaiten, mutta ojittamattomien korpien ja lepikoiden väheneminen on varmaan haitannut sitä.

    Teeren taantuma on arvoitus: sen pitäisi periaatteessa koivun suosijana hyötyä nykymetsätaloudesta, joka nuorentaa metsiä. Mutta maan tihein teerikanta onkin – ehkä vähän yllättäen – suojelualueilla.

    Kantojen seurannalle ja tutkimukselle on edelleen tarvetta.

    A.Jalkanen 17.11.2015, 09:54

    Timpan saalistilastot koskien lintuja ja kettuja ovat arvokkaita. Jos viitsit, voisit kirjoitella niitä näkyviin tänne enemmänkin, eri vuosilta.

    Hyöteikkö 17.11.2015, 12:29

    Meidän kylällä tänä syksynä mahottomasti teeriä. Kun polkupyörällä kyläkaupalle polkee, niin jatkuvasti täältä soratien varren metsistä räpistelevät lentoon. Jos autolla pyyhkisi ohi, niin ei välttämättä huomaisi.

    Omat parhaat havaintoni teerien pesinnästä ovat ensiharvennusmetsien ja hakkuuaukkojen oksakasoista

    torppari 17.11.2015, 13:43

    pari anttonin lainausta..enpä kehannu koko ketjua selata………..

    ”Tosin tuohon riekkokannan nousuun yhtä syyllinen on kettukannan 250%:n nousu ja vakautuminen.

    Olisikohan kuitenkin niin, että metsot käyttäytyvät hieman eri tavalla, kun ne ovat saaneet olla metsästämättä 20 vuotta. Sieltä on petojen ansiosta karsiutunut heikompi (elinkelvoton) aines pois”

    ja nämä väittämät on sarjassa….tosi kun vesi ja pittää ku seola
    hastala vista on pellolla paska…..

    toki suomessa on sanan vappaus ja paskan jaahantakkaa ei ou perustuslaessa kielletty suatikka mehtälehen palstalla….jokkaesella omat miel pitteet

    suorittava porras 17.11.2015, 19:19

    #”Itse olen seurassa jonka pinta-ala on n.11000ha, tänä vuonna kaatolupia oli 35kpl, kaikki luvat käytettiin ja siltikin hirvikanta jäi 3-4/1000ha. Ensi vuonna on tarkoitus hakea 50-55 kaatolupaa.
    Silloin tuolla 500ha pinta-alalla saisi 2,5lupaa, jolla saa kaataa esim. 5kpl vasoja.”#

    Mitenkäs toimisit tilanteessa , jossa esim. 4 000 ha:lle myönnetään 3 pyyntilupaa vuodessa ?
    Ainakin joka toinen vuosi olisi välivuosi 500 hehtaarin metsästysalueilla ja toisena vuotena olisi mahdollisuus ampua vain vasa .

    Metsästyspinta-alavaatimusta ei tule laskea . 10 000ha olisi sopiva minimialue . Tällöin joka kolkassa olisi mahdollista metsästää hirvikannan ollessa pienempikin .

    Rahaa tuskin monikaan on valmis maksamaan erikseen sadakseen raitista ilmaa . Hirvitiheyden on oltava 10 / 1000ha:n paremmalla puolella niillä alueilla , missä halutaan kaupallistaa metsästys .
    Alhaisemmilla tiheyksillä riittävää saalisvarmuutta ei saavutetta .

    Pienempiä metsästyspinta-aloja tavoiteltaessa unohtuu usein toiminnan jatkuvuus . Porukka tulee olemaan niin pieni , että yhdenkin keskeisen henkilön luopuessa leikista , koko homma kaatuu.
    Isommat pinta-alat ja sen myötä suurempi jäsenmäärä takaavat
    sen , että hirveä metsästetään joka vuosi , vaikka joku tilapäisesti tai lopullisesti luopuu leikistä . Hirvitihentymät tietyillä alueilla ovat usein seurausta nimenomaan pikkuseurojen kyvyttömyydestä metsästää
    tehokkaasti .

    AnLa 17.11.2015, 19:32

    Jos tilanne olisi tuo, että hirviä olisi todellakin noin vähän että lupia olisi vain 3/4000ha oltaisiin lähellä tavoite kantaa. Silloin ei pyynnin onnistumisen kanssakaan olisi niin nuukaa. Naapuri seuran miehet ampuivat tänä syksynä 12 hirveä kolmelta eri pellolta, peltojen etäisyys toisistaan on alle kilometri. Toiset oli vihassa näille peltopyytäjille, kun ampuvat pellolle eikä pääse koirilla haukuttaan.

    suorittava porras 17.11.2015, 20:25

    Varmasti pellolta metsästäminen herättää ristiriitaisia tunteita .
    Vähemmän narinaa kuuluu , jos pellolle ammutaan vain vasoja .
    Itse ratkaisin asian aikoinaan näin .
    Tosin ensimmäinen kaatamani hirvi sattui olemaan aikuinen . Olin pyytänyt seuran miehiä pelloilleni passiin , kun niillä vieraili hirviä alituiseen . Toinen miehistä tulikin sovitusti paikalle , mutta toinen
    ei . Minä nappasin siinä tilanteessa kiireistäni huolimatta kivärin pykälään ja marssin pellon pientareelle odottamaan .
    Muutaman minuutin kuluttua oltiinkin sitten hirven kanssa
    nokikkain .
    Kahdeksas hirvisyksy porukassa tuotti ensimmäisen kaadon ja jo seuraavana päivänä toisen . Samainen naapurin pakettipelto koitui vuoden kuluttua tapahtuneesta kolmen hirven kohtaloksi samalla kertaa . Vasoja kaadoin lähipelloilta vuosien mittaan useita , samoin
    valkohäntäpeuroja .
    Koskaan näistä ei toruttu , kaikkien mielestä peltohirvet täytyi kaataa pois vahinkoja tekemästä . Ilman tietoa apuvoimista en olisi toki tohtinut tuohon leikkiin ryhtyä . Seuran tuki on tarpeen , jos kaatotilanne ei etenekään käsikirjoituksen mukaan . Onneksi kohdallani kaikki sujui ongelmitta .

    Anton Chigurh 18.11.2015, 08:18

    Tunnettu tiedetoimittaja ja biologi maija karala kirjoitti mitä luennoi RKTL:n (nykyinen luke) pienpetotutkija kaarina kauhala nisäkästieteen päivillä 2011 (nisäkästieteellisen seuran puheenjohtaja on professori heikki henttonen ja sihteeri otso huitu):

    ”…Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu.”

    Timpalle: olemme haastatelleet tutkimuksiin liittyen 1921 syntynyttä, vielä täysin terävää ja aktiivista metsästyksenharrastajaa, joka oli aloittanut metsästyksen juuri 1930-luvulla. Kertoi pienriistaa olleen eniten sotien jälkeen, jolloin yksi paikallinen metsästäjä oli ampunut yhden talven aikana alueelta 5000 hehtaarin alalta 50 kettua. Kanalintujen alamäki alkoi juuri siitä. Kerro miksi juuri vahvimman kettukannan aikaan on ollut eniten pienriistaa? Täysin sama ilmiö kuin värriössä. Jonka aikasarjat ovat korttitalot rakentaneille hutkijoille pahinta myrkkyä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11