Keskustelut Puukauppa Metsäomaisuuden hoito sopimusasiakkaana…

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 185)
  • Metsäomaisuuden hoito sopimusasiakkaana…

    Nyt jopa asiaa tutkailtuna on hoitosopimus tuottava malli metsänhoitoon. Metsä-Groupin ja Luonnonvarakeskuksen vertailussa todettua on että sopimusasiakas tekee 25% parempaa tulosta metsillään. Oma käsitykseni on näin ollutkin ettei ”villinä” kannata keskisuuren metsätilallisen ainakaan olla. Osuutensa on varmasti myös paremmalla puusta saatavalla kokonaishinnalla. Toisin kun eräät kilpailun kiivaat täällä väittävät. 25% on paljon!

  • jees h-valta

    Aivan supisuomalaisia ja mukavia ihmisiä. Ainakin istuttajat olivat paikallista monia vuosia työtään jo tehneitä. Myös raivauksia kuulemma. Ja isäntä todella olen omalla maallani ja määrään työt ja toimenpiteet edelleen. Olen varma ettei sopparitoiminnan levittäminen moneen firmaan palvele edes sen mo:n etua.

    Metsuri motokuski

    Se täytyy myöntää etten paljoakaan seuraan yleisellä foorumilla olevia puunhintoja. Teen aina tarjouskilpailun ja katson että onko tarjottava hinta sellainen että myynti on järkevää. Jokaiselle leimikolle minulla on ns pohjahinta johonka tarjouksia vertaan.

    Ne tarjoukset jotka MG:ltä olen saanut niin ei ole vielä sopimukseen riittänyt. Sen vuoksi olenkin kiinnostunut sopimusasiakkaan hinnoista. Täällä haavalla ei ole juurikaan menestystä. Yleensä ne menee poltoon jos suuremmin löytyy. Mutta muu puulajikauppa kyllä kiinnostaa. Mikäli sopimusasiakkaan hinnat on niin salaista tietoa niin annetan olla.

    oksapuu

    Juurikin niin, tarjouskilpailulla…

    Tämän kevään istutukset ja raivaukset meni Mhy:lle 🙂 …

    jees h-valta

    Jokaisella on aivan sama lähtökohta sopimusasiakkuudelle. Eli jos puukauppaa on varteenotettava määrä ja hehtaarejakin edes keskiverrosti on varmasti mahdollisuus ottaa selvää sopimuksen eduista mutta ne antaa juuri se taho joka sen sopimuksen sitten tekeekin. Mielestäni tämä on oikea tapa ja oikea tapa on myös nauttia sopimuksen tuomista eduista aivan itekseen ilman kauppakumppanin loukkaamista. Tässä oli kaksi jotka yrittivät juuri urkkia oman edun tavoittelu mielessään käyttääkseen tietoa hyväkseen esim. kilpailuttaessaan kilpailijalla. Ja minä en tuohon lähde.

    metsänvartija

    Nyt avohakkuussa olevat on kaskitalouden peruja, niistä on hakattu vain polttopuuta.

    Kasvatusmetsät on viljelymetsiä, uudistaminen ei onnistu 100 %sesti, eli harva lähtöasento.

    Muokkauksella saa lehtipuuston täydentämään viljelyä.

    €nsiharvennus hoidetaan raivaussahalla, eli maahan mättö*/polttopuuksi. 2-harvennuksen hoitaa luonto=puhdistushakkuu, minkä luonto poistaa otetan talteen, taasen polttopuuksi liiteriin/tulipuuksi metsään.

    Riippuen puulajista näitä ”apuharvennuksia” tehdään sitten useammin.

    10;n vuoden päästä Mera-aikakauden puusto on hakkuukypsää, stten tulee tukki% esiin.

    MV;n kuusikko-> 848 M3/ha, se on paras koeala. Kaikki tukkipuun mitoissa D1,3;n korkeudelta. Ja runkoluku oli se 1100.

    Timppa

    Täytyy sanoa, että MV:llä on ihmemetsät. Siis 1100 runkoa/ha ja kieskitilavuus 800 l. Meikäläinen on nähnyt jonkun 100-vuotiaan kuusikon, jossa runkoluku on tuota luokkaa. Runkotilavuus keskimäärin 300 litran luokkaa. Siis tukkiosuus erittäin alhainen. Samaan n. 350 m3:n puumäärään pääsee normaalisssa kasvatusmetsässä 50 vuodessa ja tukkia 85 %.

    Jätkä pätkät

    Kannattaa huomioida, että Metsänvartija mainitsee ”Koealan”.
    Meillä on myös vastaavia koealoja Yli sata vuotta vanhan metsäoppilaitoksen opetusmetsässä.
    Paras puumäärä tosin on mitattu koealalta yksityismaalta: Mitattu n. 1500 kiintoa hehtaarilta ja mittaus tehty yli kaksikymmentä vuotta sitten.

    Metsuri motokuski

    Olet jesse oikeassa. Kyllä minulla on oma edun tavoittelu mielessä. Mutta ei kai se ole oikea reitti että ensin tehdään sopimus ja sen jälkeen katsotaan mita hintoja sopimus tuo. No saanhan ne kyllä selville itsekkin niitä kysymällä.

    jees h-valta

    Jos m.m. ei muu kiinnosta kuin puun hinta en usko että saat selville etkä hyödy edes utelustasi mitään. Aivan samoin kuin kaikki muukin puukauppa sopimusasiakaskin nyt pyytää tarjouksen esim. meidän Metsäverkossa. Siitä hän voi verrata joka leimikkokohtaisesti onko hinta kelvollinen vai ei. Ja hyväksyä tahi hylätä. Tämä on liian lyhyt oppimäärä että etujen kokonaisuudesta pääsee nauttimaan. Turha vaiva. Sopimuskumppanuus on pitkäjänteistä toimintaa ja edut tippuu matkan varrella pikku hiljaa monella tapaa. Luottamus taidetaan punnita. Ite aloin suht heti kun tällaista mahdollisuutta tarjottiin. Mutta metsätilasuomalainen ei usko ennen kuin näkee eikä vielä sittenkään vaan aina hamutaan jotain käsittämätöntä josta voisi vielä joku lyhytjänteinen etu tipahtaa. Että saisi naapurille taas rehvastella. Metsäväessä eritoten nämä kaikki perusominaisuudet suorastaan loistaa. Tänään juuri tapasin yhden jonka metsäkäsitys talouspuolelta oli yhtä kuin kuusitukin hinta ja mitä siitä pitää saada ennenkuin hän myy.

    Metsuri motokuski

    No mikä muu pitäisi kiinnostaa kuin puun hinta ? Kaikki muut palvelut saan muualtakin ja leimikot saan myytyä kun ne ovat myyntikunnossa. En edes tarjoa niitä myyntiin ennen kuin ne ovat sellaisessa tilassa että ne ostetaan.

    Kaikki muut metsänhoitotoimet teen itse tai sitten kilpailutan jos en pysty tekemään. Kahvipaketeille, sorakuormille, lippalakeille ja kalenterille osaan laskea hinnan muutenkin.

    Mutta hyvä kun olet tyytyväinen sitä ne kumppanuussopimuksien tarjojatkin haluavat.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 185)