Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Makarov

    Kannattaa suhtautua hs:n propaganda  koneiston juttuun varauksella. Ainakin tuo kuva mikä tuossa yhessä linkissä oli kertoo jo sen verran että vasemmalla puolella on avosuo ja oikealla puolella on kivennäismaa sen verran likellä että kyllä tuo hyvin puuta kasvaa. Kuvateksti vihjaa että olisi kuva otettu muka samasta kohdin. Toimittajalla vois kyllä olla myös vähän maalaisjärkeä ennen kuin ainakaan tuommoisia kuvia pistää.

     

     

    Gla

    En ole juttua lukenut, eikä kirjasto ole tänään auki, joten artikkelin sisältö jää toistaiseksi vieraaksi. Mutta eihän viranomaisen kehoitus tarkoita sitä, että olisi oikeassa? Siellä on ihmisiä tekemässä omia tulkintojaan asiasta. Joskus ne vahvistetaan, joskus kumotaan. Miten on käynyt valtiolle esim. tuontiautojen verotuspäätöksissä ja taidetaanpa jotain pakkomhy-keskusteluakin olla käyty ihan eu-tasoa myöten.

    Visakallon kommenttiin uutiskynnyksestä. Oikeuden päätöksen jälkeen kynnys saattaa jäädä ylittymättä, koska väärä päätös ei mahdollista näyttävää otsikkoa.

    Panu

    Vesilain 6 §:

    ”Valtion valvontaviranomaisen tulee tarvittaessa kehottaa hankkeesta vastaavaa hakemaan 3 §:ssä tarkoitettua lupaviranomaisen lupaa”

    Valvontaviranomainen on näin tehnyt mutta laissa ei sanota, että kehotusta pitää noudattaa. 🙂

    Voisi kuvitella, että noin iso ojitus voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Pilaantuminen voi tarkoittaa mm:

    ”ympäristön yleisen viihtyisyyden” vähentymistä tai ”ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä”.

    Toisaalta jos Ventojoki on jo tummavetinen niin tuskin se siitä enää paljon huononee.

    A.Jalkanen

    Panu ja muut edellä varmaan oikeassa. Siinä on alajuoksulla järvi, jonka tilaa seurataan. Kannattaa jatkaa tätä ja lisäksi seurata ojavesien laatua.

    Sinällään hyödyllinen tapaus, että lisää ihmisten tietoisuutta ojituksen vaikutuksista. Vesiensuojelun rakenteita voidaan tarvittaessa lisätä. Metsäsertifioinnissa ne ovat automaattisesti mukana. Metka-tuella saa suometsäänsä hoitosuunnitelman.

    Kurki

    Ventojoki näkyy olevan mutkineen noin 20 km pitkä ja laskee Pieneen- Sulkavanjärveen. Levyttä muutama metri eli joki-sana on vähän liioittelua. Ventosuolta laskua järveen tulee 20 m, eli aika tasaista on maa joen koko matkalla ja virtaus verkkaista. Ventojoki on varmasti ollut ruskeavetinen aina, olisiko koskaan ollut kovin hyvä kalajoki ei nyt ainakaan lohijoki. Tuskimpa tuo tumma veden väri joelle on haitta, sillä roskakaloja se ei ainakaan haittaa. Hitaasti virtaavaan pieneen jokeen laskevissa ojissa voi tehdä monen laista kiintoaineen puhdistustoimia esim, keväisiä tulva-altaita kaivamalla ojia serpentiinille, että virtauksen hidastuessa vedet nousevat ojista tulvajärviksi, jossa virtaus pysähtyy ja kiintoaines painuu pohjalle. Erinomainen alue koko joen molemmin puolin alavilla tasangoilla puhdistaa ravinteita metsien kasvuun.

    Reima Muristo

    Kurki keksi käänteisen suokastelujärjestelmän. Ojat kuljettavat ruskeaa humuspitoista vettä soille, kenties ojanpenkka suodattaa sitä metsien kasvuun.

    Kalle Kehveli

    Kurki keksi käänteisen suokastelujärjestelmän. Ojat kuljettavat ruskeaa humuspitoista vettä soille, kenties ojanpenkka suodattaa sitä metsien kasvuun.

    Tuohan olisi nerokasta, ravinteikkaat jokien turvavedet ohjata soiden kautta.

    Rane

    ”Valvontaviranomainen on näin tehnyt mutta laissa ei sanota, että kehotusta pitää noudattaa.”

    Niin,voidaanko tulkita että viranomainen on kieltänyt ojituksen aloittamisen.Voidaanhan kieltää esim.rakennuksen purkaminen mutta ei voida pakottaa laittamaan siihen vedenpitävää kattoa.

    Visakallo

    Kaksi tapausta tiedän, että omistajat olivat purkaneet haja-asutusalueella käyttöikänsä päähän tulleet heinätallit. Oli tullut kunnan rakennusvalvonnan kanssa melkoiset ottelut, kun purkuluvat olivatkin jääneetkin hakematta. Oli siis väärin purettu.

    Timppa

    Minun mielestäni Turussa on ottelu siitä, että viranomaisten mielestä omistajan pitäisi kunnostaa huonokuntoinen suojeltu rakennus, mitä omistaja yrittää lykätä ilmeisenä tavoitteena rakennuksen pilaantuminen korjauskelvottomaksi.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 183)