Keskustelut Puukauppa Metsäomaisuuden hoito sopimusasiakkaana…

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 185)
  • Metsäomaisuuden hoito sopimusasiakkaana…

    Nyt jopa asiaa tutkailtuna on hoitosopimus tuottava malli metsänhoitoon. Metsä-Groupin ja Luonnonvarakeskuksen vertailussa todettua on että sopimusasiakas tekee 25% parempaa tulosta metsillään. Oma käsitykseni on näin ollutkin ettei ”villinä” kannata keskisuuren metsätilallisen ainakaan olla. Osuutensa on varmasti myös paremmalla puusta saatavalla kokonaishinnalla. Toisin kun eräät kilpailun kiivaat täällä väittävät. 25% on paljon!

  • jees h-valta

    Molempia tarvitaan ja lisääntyvässä määrin. Ei se havupuu aivan kaikessa korvaa lehtipuun ominaisuuksia. Joten hyvä merkki molemmille kun tavaraa tarvitaan. Ostossahan M-G. on todella aktiivinen täällä länsirannikolla juuri koivunkin suhteen. Ja eipä ole yhtään haapaerää näkynyt johon ei olisi myös laput päihin ilmestyneet. Aika samaa rataa koivu ja haapa tuntuu kulkevan. Tuli sitä koivupölliäkin yli viisikymmentä mottia viime hakkuussakin myytyä kyseiselle ostajalle.

    Kivelänhanttu

    Verkostoituminen on monella alalla lisääntymässä, sopimusasjakkuus on juuri verkostoitumista ja antaa pitkäjännitteisyyttä puukauppaan. Olen UPM:n sopimusasjakas, olen kyllä myydyt muillekin virmoille. M-G:n lehdessä ollut mittaustodistus kertoi tukkiprosentin olleen 57 % ja läpihinnan 39,10 € kuutiolta. Boonuksen kanssa nousee reilusti yli 40 €. Omia kauppapapereita katsoessa ihan keskiarvokauppa. Nimimerkit täällä kehuvat tukkiprosentin olevan 80-90 % mutta se on vain harvassa kaupassa ei mitään keskiarvoa.

    jees h-valta

    Kivelänhantulta hyvä huomio ja kertoo juuri siitä jota täällä on eräiden ”uskontokuntalaisten” kanssa lähes työkseen saanut vääntää. Keskivertoleimikot ovat juuri näitä ja omani havainnot vahvistavat erittäin vakaasti käsitystä. Harva on edes koko kuusenkaan elinkaaren kasvattaja ja silloin väliharvennusten muutamat kymmenet kuutiot laskettuna huikeisiin kuutiomääriin ovat aika muistelotaloutta ja tukkiprosentit kyllä saattaa olla lähellä tuota huippuakin kunhan sitä harvaa, läpeensä loppuun harvennettua päätehakataan. Mutta sen päätehakkuun ja koko kierron puuston kuva on kaksi eri asiaa. Täällä eräät ”viljelee” kyllä päätehakkuun tukkiprossaa mutta unohtaa silloin sen harvennussälän tyystin. Monet tavis-metsänomistajat kuten itsenikin lasken tekee korkeintaan yhden harvennuksen aika nuoreen kuusikkoon ja päätehakkaa jo myös suht nuoren, 60-70 vuotisen. Täällä lännenpuolella ainakin tämä on lahonkin kannalta turvallisempi tapa. Nyt alkaa jo kirjanpainaja/yms-tuhojen vuoksi nuorentua siitäkin aivan viidenkympin pintaankin.

    Visakallo

    Jessen muisti on jälleen kerran valikoiva.
    Olen useasti täällä kertonut päätehakkuiden tukkiprosenttien lisäksi myös metsän k i e r t o a i k a i s e s t a tukkiprosentista, ja joihin Jesse on aivan itsekin jotain kommentoinut.
    Toistan edelleenkin, että koko kiertoajan hyvin hoidetuissa metsissä päästään myös hyviin tukkiprosentteihin ja samaan aikaan myös hyvään kuutiomäärään ja lyhyemmässä kiertoajassa kuin keskimäärin.
    Juuri nämä asiat tekevät metsänhoidosta mielekkään.
    Keskimääräisyys on aina hyvin venyvä ja suhteellinen käsite.
    Sen toki myönnän, että omat metsäni ovat hieman keskimääräistä paremmin hoidettuja, sillä kysymyksessä on ollut pitkäaikainen elinkeinoni, mutta mitään kovin ihmeellistä ei niissä ole tehty, vaan ainoastaan hoitotyöt ja hakkuut on pyritty tekemään ajallaan, ja vesitalous on pidetty kunnossa.
    Minua on nimitetty milloin myrkkyjen kanssa lotraajaksi ja toisinaan Yaran mannekiiniksikin, mutta tosiasia on, että niillä ei ole metsätaloudessani suurta merkitystä.
    Silloin kun vertaillaan eri puulajien tuottoja, se pitää aina tehdä samalla hoidon tasolla.
    Jos verrataan vaikkapa ajatuksen kanssa kasvatettua hybridihaavikkoa, pitää myös vertailukohde olla ajatuksen kanssa kasvatettu, eikä ns. keskimääräinen.

    jees h-valta

    Meneepäs vaikeatulkintaiseksi. Itse en koe ainakaan alkuvuosilta vielä olleeni minkään sortin asiantuntija h-haavikon kasvattajana joten tulos ei varmasti ole kuin korkeintaan keskinkertainen ensimmäisillä hakkuilla. Ajatus ei vielä riitä kun ei osaa ajatella tehokkaasti. Kieltämättä sieltä tulee hyviäkin onnistumisia mutta vasta muutaman vuoden harjoituserien jälkeen. Keskivertoa on vain paljon niin kuusikoissa kuin lehtipuustoissakin eli mielestäni sen ylitys ilman omaa varteenotettavaa ylimääräispanostusta kelpaa minulle positiiviseksi tulos”varoitukseksi”.

    hatelo

    Kokemukseni mukaan meillä päin käytännössä kaikki metsätaloutta vakavammin ja puukauppaa aktiivisemmin harjoittavat tilat ovat jonkin firman sopimusasiakkaita.Itse olen sellainen myös puumarkkinasyistä,ikinä ei ole jäänyt yksikään puu myymättä eikä ole tarvinnut valittaa huonoja suhdanteita.Lisäksi palvelu on hyvää ja maksuaikataulut ym. joustavia.Metsänhoitotyöt hankin muualta kuin sopimuskumppanilta kilpailuttamalla ja käyttämällä suoraan tuttuja yrittäjiä.Taimet ostan bonuksilla sopimuskumppanin kautta.Minulle tämä järjestely sopii.

    Metsuri motokuski

    Tuo onkin järkevää sopimusasiakkuutta. Siinä ei sitouduta liikaa tiettyyn toimijaan koko tuotantosektorilla. Monissa paikoin varmaan onkin niin että tietty ostaja ostaa melkein kaikki myytävän puun. Muille toimijoille saattaa määrät ja sijainnit olla sellaisia että järkevää hintaa he eivät pysty maksamaan.

    jees h-valta

    Kuten hatelonkin jutusta voi päätellä se ”hirveä” sitoutuminen on aivan oman tarpeen mukaan joten m.m:n huoli liiasta sitoutumisesta kumpuaa todennäköisesti vain huolesta omien töiden riittävyydestä. Mutta jospa tarjoaisit palveluitasi sinne sitouttajalle niin saattaisi jopa lykästääkkin. Itse en juuri esim. raivauspalveluita tarvitse vaan teen itse. Kaivurityö ja taimet tarvitsen ja niillä sitten sitoudun bonusten avittamana kauppakumppaniin. Mitä olen seuraillut esim. mhy:n veloituksia ojitusmätästyksistä on aivan samaa luokkaa hinnaltaan. Jopa sama urakoijakin täällä monesti. Oma kantani on että kun joku toinen hoitaa nämä käytännön järjestelyt jo heti kaupan toteutumisen jälkeen on ainakin työ sitten suoritettu kevään taimien tultua.

    Metsuri motokuski

    Elä kanna huolta. En ole tulossa Harjavaltaan hakkaamaan enkä raivaamaan. Uskon että oma työllisyyteni säilyy hyvänä vaikka sopimusasiakkaita olisi kaikki metsänomistajat. Olen yrittäjänä aina valmis hintakilpailuun. Uskon että pärjän niissä.

    Juuri tulin metsästä ja tein isännän kanssa 50 ha hoitosopimuksen hänen metsistään. Se sisältää raivuut ja tarjouspyyntien teko hakattavista puumääristä eri ostajille. Voi olla että myös olen siellä hakkaamassa jos nyt töitä tekevä firma pärjää tarjouskilpailussa. Mutta sekin on vain yksi ehdokas muiden joukossa. Tuo avoin rehellinen toiminta isänten suuntaan tahtoo tuoda vain jatkuvasti noita metsänhoitotöitä / hoitossopimuksia.

    Jotenkin tuntuu että tällekkin toiminnalle on tilausta.

    Jätkä pätkät

    Nuo hoitosopimukset olivat jopa erittäin kannattavia silloin, kun MHY:t kantoivat metsänhoitomaksua. Isommalla pinta-alalla sai neljännesmaksuoikeuden, kun teki riittävän pätevyyden omaavan henkilön kanssa hoitosopimuksen.
    Periaatteessa se voitiin myöntää metsäammattilaisen omille metsillekin, mutta aika usein se ei onnistunut, koska metsätalousinsinööri oli hoitanut hyvin vain tuo puunhankinta puolen ja metsänhoito oli jäänyt tekemättä.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 185)