› Keskustelut › Metsänhoito › Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11

  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Lähetetty: 13.11.2015, 21:00

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 16.11.2015, 20:32

    Kerropas timppa, että montako metsoa näet kun heität lenkin siellä metsästysalueellasi? Jokuhan sieltä ne myyränsyöjät on tappanut.

    Olisikohan kuitenkin niin, että metsot käyttäytyvät hieman eri tavalla, kun ne ovat saaneet olla metsästämättä 20 vuotta. Sieltä on petojen ansiosta karsiutunut heikompi (elinkelvoton) aines pois.

    Korpituvan Taneli 16.11.2015, 22:31

    Kyllä täällä meilläpäin oli sodan jälkeen kettuja paljon, vaikka naapurin isäntä niitä raudoilla pyytikin, silti metsässä ja pelloillakin näki usein ketunjälkiä. Metsäkanalintuja oli myös paljon, ihan vaivalle asti. Ei kai ne pystyssä olevaa viljaa juuri pahemmin sotkeneet, mutta kuhilaitten kimppuun ne kyllä kävi, ihan merkittävästi. Jo silloin oli kuhilaan päältä ampuminen kiellettyä, mutta kyllä sitä tehtiin. Linnut ei vain piitanneet siitä, vaikka kavereita kupsahteli, tulivat uudelleen.

    Mielenkiintoista, mikä niitä lintuja on vähentänyt. Toisaalta kurkia on kohtuu paljon, vaikka soita on ojitettu. Myös hanhia on isoin parvin, sellaista lintua ei juuri lapsuudessani ollut kuin satukirjoissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 16.11.2015, 22:51

    Janssonilla hyvä tilanne, tuollaista metsänomistajaa on seuran jo pakko kuunnella. Omaan hirvialueeseen tuo hehtaarimäärä riittää, mutta pitäisi olla aika yhtenäinen alue sitten.
    Lintujen metsästyksen suhteen voit tietenkin sanoa mielipiteesi seuralle ja he kiltisti kirjaavat ylös.
    Kiellä toki ainakin pienpetojen metsästys, vähennät myyräriskiä. Sinulla ei ole hirvistä ongelmaa, mutta voisit olla meille muille sen verran soliraadinen että kävisit vaatimassa hirvenmetsästyksen tehostamista ja asettaisit tavoitteeksi 1/1000ha. Olisi hyvä kun edes jossain saataisiin pää auki tässäkin asiassa, voisi ehkä auttaa hyvinkin laajalle alueelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 16.11.2015, 23:21

    Timpalla saattaa olla muistissa mustia aukkoja!

    Lapuan metsästysseuran (9000 hehtaaria) historiankirjat kertovat muunmuassa:
    ”…1939… …Päätettiin anoa ketun kaatolupia seuralle…”
    Eli kettu on ollut silloin 1930-luvulla rauhoitettu.

    Lapualaiset saivatkin sitten niitä ketun kaatolupia:
    ”…1940… …syynä kettukannan runsaus, joita seuran alueelta kuluneena metsästyskautena ammuttiin lähes sata kappaletta…”

    Kettusaalis samaa luokkaa (10/1000ha) kuin tässä minun tanhuvillani samoihin aikoihin.
    Tuohon aikaan kettukanta on rauhoituksen ansiosta päässyt kehittymään välillä luontaiselle tasolleen, joka tasapaino on taas taannut runsaat kanalintukannat.

    Jansson 17.11.2015, 06:37

    Pakko korjata Tanelille että tilastojen mukaan 5% suurimpaan metsätilajoukkoon pääsee jo 100 hehtaarilla. Tuo 1000 ha tullee siittä jos naapureitakin olisi muutama mukana niin saisi oman hirviporukan.

    AnLa 17.11.2015, 08:05

    Tuohon hirvi asiaan vielä.
    Yksi mietinnän arvoinen asia voisi olla hirvilupaan oikeuttavan hehtaari määrän laskeminen 500ha, silloin seurat joutuisivat kuuntelemaan herkemmällä korvalla maan-omistajia. Hehtaari määrän laskun myötä isommalla maan-omistajalla olisi mahdollisuus hakea myös itse luvat hirville, jonka jälkeen voisi tarjota niitä seuralle ostettaviksi, tai myydä vaikka huutokaupalla jos ei itse halua pyytää.

    jees h-valta 17.11.2015, 08:15

    Anlalla aivan kelpo ehdotus ja siihen voitaisiin lopettaa tuo lupienkin turha anominen. Kun ampuu mitä ampuu ja loput hoitelee naapuri niin ei siinä mitään organisaation siunausta tarvita.

    AnLa 17.11.2015, 08:21

    Itse olen seurassa jonka pinta-ala on n.11000ha, tänä vuonna kaatolupia oli 35kpl, kaikki luvat käytettiin ja siltikin hirvikanta jäi 3-4/1000ha. Ensi vuonna on tarkoitus hakea 50-55 kaatolupaa.
    Silloin tuolla 500ha pinta-alalla saisi 2,5lupaa, jolla saa kaataa esim. 5kpl vasoja.

    Timppa 17.11.2015, 09:06

    Pohjanmaasta en Anton tiedä. Siellä on asiat yleensä toisin. Sen kuitenkin tiedän, että isä metsästi kettuja 1930-luvulla ja saikin aina muutaman talvessa vaihtoehtoisesti lippusiimalla, myrkyllä, raudoilla, ajokoiralla, ampumalla makuulta tai vaikka luolaan menneen ketun käyttäen apuna viritettyä haulikkoa, jonka kettu laukaisi. Ketun metsästyksestä tiedän kyllä enemmän kuin sinä tulet koskaan tietämään. Olen niitä itsekin jonkun saanut.

    Muutama vuosi sitten metsoja oli meillä päin tosi runsaasti. Ei tarvinnut mennä metsäänkään, sillä niitä näki yhtenään tiellä. Olisin halunnut metsopaistia, mutta eihän niitä saa tieltä ampua. Nyt kanta on selvästi vähentynyt. Metsästysolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Ei metsästetä edelleenkään enempää petoja kuin metsojakaan. Aiemmin 1960-luvulla meillä melkein pihapiirissä oli joka vuosi metsopoikue. Kun karja ja metsälaiduntaminen hävisi, niin metsotkin. Voi toisaalta tietysti johtua supien lisääntymisestä.

    Jokainen joskus hirviä metsästänyt tietää, että 1000 ha:n aluekin on aivan liian pieni tehokasta metsästystä ajatellen, 500:sta puhumattakaan. Joku 2000-3000 on käytännön alaraja. Toki poikkeuksiakin on. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa hirviä metsästetään väijymällä torneista.

    jees h-valta 17.11.2015, 09:11

    Timppa oivalsi juuri sen olennaisen eli metsästystavan. Juuri torni taimikon reunaan ja vaikka vielä lämpöisellä kopilla ja ammutaan se otus sinne missä tuhoja ei kaivata. Eihän siihen tarvita alaa kuin se taimikko ja metsästysalaa on silloin riittämiin. Tuntuu että tuo nyky kaahotus koirien kaas on aivan pöljän touhua. Mitä niitä juoksuttamaan. Jää vielä veto päälle kun on muutenkin sitkeetä kun saappaan pohjallinen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11