Matti jossain kirjassaan ajatuksen esitti jo vuosia sitten. Siihen varmaan liittyi kuva hyväkasvuisesta kuusikostakin. Tuolloin johtopäätös oli, ettei homma kannata kalleutensa takia. Ehkä menetelmät on kehittyneet, kun hän sen taas nosti esille. Syynä saattoi olla myös halu tuoda keskustelupalstan taannoiseen kivikkokeskusteluun liittyen ajatus muiden jalostettavaksi.

Veikkaan silti, että käytännössä tavaran määrä per mätäs pitää olla niin suuri, että edellytyksiä ei käytännössä ole. Pottiputken leukojen verran täytyy olla tukevaa maata, muuten homma menee kiviin kolisteluksi ja taimet jää pintaan. Mättään pitää olla myös laakea, kun ainakaan hiekasta tehty keko ei pysy paikallaan.

Toki ajomaamenetelmä voi olla kannattavin, jos uudistaminen teetetään ulkopuolisilla. Plussan puolelle ainakaan vähänkään suuremmalla korolla homma ei silti välttämättä nouse. Männyn kylvö voisi olla tapa saada homma pelittämään. Maata riittää sen verran ohut kerros, ettei heinikko puske välittömästi läpi ja taimi+istutuskulut korvataan edullisemmalla. Kivikkoisuus kompensoi näennäistä rehevyyttä, kun juuriston hyödynnettäväksi jäävien ravinteiden määrä vähenee kivien osuuden suhteessa. Ongelmana mättäissä voi olla ravinteiden puute, kun ajomaata pitää kaivaa pintaa syvemmältä, jossa ei ravinteita ole. Kuinka köyhässä maassa siemen jaksaa taimen kasvattaa, ennen kuin juuret löytää ravinteikkaampaa maata?

Kun kylvöajatusta vielä jalostaa, saattaisin päätyä kokeilemaan sitä muokkaamattomassa maassa. Loppukesällä glyfosaatilla istutuskohtien ruiskutus ja keväällä kylvö. Maan laikutus kuokalla tms. käsipelillä vain sen verran, että siemenet saa maahan eli nyrkin kokoinen alue riittää.

Itse en kivikkoa ole päässyt uudistamaan. Kerran olisi ollut mahdollisuus, mutta palstan myyjä ei tarjoustani hyväksynyt.

Tieojien kaivumaita on ajettu joskus satoja kuutioita läjityspaikalle ja sieltä jatkokuljetuksena tr:lla mm. kivikkoisen mökkitontin tasotukseen.  Se olisi edullista koska maat ajetaaan ojaurakoitsijan piikkiin läjiin milloin minnekin ne sopii.       Yhteen mättääseen menisi ehkä n. 200 l maata ,  1200 x 0,2 m3 = 240 m3 /ha .  Noin 15 autokuormaa, ei kannata muuten kuin ilmaiseksi tuodun maan kanssa tai talkootyönä.     Joskus aikoinaan , kun oli paljon edullista työvoimaa, niin muraa on ajettu savipelloille ja savea murapelloille maanparannusaineeksi.  Myös kuusen havuja on hakattu hakkeeksi käsipelissä samaa tarkoitusta varten.  Pellot on olleetkin paremmassa kasvukunnossa silloin kuin nykyään, kun usein  isot koneet polkee maaperän liian tiiviiksi.

Ei aleta. Laskenta on ainoa tapa selvittää, paljonko homma maksaa ja kannattaako se x % korolla y vuoden ajanjaksolla z määrällä tuloja. Toki pitää tietää, mitkä kaikki työvaiheet tarvitaan, jotta jotain voi laskea. Ja tässä palapelissä varsinainen laskenta on helpoin juttu. Jos homma kannattaa, työvoimaa kyllä saa yhdellä puhelinsoitolla.

Oma työ varsinkin omilla koneillahan on tunnetusti ilmaista. Eipä monia näytä edes kiinnostavan käyttämättömien peltojen metsitys. Koko Pohjois-Suomi on täynnä kuloheinää ja pajukkoa kasvavia peltoja joita ei viljellä eikä sen kummemmin metsitetäkään.

Pajua kasvava peltoheitto on sen verran työläs metsitettävä, että kukaan ei niitä ala ainakaan ilmaiseksi tekemään edes itse.   Siihen hupenee kevyesti se nykyinen metsityspalkkio hoitolisineen eikä riitäkään.    Muutama ha ollaan joskus  metsitetty ko. peltoja.  Tuloksena on hyvä hiilensitojametsä.  Rahallista tulosta niistä  joutuu odottelemaan melko kauan.   Siinä mielessa onnistui hyvin, että ei tarvinnut istuttaa kuin kerran;  naapurissa istuttivat vast.vähintään 2 kertaan.      Se on enempi hyvin työllistävä harrastus ja harrastuksethan tunnetusti maksaa aina.