Kyllä tuossa motokuskin kirjoituksessa on vinhaperä.Ei tuo ole kyllä mitään mielikuvituksen tuotetta.
Kyllä minä luulen että se on jessenkin etu että jotkut kilpailuttaa leimikoita jotta syntyy aitoa kilpailua.Kyllä semmoinen ei ole tervettä touhua että laitetaan kaikenlaisia etuosto pykäliä varsinkaan jos ei olla puusta maksamassa käypää hintaa.
Jesse tuolla meinas että se on jossakin yksittäisissä kaupoissa missä voi pärjätä kilpailutuksella.Ei se niin mene.Nytkin kauppaan leimikkoa josta on jo tullut tarjouksia, mutta eipä näy saman firman tarjous olevan nyt kärkipäässä mikä maksoi keväällä parhaat hinnat.Kyse on kumminkin mäntytukki leimikosta.
Minulla on nyt tälle vuodelle kolmaskauppa menossa ,eikä ole kyllä mitään ongelmia lähetellä sähköpostilla tarjous pyyntöjä firmoille.Vielä tämän jälkeen yhden ajattelin tehdä.Tämä lähinnä siihen kun jesse arveli että kauppoja on vuodelle niin paljon että ei viiti värkätä.
Minulle on jäänyt semmoinen kuva että jessellä vois olla leimikoitten suunnittelussa ongelmia.On jäänyt semmoine kuva että se on enempi semmosta hehtaari tuolta puolihehtaaria täältä kauppaa.Suunnitteluunkin saa apua ja se voi olla rahan arvoista apua.

Tämä ”Jessen lanseeraama” tutkimus herätti minussa niin paljon mielenkiintoa, että etsin käsiini kyseisen MG:n lehden, jossa tutkimusta esiteltiin ja kerrottakoon nyt muillekin lyhyesti ko. lehteä lainaten:

Tutkimukseen otettiin otannalla 300 metsänomistajaa. Liiketulosta laskettaessa on huomioon otettu: Pinta-ala, puunmyyntitulot, metsäpalveluihin käytetyt varat ja mo:n saamat kemerat. Aviisissa on esimerkkinä, että 100 ha tilalla (hakkuut 500 m3/v) hoitosopimuksen rahanarvoiset edut on yhteensä 10,5 €/ha/v. Näitä etuja ovat esim. jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma, hoito-ja hakkuuehdotukset joka vuodelle, bonukset, jäsenmaksuttomuus jne. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Keski-Suomessa metsätalouden keskimääräinen liiketulos oli 127 €/ha ja soppari-asiakkailla 159€/ha.

Korkean tuoton mahdollistaa hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen ja laadukkaiden hoitotöiden oikea-aikaisuus. Yhteistyön lähtökohta on yhdessä laadittava vuosisuunnitelma hakkuista ja hoitotöistä.

Omaa johtopäätöstä on se, että tämän tuloksenteon yksi kulmakivistä on tuo vuosisuunnitelma. Sitä toteuttamalla taloudellista tulosta saatanee aikaan keskimääräistä metsänomistajaa enemmän. Vuosisuunnitelma on myös kaksiteräinen miekka metsänomistajalle, sillä moniko lähtee kilpailuttamaan leimikoitaan ja hoitotöitään saatuaan valmiin ”avaimet käteen” kustannusarvion tulevista hakkuista ja hoitotöistä?

Tuo Metsä groupin viestissä ollut tutkimus.

Otsikkona on: Suunnitelmallisuudella korkeaan liiketulokseen.
Seur. sivun otsikko: Korkeaan taloudelliseen tuottoon päästään, kun metsän tarjoamat hyödynnetään ja työt tehdään suunnitelmallisesti.

Tutkimuksen esittely alkaa:
Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme liiketulos hehtaaria kohti on neljänneksen korkeampi kuin kuin maamme yksityismetsissä keskimäärin.

Tähän asti kaikki on varmasti totta.
Täytyy kuitenkin huomata kaksi seikkaa:

1. Vertailukohtana on ”maamme yksityismetsissä keskimäärin”. Eli vertailussa ovat mukana kaikki täysin hoitamattomat tilat ja harsinnat ja muut luonnonhoidot.

2. Tutkimuksessa ei edes yritetä väittää että Metsa groupin sopimusasiakkuus olisi ainoa keino päästä ”Suunnitelmallisuudella korkeaan liiketulokseen”

Jees H-valta tekee tästä tutkimuksesta vain vähän vääriä johtopäätöksiä.
On toki monia, varmaan parempiakin tapoja, päästä hyvään liiketulokseen kuin Metsä groupin hoitosopimusasiakkuus.
Meillä on lukuisa joukko muita sopivia sopimuskumppaneita ja varmasti, ainakin osa, aktiivisista metsänomistajista pääsee yksinkin hommaa johtaen, samanlaisiin tuloksiin.

Terveisin: Korpituvan Taneli