› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäpolitiikka täysremonttiin

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Metsäpolitiikka täysremonttiin

    Lähetetty: 26.4.2013, 16:32

    Eikö nyt olisi aika tehdä täysremontti valtakunnan metsäpolitiikassa?
    Kun metsämme tuottavat puuta jo käyttöön nähden kaksinkertaisesti, on vaikea nähdä enää tarvetta valtion varoin tukea metsien hoitoa. Samaa viestii myös metsänomistusrakenteen muutos. Pääosalle metsänomistajista metsän antama tulo on vain ylimääräistä ekstraa; ja niille, joille metsätulo on pääosassa, se antaa jo sellaiset tulot, ettei siinä ”toimeentulotukea” tarvita
    .
    Kun ongelmaksi on yhä vahvemmin nousemassa metsien pirstoutuminen pikkupalstojen tilkkutäkiksi, ja omistajien vieraantuminen metsistään ja niiden metsätalouskäytöstä; joka taas luo epävarmuutta puun käyttöön perustuviin teollistamisinvestointeihin, niin eikö nyt kehittämispanokset olisi suunnata sinne? Tulevaisuutta ei rakenneta sillä, että esimerkiksi Metsähallituksen tulouttamat 100 miljoonaa/ vuosi jaetaan tukirahoina yksityismetsänomistajille, kuten on jo vuosikymmeniä tehty. Tulevaisuuden rakentamista sen sijaan olisi, että tuo sata miljoonaa panostettaisiin vaikkapa siihen, että Metsähallitus ostelisi tilkkutäkkipalstoja liitettäväksi maihinsa. Sitä olisivat myös panostukset tilkkutäkkien kokoamiseksi isoiksi yhteismetsiksi.

    Tekijä
    Kotka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • kepa 28.4.2013, 13:48

    Jatkoa vielä.
    Kauppa oli hyvä.Tein isohkot puukaupat jolukuussa 2010 kesä ja talvi kohteista joille sain veroedun. tukille muodostui hinnaksi 60e.Arvioissa tukin hintoina oli käytetty alle 50 e hintoja.Myös tukki% oli arviotu alakanttiin.Kaikkien istutus ja muiden kulujen jälkeen jäin voitolle n.25 000e.
    Päätelmä2:Tilalla ei ollut kysyntää jolloin oli mahdollisuus ostaa se kohtuullisella hinnalla.Tämä johtui siitä että myyjillä oli kiireellinen aikataulu,tilan markkinoinnissa epäonnistuttiin sekä tila oli aika iso ja arvokas joka puottaa heti reilusti tarjoajia.

    Glaalle voisin ja muillekkin antaa vinkin että ajatteletta positiivisen kautta.Jos vaikka valtiovalta antaa keinoja mitä käyttää,niin mietitte sitä sen kautta kuinka minä voisin ostaa markkinoilta semmoisia tiloja joihin pysyisin hyödyntämään keinoja mitä on sillä hetkellä käytössä.Myös sellaiset tilat täytyy itse löytää ei niitä kukaan tuo eteesi.Minusta Glaan kommentti kertoo enempi mielikuvituksen puutteesta ja ehkä myös laiskuudesta ottaa asioista selvää.

    Rane 30.4.2013, 15:07

    Nimim. kotkan logiikka on rautaa.Jos kerran sen vitelikon raivauksesta saatava pienempi korvaus saa mielen matalaksi niin ratkaisu on sitten se että lopetetaan kaikki tuet.
    Rane voisi näin vapun kunniaksi sanoa mihin ”kotka” voisi tuon sormensa tökätä mutta olkoon nyt tämän kerran.

    kepa 30.4.2013, 23:12

    Keskuspankkihan painaa rahaa koko ajan lisää joka johtaa rahan arvon heikenemiseen ja tämä väistämättä näkyy myös metsätilojen hinnoissa nousevana.
    Siksi hullumpia ostoksia tällä hetkellä ei olisikaan nuoret hyvälaatuiset tilat jotka rupeavat pukkaan tukkia muutaman vuoden päästä.Vaikka käyttäa lainarahaa niin saa ihan hyvän koron rahalle ja ei arvo alene.Eikä oman rahan käyttö muutenkaan ole järkevintä metsäkaupoissa.
    Luulempa että harva tänä päivänä metsää ostanut harmitteelee kymmenen vuoden päästä että maksoi tilasta liikaa.

    Kotka 1.5.2013, 07:12

    MIHIN KEMERAA TARVITAAN?

    Kemeratuesta taitaa suurin potti mennä ns. ensiharvennustukena , käytännössä harvennushakkuiden kantorahatukena. Metsänomistajana – itsekin sitä saaneena – olen ihmetellyt sen soveltamisen kummallisuuksia.
    Parhaan tuen saat normaalisesta harvennusleimikosta, kun myyt leimikon pystykaupalla, niin voit työtä kädet taskussa seuraten, mitään tekemättä tai mistään mitään maksamatta, käydä kuittaamassa Kemeran ylimmän tukirahan.
    Mutta jos haluat kunnostaa oikean vitelikön kasvukuntoon, joudut tekemään raivaussahan kanssa hirmutyön ja Kemeratuki putoaa kolmanneksen edellisestä. Tuloksena on, että rahat menevät kantorahatukeen ja varsinaiset ”risusavottaa tarvitsevat metsät jäävät hoitamatta. Tilanteen voi todeta junan ikkunastakin kun reissaa halki Suomen.

    Metsäautotieverkoston kunnostus, ja jossain määrin vielä rakentaminenkin, on oikeastaan ainut vielä tarpeellinen ja kansantalouden kannalta järkevääkin Kemeratukea.

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2