› Keskustelut › Metsänhoito › Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11

  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Lähetetty: 13.11.2015, 21:00

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 13.11.2015, 21:01

    Julkaisu löytyy verkosta otsikon haulla.

    Timppa 14.11.2015, 09:43

    Se Oravan alku on yleistä lätinää.
    Seuraavasi suositellaan kasvattamaan kuusi-/mäntysekametsää. Siinä olen samaa mieltä. Se on metsänomistajan kannalta järkevää, jos maapohja sallii.
    Sitten suositellaan jättämään aluskasvustaimia. Kuten tiedetään riskejä on kaksi tyvilaho ja sitten se, että taimista tulee susipuita. Siis varoen noudatettava ohje. Toki joskus kannattaa säästää pieni kuusentaimiryhmä aukkoon. Olen muutaman kerran löytänyt sellaisesta koppelon pesän.
    Tiheikköjä kyllä syntyy luonnostaan vaikka hoitaisi metsiä mallikelpoisesti.

    Sitten puhutaan harvennustavoista. En ymmärrä mitä vaikutusta eri tavoilla on riistan kannalta.

    Itse en usko, että noilla suosituksilla saataisiin riistakantaa nousuun. Ainoa on ne pienet kuusiryhmät aukoissa. Hankalat keväät vaikuttavat enemmän. Tai kanahaukka. Oleellista on säännölliset hakkuut, jotka mahdollistavat monipuolisia kasvuympäristöjä ja tietysti ajoissa tehdyt harvennukset, jolloin mustikkakasvustot elpyvät. Eihän tiheiköissä kasva kunnolla mustikkaa eikä heinäkasveja, joista linnunpojat hakevat hyönteisravintoa.

    A.Jalkanen 14.11.2015, 11:30

    Hyvä avaus. Vanha sanonta kuuluu, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Olen kuullut sanottavan, että aiemmin ikäviä tosiasioita piti peitellä, eli sitä, että metsätaloudella olisi vaikutusta riistakantoihin. Myöskään metsästyksen vaikutusta ei saanut tunnustaa, joten keksittiin sijaiskärsijä: petoeläimet.

    Jos nyt rehellisesti tunnustettaisiin vielä se metsästyksen vaikutus. Se näkyy selvästi esimerkiksi Värriön luonnonpuistossa, jossa sekä riistan että petoeläinten kannat ovat vahvistuneet metsästyksen lopettamisen jälkeen. – Huolimatta massiivisesta porojen ylilaidunnuksesta.

    Riistametsätalousajattelussa on hyvää erityisesti ajattelutapa: se että muitakin tavoitteita otetaan metsätaloudessa huomioon kuin pelkästään puuntuotanto. Hyöty per kustannus -suhde on hyvä.

    Timppa 14.11.2015, 12:09

    Toki metsästykselläkin on vaikutusta huonon riistakannan aikana. Olen näillä palstoilla muutaman kerran viitannut isä-vainajani metsästyspäiväkirjoihin, joiden kertoma oli aika yksiselitteistä. Vuodesta toiseen 1930-luvulla riistaa oli runsaasti metsästyksestä huolimatta.

    Jaksollisen kasvatuksen metsät ovat kyllä keskimäärin huonompia kanalinnuille kuin pilalle harsitut metsät, joita oli runsaasti silloin 1930-luvulla. Meidän metsästysseuran mailla linnustus on lähes olematonta. Siitä huolimatta lintukannat ovat melko heikkoja ja selvästi huonontuneet esimerkiksi 1960-luvulta. Epäilemättä syitä on monia, metsien vanheneminen, pedot, sääolot. Esimerkiksi aiemmin tiesi, mistä löytäisi pyitä vaikkei niitä saaliiksi saanutkaan. Nyt eivät pyyt enää viihdy vanhassa metsässä. Sama teerien kanssa. Joka syksy tiesi varmasti, mistä poikueen löytää. Nyt siinä kasvaa tiheä kuusikko, joka ei poikuetta houkuta.

    Lukijan kuvien kuusikko on hyvä esimerkki. Aiemmin sieltä löysi aina pyitä. Ei enää. Siis jaksollisen kasvatus vähentää sitä aluetta, jolla linnut viihtyvät. Tämä on matemaattinen tosiasia. Ei sille voi mitään. Vaihtoehtojakaan ei ole. Ei sillä pyypaistilla kovin montaa suuta ruokita,

    Gla 15.11.2015, 04:44

    A. Jalkanen: ”Riistametsätalousajattelussa on hyvää erityisesti ajattelutapa: se että muitakin tavoitteita otetaan metsätaloudessa huomioon kuin pelkästään puuntuotanto. Hyöty per kustannus -suhde on hyvä.”

    Olen samaa mieltä siitä, että ajattelutavasta on paljon kiinni. Sitä kuitenkin vierastan, että annetaan metsätalouteen liittyviä ohjeita, joiden toimivuudesta ei metsäalan ammatilaistenkaan parissa ole selkeää näkemystä. Jäi sellainen kuva, että joko puhutaan tietoisesti puuta heinää oman intressien suojelemiseksi tai sitten vilpittömästi ei tiedetä, ettei tiedetä. Esimerkiksi Timpan esille nostama kuusen ja männyn muodostaman sekametsän kasvatusta pidetään alan kirjallisuudessa haastavana ja lopputuloksen kannalta epävarmana. Silti sitä itsekin suosin, ei niinkään riistan takia, vaan muista syistä. Päätös on kuitenkin oma asiani, eikä valinta perustu alan ammattilaisten suosituksiin tai näkemyksiin, vaan puhtaasti omaan mutuun.

    hatelo 15.11.2015, 13:12

    Nämä hankkeethan on perusajatukseltaan ihan kauniita,mutta tuskin niillä on hyvin suurta käytännön merkitystä riistakannoille.Joka kylässä on kuitenkin puolet metsistä ”riistatiheikköä” passiivisten metsänomistajien ansiosta.Näillä hankkeilla haetaan vain yhteiskunnan rahaa ja turvataan työpaikkoja julkisrahoitteisissa organisaatioissa.Tehdään itseään tärkeiksi.Ei näistä hankkeista ja ohjeista kannata metsänomistajan pelihousujaan repiä.

    Anton Chigurh 15.11.2015, 17:03

    Sivulla 10 on puuntuottajan suuhun pantu seuraava virke: ”Rauhallisesti, hoidamme tätä riistametsänä”.

    Puunostaja siihen jatkaa sitten: ”Tämä säilyy peitteisenä metsometsänä”.

    Seuraavalla sivulla sitten annetaan oikein metsänkasvatusneuvontaa, asiantuntemuksella: ”Riistametsänhoidon ohjeet monipuolistavat talousmetsien käsittelyä. Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puun tuotantoa eivätkä aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia… …Kanalinnut menestyvät parhaiten monimuotoisessa (todellisuudessa pilalle harsitussa, kyllä tämä tiedetään) sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. Mustikka on metsäkanalintujen tärkein ravintokasvi, jonka menestymistä edistetään suosimalla luontaisia metsänuudistamismenetelmiä ja toteuttamalla harvennushakkuut ajallaan”.

    Tuon täydellisen potaskan on siunannut arvovallaan ravintoketjun huipulta (kukkona tuon tunkion päällä) kolmen ämmän ministeriö (siis maa- ja metsätalousministeriö on tuon mielettömyyden takana, edessä ja sivulla).

    Riistahallinto (siis metsästäjät) tulee kuohita KAIKESTA vallasta. En ole koskaan enkä missään muualla ja muissa yhteyksissä törmännyt noin typerään sakkiin. On ällistyttävää, miten tuollaiset aivokääpiöt (marginaalinen vähemmistö kaiken muun pahan lisäksi) pääsevät edelleen jatkamaan tuota loisimistaan.

    antinpoika 15.11.2015, 17:09

    Kyllä hienoa työtä riistakeskukselta, ei tiedä vaikka pikkuhiljaa
    nytkähtää jotain järkeäkin metsänhoitoon

    mehänpoika 15.11.2015, 17:17

    Metsästysorganisaatioissa tiedotetaan pelkästään esim. metsojen ja koppeloiden tai muiden kanlintujen elinolosuhteiden parantamisesta. Tosiasiassa tarkoituksena on hirvieläinten määrän lisääminen sellaiseksi, että kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa arkipäivää

    Tätä tavoitetta olisi tukemassa julkisuuteen toitotettu ennakkotieto hirviporukoiden ukkoutumisesta ja käymisestä harvalukuiseksi. Kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa muka välttämättömiä hirvieläikantojen pitämiseksi ”kohtuullisella tasolla”. Metsästäjät olisi nähtävä metsänomistajille äärimmäisen tärkeitä ja hyödyllisiä, josta jonkun tahon kuuluisi heille jopa maksaa vaivan näöstään?

    Metsuri motokuski 15.11.2015, 17:28

    Jotenkin nyt näyttää tuo AC:n ja kumppaneiden purkaus osoittavan ihan täydellistä tietämättömyyttä metsänhoidosta. Minusta te haukutte ihan väärää puuta kuin metsästjiä siitä että ne tuhoaisivat jotenkin metsänkasvatuksen. Täyttä puppua ja tietämättömyyttä asiasta.

    Riistanhoito ja metsänkasvatus on toisiaan täydentäviä tekijöitä. Hyvä riistametsä on myös hyvä ja elinvoimainen kasvatusmetsä. Täytyy muistaa että pääosa Suomen metsävarrannoista on hakattu juuri näistä hyvistä riistametsistä. Tehometsätalous on viimeisen 40 – 50 vuoden juttuja ja nyt ollaan kovastikkin suuntaamaassa metsähoitoa sinne riistametsän suuntaan. AC ja kumppanit voisivat alkaa tutustua pikkuhiljaa näihin uusiin metsänhoitosuosituksiin. Jos ei kiinnosta niin kannattaako sitten tietämättömyyttään ilmaista ? Sitä voisi nimittää myös tyhmyydeksi.

    Metsästys ilman muuta vahingoittaa ja estää riistan runsastumista. Varsinkin lintukantaan metsästyksellä on oma haittansa varsinkin jos metsästys kohdistuu vanhoihin emolintuihin huonon poikaskesän jälkeen. Hyvän poikaskesän jälkeen metsästyksen vaikutus lintukantoihin ei ole niin merkittävä. Poikaskuolleisuus on muutenkin noin 90 % luokkaa. Toisaalta etelä-suomessa on metso ollut rauhoitettu varmaan 30 vuotta eikä runsastumista ole tapahtunut. Olisko syynä tämä pirstoutuminen ja tehometsätalous.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11