Keskustelut Metsänhoito metsäpatologian kertomukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 286)
  • metsäpatologian kertomukset

    Metsäpatologian kertomuksissa esiintyy myös kertomuksia,että myös ihminen ite edistää toimillaan tautien levintää uusille alueille.Puut myös pystyvät kehittämään immuunia tauteja vastaankin.Ihminen tekee metsätöitä nyt sillai,että juuristoja vaurioituu ja puiden pintoja vaurioitetaan ja saasteita on ihminen toiminnallaan saanut aikaiseksi ilmaan,vesiin ja maalle.Happosateita on esiintynyt jne.Juurikääpäkin on Suomessa paha metsien nakertaja.Itiöitä on kaikkialla.Bakteereita pitäisi olla luomakunnassa 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31.Ihmisiä on nyt elänyt 107 miljardia  ja monta aluetta on hakattu niin,että autiomaita on syntynyt.Suomessa on hyvä,että metsät pitää istuttaa hakkuun jälkeen tai ainakin siemenpuut pitää jättää

  • Jätkä

    kaappoo: ”Ihminen hankkii tietoja ja sitten niitä opettaa ja kertoo ja kouluun ja yliopistoon mennään tietoja hankkimaan,joita toiset oli ensin hankkineet”

    Kuvitteletko toimivasi opettajana  tällä foorumilla? Otteesi on täysin väärä, noin ei turha oppi mene kenellekään jakeluun.

    On toki selvää, että opettajan ei tarvitse kaikkea itse keksiä, mutta ymmärrys tarvitaan – taito selittää asiat niin, että ne menee perille. Sinä et muista sitä, tuskin olet kuullutkaan, että ”tyvestä puuhun noustaan”.  Olisikohan sinun valokuiduissasi aivojen ja jalkapohjien välillä joitakin tukoksia katkoksien lisäksi?

    Puuki

    Suomessa on kosteampi ilmasto kuin etelämpänä ja siksi liika kosteus on usein ongelma liian tiheissä kasvatusmetsissä.  Talven lumetkin sulaa pääosin metsän pensaskerroksessa ja lisää kosteutta.  Kannattaa lukea muutakin metsäalan kirjallisuutta kuin ulkomaan Petterin kertomuksia saksalaisen metsän huminasta.

    kaapo123

    Tauteja syntyy luontoon ihmisen tekemänä ja luonto ite kehittää myös tauteja luontoon.Tiheä metsä estää liika kosteutta maanpintaan.Puunkorjuussa tehään haavoja puihin,koska korjuu on vaikea tehä ilman vioituksia luontoon.Jatkuvaa kasvatusta vastustaa Suomessa vain 10–15 % Forest Issues-julkaisun mukaan.Sienitaudit ovat yleisiä metsässä ja ne kehittyvät hitaasti.Muutama sieni on,joka menee läpi puun kuoren ja kutikulan ilman haavojakin

    Puuki

    Mitä tapahtuu esim. rankkasateella ylitiheässä metsässä ? Estääkö puut miten hyvin sadeveden päätymistä maahan ja varvikkoon? Sitten  kun koko metsän pienilmasto on kostea eikä tuuli pääse kuivattamaan  alikasvosta, lisääntyy otolliset olosuhteet sienitaudeille.

    Jatkuvaa kasvatusta suosivat suosii myös harveikkohakkuiden tekemistä ja usein kiertoaikana toistuvia hakkuukertoja joka lisää korjuuvaurioiden määrää varsinkin alikasvokselle.   Osin siksi ei kannatakaan tehdä jk:sta mitään yleismenetelmää vaan pitää se erikoiskohteisiin sopivana kuten tähänkin asti on tehty.

    kaapo123

    Maa imee veden ja osa vedestä pidätetään.Nyt perusteos sienitieteessä on Valkonen:Sienten Biologia.Jos maa on autio ja ei kasvillisuutta ole,niin vesi ei mene maan läpi,vaan haihtuu ilmaan.Rankkasateessa pitää vedet mennä maan sisään.Jos maata koneilla tiivistetään kuten pelloilla ja metsissä,niin maa menee liian tiiviiksi.Kosteus juttuja on monetkin pohtineet.Peter ja muut ja kait on kertomus Forest Issues–julkaisuissakin

    kaapo123

    Väitöskirja Terho Rasilo:Metsä sitoo hiiltä luultua vähemmän.Puu myös sitoo vettä rankkasateellakin.Rasilon mukaan hiiltä poistuu metsässä myös veden mukana ja haihtuu ilmaan,Rasilo Helsingin Yliopisto 2013.Vesiasioita tutkii Hydrologia ja sieltä löytyy metsienkin veden kierokulku.Esim.vettä sataa jollain alueella 600 mm / vuosi,puolet haihtuu ilmaan,40 % menee järviin,jokiin,mereen ja 10% menee pohjaveteen.Puulla on kosteus myös

    A.Jalkanen

    kaapo123 on trolli?

    Jovain

    Kovin on manipuloivaa tuo trollaus, raati sitä myös harrastaa. Täyttä puppua tarjoillaan sieltäkin ja ”joskus” ihan asiakysymyksissä. Eihän  jk metsät ole tarkoitettu erikoiskohteisiin, ”erikoiskohteisiin sopivaksi, kuten tähänastikin on tehty”. Näin tarjoillaan, voidaan käyttää, mutta eiköhän jatkuva kasvatus ole tarkoitettu, on olennainen osa suomalaista metsänhoitoa, on sitä ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Ei yleismenetelmäksi mutta täydentämään metsänhoitoa.

    mehtäukko

    Jaa, että Joovainko koettaa nyhtää venettä eri suuntaan kuin Kuapo12345 ?

    Höpinäsi ”luonnon taimistoista” on lopulta marginaalista. Ei niistä hattaroista kummoista tuottoa tai metsää tule. Nähty on.

    Jätkä

    Jatkuvan kasvatuksen tulokset ovat nyt kaiken kansan nähtävänä, jos tarkastelee viimeisiä puuston mittaustuloksia. Suomessa puun kasvun kokonaismäärä on pienentynyt ensimmäisen kerran.

    Epäilemättä  jatkuvan harsinnan vaikutusta ovat miinusnerkkiset mittaustulokset.

    Olisiko korjausliikkeen paikka?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 286)