Keskustelut Metsänomistus Metsässä vaarallisia petoja

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)
  • kitsas

    Mutta eihän tuo sysien ystävien tarjoama tonni muuttoapurahaksi ole kuin pesämuna.

    Paikkakunnalta muuttohan siinä on edessä. Muuttoauton vuokra, kantoapu, kun ei tuttavapiiristä enää kukaan jouda apuihin. Mutta ehkä ne susiystävät tulisivat kantamaan sohvaa, jos pyytää?

    A.Jalkanen

    Tässä vielä lainaus Mikael Wikströmin jutusta. Hänen laskelmiensa mukaan susialueella olisi oltava hirviä 4/1000 ha ja susi&karhureviirillä jopa 8/1000 ha, jotta pedoille ja metsästäjille molemmille riittäisi saalista. Niin että ei hyvä: näillä tiheyksillä tulee rutkasti taimivahinkoja ja liikenneonnettomuuksia. Lukusuositus!

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Metsästyksenjohtajan-perustaidot-Hirven-biologia-Suomen-riistakeskus.pdf

    ”Susien aiheuttama kuolleisuus hirvikannassa riippuu muun muassa susireviirin pinta-alasta. Mitä pienemmällä alueella susilauma liikkuu, sitä suurempi on niiden vaikutus hirvikantaan. Keskimääräisellä susireviirillä sudet voivat tappaa noin yhden hirven tuhannelta hehtaarilta. Jos hirvikannan koko talvella on noin kaksi hirveä tuhannella hehtaarilla, se pystyy tuottamaan noin yhden hirven tuhannella hehtaarilla. Tässä tilanteessa sudet siis poistavat koko hirvikannan tuoton.

    Jos haluaa metsästää yhden hirven tuhannelta hehtaarilta keskimääräisen susilauman alueelta, talvikannassa on oltava karkeasti neljä hirveä tuhannella hehtaarilla. Tällainen kantahan voi tuottaa yhden hirven metsästäjille ja yhden susille.

    Susien lisäksi myös karhut voivat vaikuttaa hirvitalousalueen hirvikantaan. Normaalitiheän karhukannan alueella karhut voivat tappaa noin yhden hirven tuhannelta hehtaarilta. Mikäli metsästäjätkin haluavat osuutensa, esimerkiksi yhden hirven tuhannelta hehtaarilta, talvikannassa on oltava noin kuusi hirveä tuhannella hehtaarilla. Jos metsästäjät olisivat tottuneet saamaan hirvikannasta noin kaksi hirveä tuhannelta hehtaarilta, talvikanta on kasvatettava noin kahdeksaan hirveen tuhannella hehtaarilla, jos alueelle asettuu normaalitiheä karhukanta ja keskimääräinen susireviiri.”

    Anton Chigurh

    Stressi on tehokkaampi tekijä kuin syöntiteho. Pelkkä petojen läsnäolo puolittaa nopeasti saaliseläinten kannat. Meillä luontainen hirvikanta on 5/10000 ha (0,5 tuhannella hehtaarilla). Kanta asettuu muutamassa vuodessa tuolle tasolle kun sudet saavat hoitaa niille säädetyn tehtävän. Sudet säätävät kyllä itse oman kantansa.

    Kun ketut saavat olla rauhassa myyrät eivät uskaltaudu taimikkoihin (marginaalihabitaatti) lainkaan. Vakiintuneilla kettureviireillä myyriä on enintään neljäsosapinta-alalla siitä, mitä niitä on myyränsyöjistä tyhjennetyillä. Tässä on punkkivälitteisten myyrätautien (borrelioosi, puutiaisaivokuume…) räjähdysmäisen lisääntymisen tärkein (jokseenkin ainoa) syy.

    Planter

    ”Tässä vielä lainaus Mikael Wikströmin jutusta. Hänen laskelmiensa mukaan susialueella olisi oltava hirviä 4/1000 ha ja susi&karhureviirillä jopa 8/1000 ha, jotta pedoille ja metsästäjille molemmille riittäisi saalista.”

    Make it simple:

    Katsotaan isomman reviirin (Suomi) tilannetta. 1 / 1000 ha lisäys vastaa noin 20 000 hirveä. Tavoite ilman petoja keskimäärin 3 / 1000 ha.

    Susille olisi siis varattava lisää 1/ 1000 ha eli noin 20 000 hirveä.

    Susi/karhureviirille 5/ 1000ha lisää eli noin 100 000 hirveä.

    Susi syö vuodessa noin 10 hirveä, joten susikanta olisi 2000.

    Karhuja on Suomessa noin 2000, joten yksi söisi 80 000 / 2000 eli 40 hirveä vuodessa. Syövät käytännössä vain keväällä, joten päihittävät mässäilyssä Oiva Lohtanderin.

    Näinkö?

    harrastelija

    Nyrkkisääntö on se, että karhu syö vasoja ja susi aikaisia hirviä.

    Karhu syö keväällä lähinnä vasoja. Saattaa siinämennä lehmäkin vasaa puolustaessaan. Syksyllä karhu tykkää haaskoista ja myös marjoista joilla se varustautuu nukkumiseen talvella.

    Suden parasta hirven tappoaikaa on talvella ja varsinkin keväthangilla, jolloin hirvi menee pohjin ja susi kilsikelillä.

    Nuo spekuloinnit siitä, että paljonko täytyy hirvikannasta säästää susille ja karhuille ovat täysin utopiaa. Kukaan käytännössä metsästänyt ja luonnossa liikkuvat eivät tällaista tlannetta ymmärrä. Tai ehkä se pelaa oikein suurilla aidatuilla luonnonsuojelualueilla?

    Hirvikannan kurissa pitävää susi- ja karhulaumaa ei tarvita maaseudulla asuvien riesaksi. Ei ne sudet ja karhut tiedä, että ne saavat syödä vain hirvieläimiä. Kyllä siinä sivussa on ajettu maaseudulla kotieläimien pito mahdottomaksi. Ideoidaan vielä pitemmälle; – kerätään koko väki kaupunkeihin ja aidataan kuten keskitysleirill’ä. Ulkopuolinen alue on sitten peto-/saaliseläinten keskinäistä taistelua!

    arto

    Mitä itse seurannut petoja karhu herätesään talviunilta nappaa hirven ainakin yrittää, Yksi suuri uros nappasi hankikelissä naaras hirven meni 3 samalla. Viimme talvena seurasin yhtä pikkukarhua yritti hirveä, hakkuu aukolta pöyhi havuja ja nukkui siinä hirvet kävi syömässä haavan oksia niitä yritti mutta ei saanut kiinni. Meni sitten syksyllä tappamalleen haaskalle, Sen hirven tappoi syksyllä ja hautasi suohon.

    jees h-valta

    Luonnollista, perin luonnollista nuo arton hienot havainnot. Paljon hienompia kuin kauhean porukan (karhujen kaas niitä miehiäkin riittää jahtiin kyllä) ja tekniikan kanssa varmaan kuolemaan ajettavat karhut. Hirvijahtiin ei enää mitään mielenkiintoa heidän jutuistaan päätellen joten annetaan karhujen ja susien lisääntyä ja hoitaa hirvikantaa tasolle jolla mekin niiden kanssa pärjätään.

    kitsas

    Nyt näyttää olevan jo selvillä muillakin, että mitä enempi on suurpetoja, sitä suuremmaksi hirvilupien rajoittamisella pyritään jättämään hirvikanta.

    Mitä enempi susia, sitä enempi hirviä – toisaalta, jos haja-asukkaat eivät omatoimisesti susia vähennä, niin voi susikanta kasvaa niin suureksi, että se syö hirvet ja koirat ja muut kulkijat reviiriltään. Tämän jälkeen ne syö jotain muuta tai sitten susiasiantuntijoiden tiedon vastaisesti alva-pari vaihtaa maisemia.

    Taas on pohjanmaalla jonkun koira purtu lääkärikuntoon. Kaks ja puoli tuntia oli operoitu – tietenkin veronmaksajien piikkiin.

    No, kun palstalla yleisesti syytetään hirvenmetsästäjiä, osin syystä, osin syyttä ja patistetaan hoitamaa hirvien aiheuttamat haitat, niin esitän vastavuoroisesti, että nämä susien ystävät alkaisivat maksamaan susivahingot. Voisivat ensiksi antaa vaikka sen Nakkilantonnin tälle viimeviikonlopun koirapotilaan omistajalle lääkärilaskuun. Miltä kuulostaa?

    jees h-valta

    Kitsaan ehdotus kyllä käy kunhan ensin velvoitetaan hirvien höösääjät eli metsästäjät maksamaan myös hirvien aiheuttamat vahingot ihmisille täysimääräisesti. Katsotaan sitten kummalle enemmän maksuja lankeaa.

    suorittava porras

    Poliisi tarjoili Siilinjärvellä taajamasudelle ”9millin buranaa”. Tarina päättyi siihen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)