Eläkeläispappa, mikähän lie päiväsakon kipaleen määrä euroina? Riippuu siitä.

Ojitusluvan saamiseen vaikuttaa tuossa kai ainakin se onko valumavedet mahdollista puhdistaa riittävässä määrin hyvillä rakenteilla. Toisaalta katsotaanko suon keskiosa luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka reunat on aiemmin ojitettu. Lähinnä siis tuo ensimmäinen näkökohta, koska tuo suo ei ole mikään lakikohde eikä tärkeä luontotyyppi.

Vesistöjen rantapellot työntävät edelleen ravinteita vesistöihin. Ei se tauti sinne 90-luvulle jäänyt.

Meillä on tehty valtava investointi turvemaiden ojituksiin. Niissä on nyt neljäsosa puustosta ja kasvusta. Nyt kun tuota mittavaa investointia pitäisi hyödyntää, niin puita ei saisikaan hakata. Metsien hiilinielusta 20% menee ojitusalueiden päästöihin. Vesistöjäkin pilattiin. Nyt meidän sitten pitäisi pienentää hakkuita tuo 20% noiden ojitusalueiden päästöjen takia. Niin se maailma muuttuu ja käsitykset asioista.

Mäntytä istutettiin aivan liian reheville maille.

Hieskoivut haluttiin kaataa roskapuina, vaikka ne pioneeripuina ja kuivatuksessa olisivat olleet hyödyksi.

Nyt istutetaan kuusta liian karuille paikoille, vaikka ilmastonmuutos uumoilee niille ongelmia.

Luontoa vastaan väkivaltaisessa taistelussa tuppaa tulemaan ongelmia.

Metsänomistukseni alkuaikana ajattelin, että laitan tämän nuoren metsän viimeisen päälle iskuun. Kuinka ollakaan, heti ensimmäisenä talvena pahin, missän jäleen päinkään kokemani lumituho. Puolet puista nurin ja poikki. Päätin laakista, että tästä eteenpäin strategiani on, että otan luonnosta sen, minkä se minulle helposti ja vapaaehtoisesti antaa. Eikä se mitenkään  tarkoita kielteisesti metsänhoitoon suhtautumista.

on totta että suuri osa hiilen sidonnan hyödystä hupenee maaperän päästöihin.

Suomen suot sitovat 4 Mtn/v ja siitä 1 Mtn purkautuu takaisin lähinnä metaanikaasuina.

Eli Suomen luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat vain 3 Mtonnin CO2-nielu.