Keskustelut Metsänhoito Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 102)
  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

  • A.Jalkanen

    Ei siinä Värriön tilanteessa mitään ihmeellistä ole. Alueella ei vain ole harjoitettu koskaan metsätaloutta ja metsästyskin on lopetettu kokonaan jo 1995. Metsokanta on seuranta-aikana ’kultaiselta’ 1960-luvulta noussut samaan aikaan kun se on puiston ympärillä laskenut. Syy-yhteys on harvinaisen selkeä. Se mitä ei tiedetä, on metsästyksen ja metsätalouden – Lapissa myös porotalouden – suhteellinen osuus romahduksessa.

    Metsätalous vaikuttaa lintukantoihin kahta kautta: suoraan muuttamalla elinympäristöjä ja epäsuorasti muuttamalla petojen elinoloja. Petojen merkitys romahduksessa lienee yliarvioitu, vaikka avohakkuumetsätalous onkin parantanut mm. ketun elinoloja lisäämällä myyrien määrää. Vaikka ketun keskimääräinen jälki-indeksi on puolittunut Luken seuranta-aikana alkaen noin vuodesta 1990, ei tämä näy metsäkanalintujen elpymisenä – paitsi Värriössä, jossa sekä kettukanta että lintukanta ovat elpyneet samanaikaisesti!

    A.Jalkanen

    Lisää aiheesta:

    Riistametsänhoidon työohjeet 2015 -julkaisu.

    Metsanhoidon_suositukset_riistametsanhoitoon_verkkojulkaisu20141

    Timppa

    Onko Värriön kotkakannoissa tapahtunut muutoksia? Kotkahan tekee mielellään niin ketusta kuin metsostakin paistia.

    Anton Chigurh

    Kotkat ovat lisääntyneet. Nappaavat metsoja soitimelta. Ja muutenkin. Mutta erityisesti jäniksiä, joiden kanta on kotkien ansiosta vakautunut. Löytyy myös kanahaukkoja. Lisäksi riekkoihin erikoistuneita tunturihaukkoja, joiden ansiosta riekkokanta on noussut kultaisen 60-luvun tasosta 1000%, eli kymmenkertaistunut. Tosin tuohon riekkokannan nousuun yhtä syyllinen on kettukannan 250%:n nousu ja vakautuminen.

    Niko

    Noihin Antonin päätelmiin kun pohditte omaa suhtautumistanne niin kannattaa aina muistaa että sama henkilö on mm. toistanut n. 400 kertaa väitteen joka menee suurin piirtein näin:

    ”Varusmiesten allergiat ovat nouseet 100% samaan aikaan kun hirvikanta kaksinkertaistui. Hirvikannan kasvu lisää siis varusmiehillä todettuja allergioita.”

    Kyse on tisamlleen samasta klassisesta esimerkistä, jollaa oikeat tutkijat varoittelevat päätelmien tekemisestä: Helteellä jäätelön syöminen lisääntyy, samoin hukkumiskuolemat. Johtopäätös: jäätelön syöminen lisää hukkumisia.

    suorittava porras

    Lintukantojen lasku johtuu monesta eri tekijästä . Aluksi synä olivat metsäojitukset 60-70-luvuilla . Niiden seurauksena kanalinnun poikasia hukkui runsaasti kesäisin vettä täynnä oleviin ojiin .
    Kylmät ja sateiset keväät pienentävät myös tehokkaasti onnistuneiden pesintöjen ja poikasten määrää .

    Vähemmälle huomiolle linnunsurmina ovat jääneet metsiä halkoneet sähkö -ja puhelinlinjat . Melkoisia pyydyksiä nekin lentäville kanalinnuille . Onneksi edellä mainittu on jäämässä historiaan .

    Tiekilometrejä ja sen mukana liikennettäkin on tullut merkittävästi lisää sitten 60-luvun . Liikenteen uhreiksi joutuu lukematon määrä kanalintuja ja pienriistaa päivittäin .

    Eipä ollut 60-luvulla metsissämme kovin montaa supikoiraakaan .
    Nyt on mahdotonta ottaa montaakaan askelta metsän puolella kompastumatta kyseiseen karvaturriin , pesärosvoon vailla vertaa .

    Tämä kirottu karvaturri paitsi , että tuhoaa lintujen muina ja lentokyvyttömiä poikasia , haittaa myös nykytiheyksillä hirvenmetsästystä koirien avulla . Tänäkin syksynä supikoira on”vietellyt” hirvikoiran useampaan otteeseen kesken hirvenhakua .
    Muutaman hetken jälkeen supikoira on kuitenkin päässyt tuonpuoleiseen , mutta hirvenhaukkujan paras vire on kadonnut supia nitistettäessä .

    Minun ei ole tarvinnut moneen vuoteen metsästää kanalintuja . Kaikki edellä mainitsemani on tehnyt sen puolestani . Viimeisen ”saamani” ukkometsonkin tavoitin tieltä piehtaroimasta lentokyvyttömänä törmättyään sitä ennen autoon .

    Timppa

    Niko on oikeassa. Menee vanhan toistoksi, mutta miten Anton selität sen, ettei esim 1930-luvulla petoja ei ollut käytännössä lainkaan, mutta kanalintukannat erinomaiset.

    Hyöteikkö

    Onhan se niin väärin. Suomen riistakeskukseen, Suomen metsäkeskukseen ,MMM:n, tutkimuslaitoksiin ja mihin ties muualle on valittu täysin asiantuntematonta porukkaa. Isoa palkkaa vain nauttivat asfalttiherrat ja -rouvat. Tässä ryhmässä sitä enemmän asiantuntemusta riittää

    Niko

    Sulla on näköjään semikova (6%) tarve siteerata tutkijoita vähän sieltä sun täältä, aina tarkoitushakuisuuden mukaan. Koskahan saamme vihdoinkin luettavaksi ne kumoavat omat julkaisusi, joilla peittoat 2500 kertaan haukkumasi tutkijoiden päätelmät. Sieltä ruutukantisista vihkoista.

    Näin 2000-luvulla se ei ole ainakaan julkaisukanavien puutteesta kiinni.

    Taitaa vaan olla tälläkin kertaa niin että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten….

    Hyöteikkö

    Anton se ei anna periksi:).

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 102)