› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäpoliittinen selonteko valmisteille

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5

  • Metsäpoliittinen selonteko valmisteille

    Lähetetty: 6.12.2012, 12:59

    Metsälehti 5.12.2012
    ”Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut hallitusohjelmassa luvatun metsäpoliittisen selonteon valmistelun. Tavoitteena on runsaan vuoden päästä tuoda eduskunnalle ehdotus metsien käytöstä.

    Selonteko sisältää vuosiin 2030-2050 ulottuvan esityksen metsien käytön päämääristä sekä keskeisimmistä toimenpidetarpeista. Mukaan tulee myös vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia keskustelun pohjaksi. Lisäksi tehdään ehdotukset Kansallisen metsäohjelman tarkistamiseksi.

    Metsäpoliittista selontekoa pohjustetaan parhaillaan työpajakierroksella, jonka aikana erilaisilta ryhmiltä kysytään näkemyksiä metsiemme käyttötarpeista tulevaisuudessa.

    Valmistelun aikana kuullaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan myös alueiden näkemyksiä sekä laajempaa kansalaisnäkemystä sosiaalisessa mediassa.”

    – Höh!? Mitä varten tarvitaan näkemyksiä ”erilaisilta ryhmiltä”? Eikö luoteta metsänomistajien näkemyksiin? Kysytäänkö niitä edes?

    – Toivottavasti ei edes yritetä valmistelussa tehdä sellaisia ehdotuksia, jotka olisivat ristiriidassa metsien päätuotantosuunnan kanssa!

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 6.12.2012, 17:37

    Mikä pahinta, näissä erilaisissa ryhmissä on myös niitä, joiden perimmäinen tarkoitus on lopetaa metsäteollisuus Suomesta. Maksamme erittäin kovaa hintaa demokratian suojassa tehdystä Suomen talouselämää vahingoittavasta toiminnasta.

    Iron Man 6.12.2012, 18:24

    Mikäli ei ole häneltä liikaa vaadittu hän voisi perustella vähän yksityiskohtaisemmin niin voisi kommentoida hiukka perusteellisemmin.

    Gla 6.12.2012, 21:33

    Eiköhän metsikkötaloutemme takaa sen, että aina noin puolet kasvan metsä pinta-alasta + kitumaat siihen päälle on virkistyskäyttöön sopivaa aluetta. Näin ainakin, jos kehitysluokkajakauman tavoitteet laajemmassa mittakaavassa toteutuu edes jollain tavalla. Minusta ei siis erikseen tarvitse talousmetsää virkistyskäyttöön tilatasolla säästää. Lisäksi jos ajatellaan tavanomaista etelän 10-20 ha tilaa, erikseen säästetyt ja siten muodostuvat alueet ovat virkistyskäytön kannalta olemattoman pieniä. Parempi on, kun tähän tarkoitukseen talousmetsien varttuneiden kuvioiden lisäksi pyritään edelleen muodostamaan laajempia suojelualueita.

    Puun takaa 6.12.2012, 21:57

    Talousmetsien virkistyskäyttöä painotetaan liikaa, sillä nykyajan ihmiset liikkuvat metsissä suurten kaupunkien lähellä olevia kansallispuistoja lukuunottamatta aina vain vähemmän. Kaupungistumisen myötä metsät tuntuvat etäisiltä, jopa pelottavilta, eikä koko maahan levinneet sudet tätä asiatilaa ainakaan paranna. Jokamies-marjastajien määrä on vähentynyt niin paljon, että marjateollisuus joutuu tuomaan poimijat kaukoidästä vastatakseen valmiiden marjatuotteiden kasvavaan kysyntään. Kotimaiset sienet ovat korvaantuneet Kiinassa hevosen paskassa kasvatetuilla herkkusienillä. Kaikki tämä kehitys on valitettavaa, mutta tietoisesti tehty yhteiskunnallinen valinta.

    mehänpoika 9.12.2012, 12:00

    Normaalissa talouskäytössä olevaa metsää on mahdollista käyttää lähes kaikenlaisessa virkistys- tai matkailukäytössä ilman, että metsien päätuotantosuunta siitä mitenkään vaarantuisi. Poikkeuksena tulee väistämättä mieleen kaupallinen hirvieläinten ja suurpetojen varaan kehitelty metsästysmatkailu.

    Nykyisinkin pidetään ekologisesti sekä metsänhoidon ja liikenteen vaatimukset huomioiden liian tiheää hirvieläinkantaa. Kaupalliset hirvieläinsafarit vaatisivat takuusaaliit, eli metsästettävää pitäisi olla vielä nykyistäkin enemmän.

    Vaikka metsät kasvaisivatkin enemmän kuin teollisuus tarvitsee, eivät läheskään kaikki metsät nykyisin ole teollisen kaupan piirissä. Siksi puuntuotantoa on tarpeen edelleen tehostaa myös määrän ja etenkin laatukasvatuksen osalta. Tätä tavoitetta haittaamaan voivat nousta muiden metsänkäyttöryhmien omanedun tavoittelut sekä metsänomistajien toiveiden huomioimattomuus hirvipolitiikassa.

    jabe 10.12.2012, 21:30

    Olennaista olisi tietysti saada metsänomistajille oikeat mahdollisuudet käyttää metsiään kuten haluavat. Tarkoittaen että kaikenlainen epäsuorakin painostaminen nimenomaan tehopuuntuotantoon pitäisi lopettaa ja esittää se vain yhtenä mahdollisena toimintatapana.
    Enemmän pitäisi tuoda esiin pieniä keinoja maisema- ja luontoarvojen säilyttämiseen, maanomistajan mieltymysten mukaan. Muistaen ettei maanomistaja välttämättä osaa ehdottaa kaikkia toimia sillä saralla, sen enempää kuin puuntuotannon osaltakaan. Metsäammattilaiset ovat sitä varten että he neuvovat maanomistajia, ei sitä varten että määräilevät heitä.

    Jos alunperin oltaisiin hyväksytty tämä linja, ei luultavasti olisi myöhemmin ollut läheskään niin suurta tarvetta luoda pakollisia luonnonhoito- ja suojelutoimia.

    Virkistyskäytön osalta on hyvä huomata ainakin se, että komeimmat metsäpalstat ovat usein hajallaan, mikä laskee niiden arvoa, koska ympärillä voi olla ”rumia” hakkuuaukkoja tai tiheitä taimikoita.
    Olennnaista olisikin miettiä miten suojelualueita ja virkistyspainotteisesti hoidettuja talousmetsiä voidaan sijoitella niin, että niiden virkistyskäyttöpotentiaali on parhaiten käytettävissä. Oletettavasti asutusalueiden lähistöt, ja merkittävien suojelukohteiden tai virkistysalueiden reunat ovat hyviä kohteita (järvet, suot, jne.)

    Luonnossa liikkuminen kokonaisuudessaan on vähentynyt, mutta toisaalta monet uudet ulkoiluharrastukset ovat saaneet myös suurta suosiota. Jo kansanterveydellisistä syistä on hyvä edistää ihmisten ulkoilua, joten houkuttelevien ulkoiluympäristöjen luonti ja säilyttäminen on tärkeä tehtävä.

    Toki osa ulkoilutoimista onnistuu ihan hyvin nykyisissäkin talousmetsissä, mutta varmaan moni ilahtuisi jos metsissä tulevaisuudessa olisi taas enemmän metsäisyyttä ja mahdollisuus kulkea vähän pitempään metsäpolkuja varttuneissa metsissä. Muutenkin toivottavasti jatkamme metsien monipuolistamista säästämällä erilaisia metsäympäristöjä, antamalla jokusten puiden kasvaa oikein isoiksi jne.

    mehänpoika 13.12.2012, 20:19

    Olisikohan tämän otsikon alla tarpeen tutustua metlan uutiskirjeeseen 1.11.2012, ”Metsät ja monimuotoisuus”? Löytyy myös haulla, ”ekosysteemilähestymistapa vakiintumassa käytäntöön”.

    ”Ekosysteemipalvelut ja niitä yhteensovittava ekosysteemilähestymistapa ovat uusia käsitteitä metsätaloudessa. Ne ovat syntyneet turvaamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmisille tuottamia hyötyjä ja tuotteita. Yhteiskunnallisesti painottunut ekosysteemilähestymistapa pyrkii estämään ympäristöongelmien syntymistä, ylläpitämään ekosysteemien toimintakykyä ja korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja.”

    Uutiskirjeessä on 2-3 sivua ”munkkilatinaa”, jota pyritään pitkässä juoksussa ujuttamaan myös yksityismetsiin.

    Kannattaa vilkaista myös ”PTT raportteja 227”, ”Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen”, jossa on samat ainekset kuin metlan uutiskirjeessä.
    – Herää kysymys: mihin meitä ollaan oikein viemässä? Viedäänkö meitä kuin ”pässiä narussa”?

    Anton Chigurh 13.12.2012, 20:38

    Kyllä tuossa ptteen jutussa on hivenen ihan vakavaa asiaakin: ”Arvioinnin mukaan ihmiset ovat muuttaneet luonnon ekosysteemejä viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin koskaan aiemmin maapallon historiassa.”

    Mutta ketkä ovat muuttaneet? Ja ketkä ovat sallineet muuttaa? Kaikkien ja ennenkaikkea omaksi tappiokseen.

    mehänpoika 14.12.2012, 20:29

    Hyvä kysymys antonilta!

    – Siis MMM rahoittaa METSO-tutkimusvaroin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE), metsäntutkimuslaitoksen (metla) ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) yhteistyönä toteutettavan tutkimushankkeen, joka julkaistiinkin lopulta työnimikkeellä ”PTT:n raportteja 227”.

    – Näin oli saatu myös pellervolainen tutkimuslaitos mukaan MMM:n johtamaan metsien ekosysteemipalveluja kehittävään rintamaan, mikä on varsinkin hirvenmetsästysmatkailun kehittämisen osalta pahasti ristiriidassa järkevän puuntuotannon kanssa.

    – Ilmeisesti me metsästysmaan vuokraajat olemme nykyisen huonon kehityksen sallineet ja siten olemme myös syntipukkeja.

    Gla 11.9.2013, 08:15

    Ehkä vika ei ole uutisessa. Ehkä ongelma on sukua Tiirolan mainitsemalle asialle:

    Metsalehti/Metsauutiset/
    2013/9/Tiirola-Lupabyro
    kratia-karkottaa-investoinnit/

    Johan Sipiläkin jossain haastattelussa peräänkuulutti tekemisen meininkiä. Työryhmiä, selvityksiä yms. asioiden pyöritystä kyllä riittää, mutta moni hyväkin asia kaatuu toteutusvaiheeseen. Ilmeisesti työn vaativuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun pitäisi jotain konkreettista saada aikaan. Lisäksi julkisen puolen toimijat ovat vapaata riistaa, joten kovin suuri ihme haluttomuus toteutukseen ei ole. Suunnitelmia ja selvityksiä on paljon mukavampi tuottaa, kun ne ei aiheuta vahinkoa kenellekään ja epäkohdista syntyvä kritiikki on helppo kiertää. Totesihan Katainenkin tänään radiossa, ettei ota kantaa oikeuskanslerin Himas-selvityksen moitteisiin, koska ne kohdistuivat hallintomenettelyyn, ei Kataiseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5