Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Ola_Pallonivel

    Jos Matin maa on rautapitoista, se sotkee veden erittäin tehokkaasti. Ja nimenomaan tummentaen sitä, oja kuljettaa nyrkin kokoisia limamöykkyjä mukanaan.

    Visakallo

    Kun tekee poliisille tutkintapyynnön, saa asialle kuin asialle julkisuutta. Sillähän ei välttämättä ole itse asian kanssa paljoakaan yhtymäkohtia. Yleensä aikaa kuluu jutun ratkaisuun niin paljon, ettei lopputulos enää ylitäkään uutiskynnystä. On jo ehtinyt tulla uusia ja mielenkiintoisempia aiheita tilalle.

    Jos ojista puhutaan, ne ovatkin aika mielenkiintoisia. Jos jotain ”luonnontilaista suota” ollaan suojelemassa, ei haittaa, vaikka suo on valmiiksi piiritetty ojilla, ja sen läpikin on keritty kaivaa muutama oja. Yksi tällainen esimerkki on tuossa melkein naapurissa. Tilanne muuttuu aivan toiseksi, jos joku aikookin kasvattaa suolla puita. Silloin joka metri uutta ojaa merkitsee aivan suunnattomasti, ja ollaan helposti vaatimassa jo vanhojenkin ojien tukkimista!

    Kurki

    Suoseurassa on lakettu (Taulukko 1) suon kasvusta tuleva C-nielu + 0,1 COC-päästö +CH4-C-päästö- C-laskeuma kertaa 3,674 ilmasta C-laskeuma.

    Taulukko 1:

    – sara ja rimpinevat (1)—- (-15,5 g-C/m2/v – 0,1*9,5 g-C/m2/v-18 g-C/m2/v + 0,5 g-C/m2/v)*3,57= -124 g-C/m2/v.

    Tuleehan ilmaan metaania muualtakin kuin soilta ja C-laskeumaa 0,5 g-C/m2/v siis tulee kaikille maa-ja vesipinnoille.

    https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani

    Jean S

    Jos jotain voi arvata, niin Matti on omistanut ennestään tilan 10-47 ja sitten hänen haltuunsa on myöhemmin päätynyt 10-65. Villi veikkaus voisi olla, että tilasta olisi myyty esimerkiksi turvetuotantoa varten alue Vapolle tms., joka olisi sitten ostettu takaisin kun sitä ei ole enää tarvittu. Idän suunnasta Ventosuolle tuleva pistotienpätkä tai kääntöpaikka on lievästi ottaen mielenkiintoinen ja siitä on hankala keksiä, miksi se on tehty. Toinen villi veikkaus on, että tilalla on tehty sukupolvenvaihdos ja nevat on jätetty vanhukselle ja on sovittu, että tämä laittaa alueet kasvukuntoon oman maineensa ja lompakkonsa uhalla ilman, että muut osat tilasta ”saastuvat” sertifikaattien ym näkökulmasta.

    Ilmakuvien perusteella erityisesti tilan länsiosa on ohutturpeista, koska ojanpohjista nousseet kivet näkyvät kaivumaissa ilmakuvalla.

    Ventosuon (tämän palstan) itäosan ensiojitukset näyttävät olevan 1950- ja 1960-luvun taitteen paikkeilta ja länsiosan ehkä 1980-luvulta. Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien perusteella ja käytännössä isot osat myös tilasta 10-47 ovat olleet puutonta avosuota ja kasvavat nyt hyvin metsää. Samoihin aikoihin myös Ventojoki on perattu suoraksi viivoittimen ja kaivinkoneen kanssa. Tarina ei kerro sitä, miksi osa avosuosta on aikoinaan jäänyt ojittamatta.

    Varsinaista uudisojitusta näyttää nyt olevan noin 15 ha, vaihtelevasti kasvavan metsän kunnostusojitusta toiset 15 ha ja hakkuualan uudistamistöitä siinä ehkä 7 ha. Hakatuilla aukoilla on käytännössä ollut mahdollista rahoittaa uudistamistyöt, ojat ja ehkä tuhkatkin jos niitä tuonne laitetaan, ja ilman muuta tietysti kannattaa laittaa.

    Kaipa se siitä kuivaa ja kasvaa metsää, kun viereisetkin alueet ovat sitä tehneet, mutta lähinnä minua epäilyttää, että onko käynyt niin, että ojat on kaivettu liian monessa paikassa lähes suoraan pohjaveden virtaussuunnan mukaan, jolloin kuivatusteho per ojametri on huonompi kuin vinoon kaivettaessa.

    Odotan mielenkiinnolla, miten tässä käy. Itselläkin on yksi 25 hehtaarin avosuo, jonka voisi vaikka lohkoa omaksi tilakseen, ojittaa ja siirtää vaikkapa lapsen nimiin odottamaan kasvun ihmettä.

    Kurki

    Jos Matin maa on rautapitoista, se sotkee veden erittäin tehokkaasti.

    Niinhän se varmasti tekee kaikkialla missä virtaava vesi kulkee rautapitoisella maalla ja sitä on paljon.

    Reima Muristo

    Matti keksi ”ennakko ojituksen”, seuraavaksi Matti inspiroi ”ennakko ennaltamisen”.

    Rane

    Karttapaikan ilmakuvasta näyttäisi että Ventosuolla on ennen ojitusta ajettu metsäkoneella.Jos alueella on tehty jonkinlainen avohakkuu ja siitä tehty metsänkäyttöilmoitus niin Matilla ei käsittääkseni ole mitään suurempaa hätää.

    Reima Muristo

    Ne jäljet ovat naapuritontilla olevan turvetuotantoalueen kuivatusojia. Itse kohteessa ei ole mitään järkevää hakattavaa.

    Panu

    En ole vieläkään maksanut hesarille mutta Savon Sanomat referoi nyt hesarin juttua:

    ”Hän teki suosta ojitusilmoituksen joulukuussa 2021”

    ”Ilmoituksessa toimenpidealueen kooksi oli kerrottu 21 hehtaaria, mutta ely-keskuksen mukaan ojitettu alue oli noin 38 hehtaaria.”

    https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/6582463

    reservuaari-indeksi

    Alkuperäiseen lähteeseen (HS) verraten.

    Ojitusilmoitus 2021 on riidatonta.

    HS 23.2., s. A12

    MK: ”Isomman tilan keskellä oleva suo, ympärillä oleva alue ojitettu 1970-luvulla…ojitus vain myöhästyi 50 vuotta.” (keskellä olevan suon ojitus myöhästyi)

    Ei hakenut lupaa ojitukselle ympäristöviranomaisen kehotuksesta huolimatta.

    ”Hänen (MK) mukaansa ely-keskus on ylittänyt toimivaltansa vaatiessaan vesilain mukaista lupaa.”

    Reva-L: Mitä muuta tuo voisi olla kuin pottumonttumaista uho-vessittelyä. Kehotettu ja neuvottu on mennä protokollan mukaan. Ei vaan mk:ta napannut tällä kertaa.

    R-L

     

     

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 183)