Keskustelut Puukauppa Metsäomaisuus katoaa !

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
  • Metsäomaisuus katoaa !

    Ihmeen rauhallisia on metsätilalliset vaikka puun hinta on 90 luvun tasolla.Jokainen laskutaitoinen voi äkkiä päässään laskea miten paljon juuri minun metsäomaisuus on menettänyt arvoaan viimeisinä vuosikymmeninä.
    Onko suuntaus huolestuttava ja miten olet siihen varautunut ja harmittaako kun metsät ”sosialisoidaan” hiljalleen.
    Onko metsän ostaminen kannattavaa ?

  • Hiluxmetsuri

    Metsämaan hinta suhteessa elinkustannusindeksiin on hyvä indikaattori siitä onko maa kallista vai halpaa. Yhden lähteen mukaan hinta on ylittänyt elinkustannusindeksin, joten ei sitä maata ainakaan nyt kannata ostaa. Pikemminkin myydä.

    Ostetulle metsälle ei saa järkevää tuottoa. Sen olen havainnut katselemalla hiukka tarjontaa, hintatasoa ja vertaamalla sitä hehtaarikasvuun. Toki maanarvonnousu on jonkinlainen tekijä, mutta kun muut kulut / palkat kasvaa samassa suhteessa, niin eipä tuolla voi paljoa juhlia.

    Ne, jotka ovat perineet maansa, voivat jatkaa omistamista, koska pääomakulut ovat lähes olemattomat ja sijoitukselle saa tuoton jos metsästä pääsee hakkaamaan sinne aikaisempien sukupolvien aikana kertynyttä tuottoa. Mutta jos pitää panostaa, niin heikot on tuotot.

    Jotta metsän arvo voisi kasvaa, tarkoittaisi se kysynnän kasvua ( mistä kasvu voi tulla kun koko ala kutistuu?), tuotehintojen kasvua ( mistä tämä voi tulla kun ala supistuu?), tarjonnan pienenemistä ( mistä tämä voi tulla kun metsät kasvaa ihan sumona yli tarpeen? ) tai kilpailun vähenemistä (tämä voi tulla regulaation, valuuttahintojen, rahtikustannusten, tullien yms. kautta)

    Minun on todella vaikea uskotella itselleni, että metsän ostaminen nyt olisi jotenkin hyvä diili. Voi se olla omatarvepolttopuupuuhastelulle, jos mottitarve on ihan kauhea ja aikaa on paljon, mutta taloudellista tulosta, joka peittoaisi asuntosijoituksen, jonka arvo nousee itsetehdyn keinotekoisen kapeikon aiheuttaman asuntopulan seurauksena, ei metsä tarjoa. Asuntokuplakin on keinotekoinen ilmiö, jonka aiheuttavat monet tekijät.

    Tunteella kait ne laivatkin seilaa…

    kepa

    Ja mikä se tunne on hiluxmetsuri joka estää hyvät kaupat?
    No se on tietysti PELKO joka iskee alitajunnasta.
    Tutkimuksethan ovat osoittaneet että 95% ihmisistä rupeaa etsimään syitä miksei homma kannata ja vain 5% miettii keinoja miten onnistutaan.
    Esim.jos on 150 000e kauppa jonka olet laskenut kannattavaksi olkoot se mitä vain.Järki kannattaa mutta sitten hiipii taustalle tunne nimeltä PELKO ja keksitään tekosyitä ja homma jää siihen.
    No taidan kuulua siihen viiteen prosenttiin.

    Metsäkupsa

    Kepa oikeilla jäljillä,miksi valtaosasta ihmisistä kykenemättömiä elämänsä aikana riskin ottoon. Asunnon ja auton valtaosa elämässään saa ostettua ja maksettuakin,mutta 5% harteille taitaa loput sijoitukset ym, jäädä.

    Tunnen monia metsänomistajia,jotka ovat jopa vuosikymmeniä myytäviä tiloja käyneet katsomassa.Joko heidän tarjouksensa alhainen,tai tila liian kallis.Kun toinen ostaa tilan ja suorittaa haltuunottohakkuun,sitten he ihmehtelevät puiden paljoutta vaikka itse julistaneet tilan tyhjäksi.

    Kauppataidot osin synnynnäisiä,osin elämänkokemuksen tuloksena syntyneitä.Jos rahat aina lopussa,niin useimiten talouden pidossa vika,ei yhteiskunnan ym. Metsäomaisuus turvallinen,matalatuottoinen omaisuuserä.

    Hiluxmetsuri

    Juu, hyvää pohdintaa ihmisen mielenliikkeistä. Pelko ja ahneus ne ihmistä liikuttavat. Järkeä yritetään tuohon kuvioon saada mukaan, joskus onnistuen ja joskus taas järkiperusteilla ei ole mitään virkaa ahneuden kiihkossa ( esimerkiksi käy vaikka Soneran Saksan 4Mrd € ilmakauppa tai islantilaisten geelitukkien pankkikuprut). Pelon vallatessa mielen ei taas selvääkään järkisijoitusta saada aikaiseksi kun pelätään kaiken kuitenkin menevän pieleen.

    Kirjoituksessani koetin verrata metsäpalstan ostamista ja siitä vuosien aikana ( mahdollisesti / todennäköisesti) saatavia tuloja tähän kyseiseen omaisuuserään kohdistuviin kustannuksiin ja etenkin investointikustannuksiin. En saanut laskelmalleni järkevää tuottoa jos perustaisin investoinnin nyt tämänpäivän hinnoilla hankittavalle metsälle.

    Lienee kuitenkin selvää, että metsässä kasvavalle biomassalle löytyy erilaista käyttöä ja sitä kautta arvoa.

    Ehkäpä palaan ajan ja diskonttauslaskelman kanssa aiheeseen kun ehdin, teema on sen verran kiinnostava. 🙂

    Tässä välissä muut voisivat laitella sopivia diskonttausarvoja ehdolle.

    6 m3

    Mihinkä se metsäomaisuus katoaisi? Itse en ainakaan raski luopua siitä, mitä aikojen saatossa on kertynyt. Ei varmasti moni muukaan?
    Jo Samuel L. Clemens Alias mark Twain kirjoitti aikanaan: ”Ostakaa maata, sitä ei tehdä enää.”

    Jos oikein taloudelliselta pohjalta hommaa ajattelisi tarkasti, niin möisin maat ja mannut pois. Ostaisin niillä rahoilla kerrostalohuoneistoja. Pistäisin ne vuokralle määräaikaisin sopimuksin, mikäli vuokralainen osottautuu huonoksi, sopimusta ei jatketa.

    abietis

    Maailmassa syntyy tulevaisuudessa valtaisa energiapula.
    Vain pakko saa ihmiset luopumaan helpoimmasta eli fossiilisista polttoaineista.

    Käy vielä niin että puusta ei ole varaa tuottaa paperia tai lautaa, vaan kaikki poltetaan.

    Liikenne käyttää valtaosan nestepolttoaineesta. Metsätalous on kiva kuvitella toimimaan ilman öljyä.

    Muistanpa mainoksen 70-luvulta, millä autolla ajat kun bensa maksaa 5 mk /l Nythan se maksaa jo toista kymppiä
    Silloinhan se maksoi alle markan.

    Biopolttoaineen tuotantokyky maapallolla ei pysty korvaamaan nykyisen tasoista vieläpä kasvavaa kulutusta.
    Biodiisselit tai etanolit ovat mittakaavaan nähden naurettavaa näpertelyä.

    Vaan toinen mielenkiintoinen dilemma on valtaisa muovin määrä.
    Ajatelkaas jos kaikki muovituotteet yhtäkkiä katoaisivat.

    Europpalaisia on vajaa miljardi . Mutta aasialaisia ja afrikkalaisia reilut viisi miljardia. Ja kasvaa.

    Kunhan niillä kaikilla on autot ja ilmastointilaitteet ja muut vempeleet tarvitaan rutkasti bio- ja uusiutuvaa energiaa.

    Maailman talouden kasvu on näet aina perustunut halpaan energiaan.

    Ei vielä ehkä meidän aikanamme mutta jättäkää perinnöksi kasvavaa metsää, tulevat polvet kiittävät.

    kepa

    Tämmöset Abietiksen kommentit on mukavia luettavia.Nähdään myös joitain positiivisia singnaaleja joita jalostetaan.

    6 m3

    Maaöljy pohjaisia muoveja voidaan jo korvata puupohjaisilla materiaalleilla.
    Lisää kulutusta puulle?

    Raaka-Aarne

    Palatakseni vielä noihin kalliilla hinnoilla tehtyihin metsätilakauppoihin, niin eiköhän niissä ostajia aja pikemminkin pelko kuin ahneus. Pelolle on olemassa vahvoja perusteitakin, kun Euroopan velkakriisin seurauksena euron asteittainen devalvoituminen näyttää yhä todennäköisemmältä. Se on Euroopan Keskuspankin ja myös muiden kriisin taltuttamisesta vastuussa olevien tahojen hiljainen tavoite.

    Historian saatossa kaikkien maailman valuuttojen arvo on rapautunut suhteessa kiinteisiin omaisuuslajeihin, muun muassa maaomaisuuteen ja kultaan. Kalliilla ostettu maapala ei välttämättä tarjoa huikeita tuottoja sijoitetulle pääomalle, mutta antaa omistajalleen taloudellista turvaa ja sen myötä ehkä hyvät yöunetkin.

    Raaka-Aarne

    Hiluxmetsuri

    Hyvä huomio Raaka Aarnelta. Tuo vertaus rahan arvoon ja inflaatioon on hyvä. Valtiot, etenkin USA painaa rahaa painokoneet punaisina ja jos kiinalaiset eivät ostaisi USAn valtionlainoja, olisi taala melkoisessa syöksykierteessä. Jeniä koetetaan heikentää nyt ihan urakalla. €:stä en mene sanomaan vielä mitään, mutta jos korot menee alas ja elvytys jatkuu, niin inflaatiohan sieltä on tulossa. Toistaiseksi kulukuri pitää, mutta politiikoilla tuppaa polttelemaan kansansuosioon pääsy ja sitten tehdään kaikenlaista. Esimerkit Kreikasta, Italiasta, jne.

    Metsäomaisuus soveltuu sellaiselle, jolla on rahaa elämiseen, eikä tartte hötkytä heti myymään kun tarttee kaupasta leipää. Metsänomistaja on siis tavallaan piilorikas. 🙂 inflaatiosuojaukseen metsä siis toimii, mutta siihen toimivat myös kiinteistöt ja kulta. Kulta tosin on enemmän pelkureiden turvasatama.

    Jos talous kohenee, niin silloin ne alat, joilla on luontaista kasvua, alkavat vetää ja kysyntä nousee. Sama tapahtuu kaikille hyödykkeille, mös puutavaralle. Syklisyys toimii terveessä markkinataloudessa. Valtioiden pohjattoman kassan ja politiikan kautta tapahtuva markkinahäiriö sotkee tuon ja hyödykkeiden hinnat hilautuvat koholle tai heikkenevät. Metsän tiettyjen tuotteiden kysyntä tuskin kasvaa, mutta biomassalle ( tarkoitan tällä kaikkea sitä mitä tuon maapohjan päällä kasvaa) on aina jotain käyttöä.

    Kyllä jotain kertoo hinnoista se, että jos arviossa lukee 10 yksikköä niin kaupat tehdään 30 yksiköllä. Minusta tämä on löysän rahan seurausta, pakkomielle saada joku osa maapallon pintaa tai jokin muu syy. En tajua. 🙂 voiko metsävähennys aikaansaada tällaisen vääristymän ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)