Keskustelut Metsänhoito metsäpatologian kertomukset

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 286)
  • metsäpatologian kertomukset

    Metsäpatologian kertomuksissa esiintyy myös kertomuksia,että myös ihminen ite edistää toimillaan tautien levintää uusille alueille.Puut myös pystyvät kehittämään immuunia tauteja vastaankin.Ihminen tekee metsätöitä nyt sillai,että juuristoja vaurioituu ja puiden pintoja vaurioitetaan ja saasteita on ihminen toiminnallaan saanut aikaiseksi ilmaan,vesiin ja maalle.Happosateita on esiintynyt jne.Juurikääpäkin on Suomessa paha metsien nakertaja.Itiöitä on kaikkialla.Bakteereita pitäisi olla luomakunnassa 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31.Ihmisiä on nyt elänyt 107 miljardia  ja monta aluetta on hakattu niin,että autiomaita on syntynyt.Suomessa on hyvä,että metsät pitää istuttaa hakkuun jälkeen tai ainakin siemenpuut pitää jättää

  • kaapo123

    Sienitaudit kehittyy luonnossa kun ympäristö muuttuu.Kaava on geeni x ympäristö.Ihminenkin muuttaa ympäristöä kun synti vaivaa.Talikääpä tehokkain puun ligniinin lahottaja ja selluloosaa  vähemmän lahottaa

    kaapo123

    Ligniinistä voi valmistaa liimaa,biomuovia ja jopa vaniliiniä syötäväksi.Sellutehtaat ovat polttaneet energiaksi kun on ollut selunkeittoa.

    kaapo123

    MTK:johto tyytyväinen EU:n ja Suomen cap-neuvotteluihin.

    kaapo123

    No kasviekologiassa on kertomus,että kun co2 nousee,niin kasvit kasvaa keskimäärin vain 31 % ja sillai kasvaa,että hernekasvit 56 % ja C3 kasvit eli puutkin kasvavat vain 26 %.Tutkimuksia oli tehty 226 tutkimusta ja ja puuvartisia oli tutkittu 500 erillistä tutkimusta ja on tutkimus,että kasvi ei ota rajattomasti co2,jne.

    Puuki

    Tomaatit kasvaa 70 % paremmin , kun lisätään CO2-pitoisuutta sopivasti kasvihuoneeseen.  Puut varmaan lisää kasvuaan vähemmän eli sen n. 30 %.

    Nythän on niin, että Suomen metsien kasvu on lisääntynyt  huimasti viimm. 50 vuoden ajan.  Osa nopeutuneesta kasvusta johtuu ilmaston lämpenemisestä,  osa lisääntyneestä kasvusta tehdyistä metsänhoidollisista toim.piteistä (ojitus suurimpana) ja osa kasvua lisäävästä taimien jalostuksesta ja sopivasta maan käsittelystä ,(ja osa lannotuksista).

    PS typpilaskeuma on vain muutamia kg;ja /ha.  Jos kasvattaa lepikon se lisää ( ilmaista) typpeä 60-100 kg/ha /v.

    Tomperi

    Ei sovi unohtaa ilman saasteitten mukana tulevaa typpilaskeumaa.  Montako prosenttia tai montako kiintoa suomen metsistä on sellaisissa puissa ja puustoissa jotka ovat korjuu kelvottomia, liian pieniä esim  hakattavaksi edes energiapuuksi? Löytyisikö jostain sellaisia tilastoja joista näkyisi läpimitottain kuutiometrit Suomen metsissä?

    A.Jalkanen

    Katso Tomperi Luken Metsätilastollinen vuosikirja ja siitä vaikka kehitysluokkataulukot ja tarkempiakin sieltä löytyy. Suuntaa antavasti näkee myös tästä Metsäteollisus ry:n ikäluokkajakaumasta (linkki). Tuorein metsien inventointi on alin rivi kummassakin kaaviossa ja vasemmalta alkaen nuorimmat ikäluokat. 0-20 vuotta vanhoissa on etelässä noin viidennes metsistä ja pohjoisessa noin kymmenys. Näissä metsissä on hyvin pieni osuus kokonaiskuutioista.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/#a2d61de6

    Jätkä

    Puuki:”Tomaatit kasvaa 70 % paremmin , kun lisätään CO2-pitoisuutta sopivasti kasvihuoneeseen. Puut varmaan lisää kasvuaan vähemmän eli sen n. 30 %.”

    Kasvihuoneessa on kasvatettu haapstensyrjän koeasemalla rotukoivuja ja pelkkä kasvihione on nostanut kasvua ulkoilmaan verrattuna moninkertaiseksi /v.  En muista, onko niissä ollut CO2 lisäystä, eli onko ollut avoliekillä kaasun polttoa, kuten silloin kasvihuoneissa paljon käytettiin.

    Puuki

    Tuon on totta että jalostetut ra-koivut on saatu kasvamaan jopa 150 % paremmin kuin luonnonkoivut kasvaa jo aikoja sitten.  En tiedä miten paljon nykyään olisi kasvunlisä opitimiolosuhteissa.

    Muistaakseni tomaatilla optimi CO2-pitoisuus on jotain 700-750 ppm.

    Pienpuuta syntyy erityisen paljon taimikkoon jossa on kasvanut lehtipuita ennen päätehakkuuta.   Koivun vesat saattaa kasvaa 6 m siinä kun taimet on vasta 2 m pitkiä.  Niiden kasvua ei yleensä lasketa mukaan hiilitaselaskelmiin vaikka ne  vaikuttaa hiilen kiertoon siinä kuin muut kasvitkin.

    Tomperi

    150 % paremmin???  Metsikkö tasollako?  Esimerkiksi 50 viodessa?  Tohdin epäillä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 286)