› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänvartijan viljely kuusikko

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9

  • Metsänvartijan viljely kuusikko

    Lähetetty: 28.9.2014, 18:38

    MV palaa mieliaiheeseensa, eli viljeltyyn kuusikkoon.

    Maaastokausi 2014 on todellakin loppumassa ja on palattava ”sivistyksen” pariin. Sitä ennen MV suoritti mittauksia omassa kuusikossaan.

    Viljely vuosi 1964, eli ikää 50 v. Mera aikakauden tuotoksia siis.

    Koealan säde 5,64, eli 1 runko vastaa 100 r/ha.

    Läpimitat D 1,3 kohdalta mitattuna numeroituina runkoina kiinto määrineen.

    1=30, m3 0,835

    2=29, m3 0,665

    3=33, m3 0,92

    4=22 (ei ollut poistunut ensiharvennuksessa) m3 0,34

    5=30, m3 0,835

    6=29, m3 0,665

    7=41, m3 1,48

    8=35, m31,020

    9=28, m3 0,54

    10=31, m3 0,835

    10 runkoa eli r-luku 1000/ha. Valitettavasti MV ei omista hypsometriä, joten pituutta en mitannut.

    Toimenpiteinä ovat olleet; Istutus, taimikonhoito, ensiharvennus, lannoitus metsän NPK;lla ennen ensiharvennusta.

    Motti arviot tulee tänne myöhemmin.

    Valitetavasti kuvaa ei ole kun digikamera oli jo talviunilla.

    Kuva tulee sitten keväämmällä.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 2.10.2014, 21:35

    Näitä ”kuusiaitoja” on MV myöskin tavannut, puuntuotos (kannattaa muistaa että MV on myös puuntuottaja) on todellakin hyvä.

    Jokaisen, neliönkin, on tuotetteva puuta, yksi ideologia tässä maailmassa. (Tämäkin ideologia vapautussa ja rapautuvassa metsänhoidossa suotakoon).

    Kohti 1000 M3/HA, keinot sallittu, tavoitteet selkeät.

    metsänvartija 3.10.2014, 08:16

    Eli nyt puhutaan myös kaavamaisesta rivi harvennuksesta/rivi raivuusta. Esim. joka 3 rivi hakataan pois. Tästäkin on maininta Y.Vuokilan kirjassa; metsänkasvatuksen perusteet ja menetelmät. Raivuu olisi helppo koneellistaa. Mielenkiintoinen idea.

    Myös maininta rivi-istutuksesta on Vuokilan kirjassa mainittu, kyseessä Norjalainen viljely kuusikko.

    Kuusiaidat pienentää todellakin tuulen vaikutusta. Kuusiaita torjuu viiman,joten taloissa on ollut lämpimämpää kuin ei suojaamattomissa taloissa. Samoin tuisku lumi jää kuusi aitaan…heh. Säästy lapiohommilta.

    Metsätilan voisi suojata myrskyiltä ”kuusi aidalla”. Villi idea. 1 HA metsätilan suojaukseen tarvittaisiin 400 pottitainta. Istutus etäisyys 1,5 m rajasta. Samalla ne hirvetkin pysyisi poissa!

    Y.Vuokilan kirjasta, s.165. Norjalainen istutuskuusikko, istutusvälein 5*3,5, 570 kpl/ha. Keskipituus 22 m, kokonaiskasvu 370 M3/HA, 70 %maksimista, paksuin kuivaoksa 24 mm.

    Maksimi Norjassa siis 528 M3.

    kisi 3.10.2014, 08:42

    (nielaisu)

    kisi 3.10.2014, 12:42

    – X X X X X X X –

    Näsäviisa♥tta karsitt♥!

    Korpituvan Taneli 3.10.2014, 15:00

    Onkos tuollaisesta riviin istuttamisesta kokemuksia männyllä? Mäntyhän yleensä harvennetaan, toisin kuin kuusi, jota tässä on käsitelty.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsänvartija 3.10.2014, 15:45

    Eipä ole, kuusi kyllä soveltuu tuulen torjuntaan paremmin.

    Aritmeettinen keskiläpimitta MV;n istutuskuusikolle on 31 cm.

    Läpimitta 31 ja pituus seuraavin luokein antaa M3/runko;

    18 m-0,625 m3

    20 m->0,680 m3

    22 m->0,750 m3

    24 m->0,835 m3*1000=835 M30,910 m3

    Runkomuotoluku 0,77, eli ei täyteläinen vaan tyvekäs. Kertoo liian avarasta kasvatustiheydestä. Optimi olisi 31/31 l. 1.

    __

    Lisäksi taimirivi 4 metrin etäisyyksin mahdollistaisi lannoituksen maataloustraktorilla. Samoin kuivuneiden/lumenmurtamien runkojen poiston.

    Googlella löyty tommoinen; raakkila.com kuusiaidan leikkuu jatkuu.

    Tosta ei mee hirvi läpi.

    Ammatti Raivooja 3.10.2014, 16:10

    Meillä on kuusia näteissä riveissä. N.30 v vanhoja. Jollain jättiauralla maa muokattu. Erikoisen näköistä, en oo missään muualla nähny samanlaista muokkausta täälläpäin. Ilmeisesti Lapissa auraus ollu yleisempää? Jos joku tietää enempää niin kertokoon minkälaisella vekottimella kyseinen toimenpide on tehty.

    metsänvartija 3.10.2014, 19:11

    Metsäauralla, metsämaata tosissaan aurattiin vielä 80-luvulla.

    Amatöörien silmään muistuttaa ojitusta.

    Tämä metsänkäsittely on jäänyt historiaan, tosin hissa toistaa itseään.

    Maa hautaa itsensä, nämäkin ”virheet” siis poistuvat tasaiseksi.

    Korpituvan Taneli 4.10.2014, 02:28

    Vuoden 2012 tapaamisessa kävimme katsomassa tällaista auraa, kun se teki billarin vetämänä aurausta. Paikalliset isännät kuulemma eivät suostu uudistamaan ilman aurausta.
    Minulle ei ainakaan selvinnyt että miksi se olisi parempi kuin kaivinkone. Siltä jäi herkästi muokkaamattomia laikkuja kuvion päihin. Ei soveltunut kuulemma soille, eikä kivikkoisiin paikkoihin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 4.10.2014, 06:23

    Eli sitä harrastetaan vieläkin. Missä te kävitte kattomassa sitä?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9