› Keskustelut › Metsänhoito › metsäpatologian kertomukset

Esillä 6 vastausta, 281 - 286 (kaikkiaan 286)
1 2 3 … 27 28 29

  • metsäpatologian kertomukset

    Lähetetty: 19.6.2022, 08:04

    Metsäpatologian kertomuksissa esiintyy myös kertomuksia,että myös ihminen ite edistää toimillaan tautien levintää uusille alueille.Puut myös pystyvät kehittämään immuunia tauteja vastaankin.Ihminen tekee metsätöitä nyt sillai,että juuristoja vaurioituu ja puiden pintoja vaurioitetaan ja saasteita on ihminen toiminnallaan saanut aikaiseksi ilmaan,vesiin ja maalle.Happosateita on esiintynyt jne.Juurikääpäkin on Suomessa paha metsien nakertaja.Itiöitä on kaikkialla.Bakteereita pitäisi olla luomakunnassa 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31.Ihmisiä on nyt elänyt 107 miljardia  ja monta aluetta on hakattu niin,että autiomaita on syntynyt.Suomessa on hyvä,että metsät pitää istuttaa hakkuun jälkeen tai ainakin siemenpuut pitää jättää

    Tekijä
    kaapo123
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 19.8.2022, 11:29

    Jos hakee sanalla juurikääpä löytyy paljon tietoa asiasta. Perussyy lienee kesäaikaiset hakkuut koska kääpä ei leviä talvella. Kun kääpä on puissa sitä ei enää saa pois muuten kuin vaihtamalla puulaji. Nyt on tulossa markkinoille uusi keino eli kääpäsienen kasvua vähentävä aine jolla puhdistus nopeutuu. Nykyisillä aineilla estetään sienen leviämistä puhtaisiin havupuumetsiin kesähakkuissa.

    Jos alueella on kuusenjuurikääpää niin kuusen istutus ei yleensä kannata eikä jatkuvapeitteinen kasvatus.

    Puuki 19.8.2022, 11:38

    Ei se puhdistusaine paljon kannoissa auta , jos juurikääpä on alikasvoskuusikossa josta tehdään uusi metsä.  Pitää kasvattaa väliin lehtipuusukupolvi tai ainakin suuri osa uusista puista pitäisi olla lehtipuita, jos juurikääpää on paljon.   Ruåtsissa on jalostettu juurikäävälle kestävämpää kuusta, en tiedä miten pitkällä on kehitys siinä.

    Alunperin juurikääpä kuusiin alkoi levitä rannikon metsien hakkuissa laivanrakennuspuiksi.      Nykyään asiaan auttaa , kun tehdään kuusikkoihin vähemmän harvennuskertoja /kiertoaika kuin tavallisesti on tehty.   Voi  ehkä valita paremmin parhaan harvennuskelin yhden harvennuksen taktiikalla.   Taimikon kasvatus suht. harvana , eh. aikasin ja päätehakkuu.

    A.Jalkanen 19.8.2022, 11:44

    Jalostus on toinen apukeino. Kyllä näkisin että tuo kasvunestäjäkin saattaisi olla hyödyllinen. Juurikääpää sisältävän metsikön kannot (?) käsitellään sillä ja raivataan tarkasti pois kuusen alikasvos muutaman vuoden ajan. Lehtipuuston alle syntyvä uusi kuusialikasvos saattaisi sitten olla jo puhdasta. Erityisen hyödyllinen kasvuesto olisi männyn kasvupaikoilla joissa ei oikein ole puulajivaihtoehtoja.

    kaapo123 20.8.2022, 06:28

    No kasvit ja metsät kasvoivat ihan hyvin ilman mitään harvennuksia,kun katsotaan kehitystä siitä,kun viherlevistä ordovikaudella tuli kasvit maalle ja alkoivat kasvaa ja monipuolistua 400 milj vuoden aikana.Kukaan ihminen ei harventanut ja metsät ja kasvit kasvoivat omaa vauhtia .Näin on kun lukee kirjan Valste:Evoluutio ja muut evoluutiota käsittävät kirjat.Luonto Luojankin luontona kasvattaa puut hitaasti.Ekologinen kirjallisuus ei puolla sitä,että Luonto kasvattaisi nopeesti

    kaapo123 20.8.2022, 06:29

    Luonto kasvattaa sekametsiä

    kaapo123 20.8.2022, 08:16

    Talvella kun korjaa puita,se estää juurikäävän leviämistä ja kantoihin  lisää harmaaorvokka- sientä.Kesällä raskaat koneet vioittavat juuristoa ja puun pintaa

Esillä 6 vastausta, 281 - 286 (kaikkiaan 286)
1 2 3 … 27 28 29