Yritin selvittää miksi on haastavaa olla ajavinaan tälläisten etua, jotka ovat sitä mieltä, että hirvikanta on liian suuri puupulaan vedoten. Koivuvarathan ovat myös jatkuvassa kasvussa lähivuosikymmenet puuvaratiedoissa, mutta ne ovat jumissa. Vaikka Suomessa ei olisi yhtään hirviä, vaikutukset tulisivat vasta pitkän ajan päästä ja huomio kiinnittyisi näihin jumissa oleviin koivuvaroihin.

Ikävä kyllä kuusien istutus ei aiheuta meillä kuusetttumista siinä määrin ku äkkinäinen ajattelisi. Hoitamattuus tuo ihan tarpeeksi lehtipuuta niihin, jonka takia meillä onkin koivuvarat kasvussa. rehevillä mailla rauduskoivu on se joka valtaa alat ja luontainen mänty valtaa kuivat kankaat kun kuuset eivät kasva siellä sillätavalla.

YLE uutisoi tänään hirviongelmista.

Ehdotin YLE:lle keskustelujuosteen avaamista hirviongelmasta,tällä saisi sitä mediajulkisuutta.

Lähetäkää muutkin asiasta viestiä Ylen vinkkipalstalle ,osoite:Yle/uutiset/osallistu/Lähetä juttuvinkki

No vastaan tuon mehänpojan kysymykseen vaikka vastakysymyksellä. Oletko tutkinut kuinka paljon on kuusta nykyajan päätehakkuu leimikossa jotka ovat luontaisesti perustettuja OMT pohjille ? Ne ovat myös hyviä riistametsiä koska siellä on myös jonkin verran lehtipuuta. Kuusen osuus näissä leimikoissa on noin 95 % luokkaa. Mitenkä tämä nykymetsänhoito poikkeaa tuosta ?

Itse olen huomannut että etenkin kanalinnut viihtyvät hyvin myös taimikoissa oli ne sitten kuusi tai mäntytaimikoita. Varsinkin kesäisin ne ovat erinomaisia poikueiden kasvatuspaikkoja.

Ainakin Keski-Suomessa perustetaan männiköitä edelleen karuille maapohjille. En ole vielä kenekään paikaillisen todennut että he ovat puulajin vaihtaneet riistan vuoksi. Tosin täällä olen sen lukenut useammankin kerran. AC on oikein laskenut hehtaaritkin. En kyllä tiedä mistä luvut ovat tulleet muualta kuin AC:n mielikuvituksesta. Mutta senhän jokainen jo tietääkin.

Nuorempana metsästin kiikarikiväärillä metsoja. Ovat siis tähän aikaan puissa hakomassa. Joskus olivat latvassa, josta sai ammuttua. Usein ei niitä nähnyt eikä edes jälkiäkään, vaikka metsoja oli. Ainakin Keski-Suomen oloissa, jossa metsät ovat tiheitä, metson löytäminen puusta on vaikeaa. Toisin on Lapissa. Siellä puut ovat pieniä ja harvassa, joten hakova lintu huurteisessa puussa on helppo nähdä. Ei niitä siellä ainakaan ennen ollut pilvin pimein, jos vanhoihin eräkirjoihin on uskomista.

Saattaapi kanta paikoin Keski-Suomessakin olla kohtuullinen, mutta metsoja ei pysty havainnoimaan. Koivuissa ruokailevat teeret sitä vastoin näkyvät tosi kauas.