Itse en sijoita metsärahastoon,vaan ostan metsäkiinteistöt omiin nimiin.Metsärahastoissa on sama juttu,kuin sijoitusrahastoissa,rahastonhoitaja kyllä takuu varmasti palkion nostaa,joka on pois tuotosta.Riskit on pienet,mutta pelkään pitkässä juoksussa myös tuottojen myöskin. Toisessa ketjussa on kommenteja metsärahastoista,joista osa hoitaa metsiään ns. jatkuvan kasvatuksen opeilla.Aluksi tuotto varmaankin hyvä,mutta jatkossa epäilen tuottojen hupenevan erinäisiin kuluihin,jolloin sijoituskohde ei anna toivottua tuottoa.Rahastojen metsät ovat valtaosin ostettu Upm-Kymmeneltä,yhtiö on metsät hoitanut hyvin,mutta palstat sijaisevat pohjoisessa valtaosin j a pehmoisia soita pinta-alasta melko paljon.
Jos on valmiuksia hoitaa metsäkiinteistöjä itse ja rahat senverran suuria että saa niitä irti, niin ei metsärahastot ole mielekkäitä sijoituskohteita.
Eri asia, jos omia valmiuksia metsän omistamiseen ei ole tai sijoitukset pieniä, niin metsärahasto on ihan hyvä tapa ostaa ”metsää”.
Niin, täytyy vielä erikseen huomauttaa siitä, että metsä yleensä ja erityisesti metsärahastot ovat sellainen ”köli sijoitus”. Eli niillä ei tehdä pikavoittoja, mutta riskitkin ovat vähän pienempiä, joten pitkäaikaisena sijoituksena hyviä. Jos pitää sijoittaa rahaa joka parin kolmen vuoden kuluttua sijoitetaan esim. asunnon hankintaan, niin siihen ei metsärahasto ole se paras vaihtoehto.
Nämä harsintarahastot tuottavat nyt jollain lailla, mutta jatkossa tulee karmea totuus esiin. Toisaalta niinhin sijoittaminen on ideologista, joten ei kai sillä tuotollakaan niin väliä ole.
Täällähän on käyty jo keskustelua metsärahastoista. Yleinen käsitys on, että huono sijoitus. Miksi?
Metsärahasto ei voine tehdä metsävähennystä kuten yksityinen metsänomistaja tai yhteismetsä. Hävitään metsän hankintakuluista vähintään 0,3×0,6 eli 18 %. Tosin metsärahasto ei maksa veroja, mutta osakas kylläkin, jos rahasto jakaa tuottoa.
Rahaston hallinnointikulut joillakin rahastoilla ovat 1,9 % rahaston arvosta.
Otetaan esimerkki. Ostat metsää 100000 eurolla. Saat normaalissa metsätaloudessa myyntituloa esim 4500 euroa vuodessa, kulut ovat luokkaa 20 % eli 900 euroa vuodessa (jakaantuen taimikon perustamis- ja hoitokuluihin 600 euroa sekä muihin mm. tiestöön ja vakuutuksiin 300 euroa) Verot ovat 0,3x (0,4×4500-900) =270 euroa (metsävähennys huomioon ottaen). Siis nettotuotto 4500-900-270=3330 euroa.
Jos olet metsärahastossa, niin sen myyntitulot ja kulut ovat samat mutta lisäksi tulee hoitopalkkio 1900 euroa ja maksat veron rahaston maksamasta tuotosta. Siis bruttotulo= 4500-900-1900=1700 euroa, josta veroa 30 %. Siis nettotulo 1190 euroa. Siis kolmasosa itse omistettuun vaihtoehtoon verrattuna. Jos siis sinulle riittää sellainen tuotto sen korvauksena, ettei tarvitse nähdä vaivaa, niin sitten voi ostaa metsärahastoa. Epäilemättä pörssistä löytyy lukuisia osakkeita, joihin sijoitusta hajottamalla saa moninkertaisen tuoton ja varmuuden siitä, että minä tahansa päivänä pystyy omaisuuden realisoimaan,
Timppa esitti yksinkertaistetun, mutta selkeän esimerkin metsärahaston ja metsänomistamisen eroista.
Rahaston arvo voi kasvaa enemmänkin ainakin aluksi, koska jos/kun siihen liityttäessä maksetaan 4 %:n ”liittymismaksu” , niin vaikuttaahan se rahaston arvoon sekin nostavasti. Mutta jokainen maksaa sen omistaan ja lisäksi nostopalkkion, jotain 2 – 5 % sekin.
Käytetty metsävähennys tosin lasketaan metsätilaa myytäesssä tai muuten om. vaihtuessa verotettavaksi eräksi.
Usein metsän omistuksen kannattavuutta laskettaessa unohtuu myös se että kiertoaikana yleensä maksetaan useamman kerran myös perintöveroja. Jos ei niitä, niin sitten myyntivoittoveroja tai lahjaveroja.
Tuo on tietysti totta, että käytetty metsävähennys lisätään myydessä myyntituloksi. Perintö- tai lahjaverotuksessa ei se korota arvoa. Perintö- tai lahjaverotuksessa rahastojen arvo määräytyy päivän hinnan mukaan. Suoraan omistettuna usein verottajan kaavamaisen hinnoittelun mukaan, joka voi tietysti olla suurempi tai pienempi kuin rahaston päivän arvo.
Viisaasti, metsävähennyksen ansiosta, käteen jääneen rahan sijoittamalla saa uutta tuottoa ja voi sitten joskus jatkossa maksaakin veroa. Sen maksusta ei metsärahastoihin sijoittaneella taida olla suurempaa huolta.
Eri rahastoilla on omanlaisensa osingonmaksupolitiikka, mutta ainakin yksi kertoo pyrkivänsä 4 prosentin brutto-osinkoon vuosittain. En osaa sanoa, onko tuosta vähennetty hallintokulut jo pois päältä. Jos on, silloin se on kilpailukykyinen vaihtoehto suoralle omistamiselle. Olen kuvitellut, että metsävähennys olisi myös rahastojen käytössä; ellei ole, se on merkittävä etu yksityismetsille, samoin (vesitettynäkin) metsälahjavähennys.
Katselin juuri verottajan ohjeita. Metsävähennystä saavat käyttää vain yksityishenkilöt, kuolinpesät ja yhteisetuudet, siis esim yhteismetsät. Osakeyhtiöillä ei ole oikeutta metsävähennyksiin. Eikä tietysti rahastoillakaan. Nehän eivät maksa veroja.
Epäilemättä rahastot eivät tätä kerro. Se rahaston 4 %:n liittymismaksu mennee varainsiirtoveroon ja ei siis nosta kyllä mitenkään rahaston tuottoarvoa. Jos verrataan suoran osakesijoituksen kuluja, jotka ostettaessa ja myydessä ovat luokkaa 0,15-0,2 %, niin ero erityisesti metsärahastosijoittamisen tappioksi on huima.
”Perintö- tai lahjaverotuksessa ei se korota arvoa. Perintö- tai lahjaverotuksessa rahastojen arvo määräytyy päivän hinnan mukaan. ”
Hyvä että korjasit, muistin väärin. Toisaalta metsävähennys nostaa metsätilojen käypiäarvoja ja vaikuttaa sitä kautta myös veroja korottavasti. Mutta samalla nousee tietysti metsätilojenkin myyntiarvot.
Varainsiirtoveroa ei peritä osakekaupoissa eikä arvopaperikaupoissa. Mutta metsärahastoissa on sitten varmaan eri tilanne.
”Nämä harsintarahastot tuottavat nyt jollain lailla, mutta jatkossa tulee karmea totuus esiin. Toisaalta niinhin sijoittaminen on ideologista, joten ei kai sillä tuotollakaan niin väliä ole.”
terveisin: Korpituvan Taneli
Tanelille on annettava tunnustus erittäin osuvasta uudissanasta ” Harsintarahasto”! Voikos tuota asiaa enää paremmin yhteen sanaan kiteyttää!
Itse katsoin tänään kuinka venäjän rahastot ovat toimineet. Putleri on saanut asioihin jenkaa kun rahaston vuotuinen arvo on noussut yli 50 %. Siten muutaman vuoden ajalla tapahtunut sijoittaminen ja edullisten osakkeiden osto venäjän rahastoon alkaa tuottamaan tulosta. Tämä ei nyt liity tähän asiaan kuin siltäosin että pitkäaikainen toiminta sijoittamisessa näyttää vasta kuinka rahastolla tienaa. Joten tämäkin ”harsintarahasto” näyttää kyntensä vasta vuosien päästä. Ken siihen uskoo voi tienata tai sitten ei. Eräänlaista lottoahan tämä on.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.