Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Rane

    ”Mitä muuta tuo voisi olla kuin pottumonttumaista uho-vessittelyä. Kehotettu ja neuvottu on, mennä protokollan mukaan. Ei napannut tällä kertaa.”

    No jos tuohon ei (Matin käsityksen mukaan) tarvita ojituslupaa niin miksi hakea sitä varsinkin  jos tietää että päätös olisi kielteinen?

    Rane

    Ps.Kun katsoo Google-Mapsista niin näyttäisi että ennen ojitusta Ventosuolla on ollut jonkinlaista puustoa joka on  poistettu (metsäkoneen jäljet).

    Panu

    Vesilain 3 §:

    ”Ojituksen luvanvaraisuus
    Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava tämän lain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa:

    1) ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai (27.6.2014/531)

    2) 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta.”

    Kärkkäinen on sitä mieltä, että tämä ojitus ei ole voinut aiheuttaa mitään laissa lueltuja kielteisiä seurauksia, silloin lupaa ei tarvita. Normaalisti Ely-keskus päättää mitä ojitus voi aiheuttaa.

    Rane

    Kun Kärkkäinen oli tehnyt ojitusilmoituksen niin miten viranomainen oli siihen reagoinut?

    reservuaari-indeksi

    (Lipsahtaa vähän jankkaamisen puolelle: Ei hakenut lupaa ojitukselle ympäristöviranomaisen kehotuksesta huolimatta.)

    Kun useampaa toimintaympäristöä koskee lait ja asetukset. Kun on neuvottu ja opastettu. (Kun viranomaisella on neuvova, opastava ja kehottava rooli.)

    Jos sitten ei kehotukset kiinnosta niin minkäs teet. Jos casessa sittenkin on elyn vika että lakia yrittävät siellä noudattaa. Jos se sitten mahd. tutkinnassa/mahd. oikeudessa/mahd. sovittelussa yms. kääntyy minne vaan, niin se on eri juttu se.

    R-L

    Panu

    @Rane: Pari viestiä taaksepäin kerrotaan, että Ely-keskus oli edellyttänyt ojituslupaa.

    Rane

    Ok

    Kurki

    Metaania tulee muualtakin kuin soilta ja C-laskeumaa siis tulee kaikille maa-ja vesipinnoille linkin taulukon 1 mukaan 0,5 g/m3/v.

    Samalla tässä löytyi uusi C-lähde metsien maaperän hiilensidontaan. Jos käyttäisi tuota 0,5 g-C/m2/v, niin Suomen kaikille metsämaille 21 milj.ha tulee CO2-nielua lisää 3,67*0,005*21= -0,38 Mtn.

    Jota ilmeisesti ei ole laskelmissa mukana.

    Linkki: https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

    A.Jalkanen

    C-huuhtouma pois suolta vesistöön (10 g per neliö vuodessa) oli suurempi kuin laskeuma, joten ainakaan sen huomiointi ei suurenna sen nielua vaan pienentää sitä. Kivennäismaalta huuhtouma lienee pienempi.

    Kurki

    Tuokin huuhtouma on osa nielua ja vähentää maapohjan hiiltä, mutta siitä lasketaan päästöjäkin 10%.

    Ojitetuilta mailta se varmasti olisi suurempi.

     

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 183)