› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänvartijan viljely kuusikko

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • Metsänvartijan viljely kuusikko

    Lähetetty: 28.9.2014, 18:38

    MV palaa mieliaiheeseensa, eli viljeltyyn kuusikkoon.

    Maaastokausi 2014 on todellakin loppumassa ja on palattava ”sivistyksen” pariin. Sitä ennen MV suoritti mittauksia omassa kuusikossaan.

    Viljely vuosi 1964, eli ikää 50 v. Mera aikakauden tuotoksia siis.

    Koealan säde 5,64, eli 1 runko vastaa 100 r/ha.

    Läpimitat D 1,3 kohdalta mitattuna numeroituina runkoina kiinto määrineen.

    1=30, m3 0,835

    2=29, m3 0,665

    3=33, m3 0,92

    4=22 (ei ollut poistunut ensiharvennuksessa) m3 0,34

    5=30, m3 0,835

    6=29, m3 0,665

    7=41, m3 1,48

    8=35, m31,020

    9=28, m3 0,54

    10=31, m3 0,835

    10 runkoa eli r-luku 1000/ha. Valitettavasti MV ei omista hypsometriä, joten pituutta en mitannut.

    Toimenpiteinä ovat olleet; Istutus, taimikonhoito, ensiharvennus, lannoitus metsän NPK;lla ennen ensiharvennusta.

    Motti arviot tulee tänne myöhemmin.

    Valitetavasti kuvaa ei ole kun digikamera oli jo talviunilla.

    Kuva tulee sitten keväämmällä.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 2.10.2014, 15:53

    Kasvata sinä poika itseäsi.

    Caballista 2.10.2014, 15:59

    Minusta on mukava lukea näistä uusista vanhoista menetelmistä. Olisi tylsää jos kaikki puskisivat vain ”mätästys – istutus 1800kpl – enska – kakkonen – uudistus” kuusikoilla, kehitys tapahtuu vain pellepelottomien kokeiluiden myötä. Kunhan tarpeeksi moni onnistuu kokeiluissa niistä tulee uusi normi. Uuden etsimiseen kuuluu myös epäonnistumiset, kaikki uudet ideat eivät ole parempia kuin vanhat.

    Metsäteollisuuden ei kannata tehdä kokeiluita satojen hehtaarien alalla, uskoisin metsäteollisuudenkin kokeilevan uusia juttuja hiljaisuudessa pienellä alalla. Metsäpuolella sato saadaan harvoin jolloin kokeetkin kestävät pitkään.

    Metsänvartijan kuusikoita ei ole aihetta epäillä, MV on laittanut meille keinot löytää kuusikot youtubesta. Vanhan uskomuksen mukaan metsät tuottavat vakiomäärän kuutioita vuodessa riippumatta mitä ihminen tekee, metsänkasvattajan hommana on ohjata kuutioiden kasvu hyödylliseen muotoon. MV:n tavoitteena on nähtävästi jättää puut keräämättä metsästä ennen uudistusta ja hakea kaikki kuutiot kerralla metsästä. Kasvukuutiot eivät poikkea ”liikaa” seudullisista keskiarvoista, esimerkiksi 60v x 12m3/v = 720 kuutiota. Pitäisi tulla aktiivisisella metsän paapomisella. Etelä-Suomen lehdoissa pitäisi tulla taulukoidenkin mukaan 13m2/vuosi puuta.

    AC on ollut avoin Korholassa (siellä oli palstan avoin tapaaminen) ja avannut kiinnostuneille menetelmiään.

    Jeessi taas on myynyt meille innolla omia haavikoitaan, ihmettelen Jeessin kantaa tässä ketjussa – mies kuka itse valittanut muiden metsänhoidon vanhakantaisuudesta arvostelee täällä muiden kokeiluita? Jeessi – anna myös muiden kokeilla…

    metsänvartija 2.10.2014, 16:24

    Täytyy myöntää että tulos yllätti MV;kin. Jotain outoa tossa kuusikossa oli, joten mittasin.

    Paikan rehevyys on todella hyvä, entistä laidunmaata. Sitä itseään varmaan runsaasti maassa. Ja vuosisatojen muut lahonneet ainekset, mm. tota leppää.

    Lannoitus on sitten turvottanut kuusia lisää + avara kasvutila.

    Karjan pitäminen aikoinaan metsässä on siis hyvä juttu.

    Nuo kokeilumallit pannaan käyntiin ensi keväänä, 0,25*4 eli hehtaari. Saavat sitten ihmetellä 60 V:n päästä.

    Talvi keräillään pahvia taimen ympärille.

    Metsuri motokuski 2.10.2014, 18:42

    Jos se on vanhaa laidunpohjaa niin toivottavasti laatu on myös kohdallaan. Nuo kohteet kun tahtovat perinteisesti olevan niitä kuitupuu metsiä jotka kärsivät hivenaineiden puutoksesta. Kasvuahan niissä löytyy mutta laatu on surkea.

    jees h-valta 2.10.2014, 19:07

    Olen jo aikapäiviä ilmoittanut että haavikoitteni tuotokset tulee sellaisenaan aikanaan tarkasteltavaksi myös täällä. Nuo kuusikot ovat hienoa mielikuvitusleikkiä kuten puuntakusenkin. Tehkääpä joku virallisen tahon tuotoksen tulostus tänne sellaisenaan niin tottakai uskotaan. vaikka Metsälehden jutun teolla höystettynä. Ihan puhtaasti näitä omaheittoja ja mittauksia en niele. Kuten ei näköjään muutama muukaan palstalainen kamu. Esim. Niko.

    metsänvartija 2.10.2014, 20:14

    MV on altis uusille ideoille. Myös haavan kasvatuksen suhteen. Hybridihaavan tuotokset ovat todella hienoja. Ainut asia mikä tekee asiasta vaikean on taimien saatavuus.

    Myöskin hirvet ja jänikset sekä myyrät pitää aidata ulkopuolelle.

    Haapa on hyvä maan parantaja, PH arvot kohdallaan. Samoin ei-hybrihaavat, vaan järeät ja vanhat haavat toimivat tikkojen ja lento-oravienkin kotipuuna.

    Luonto on hieno asia, puun tuottamisen ohessa.

    ___

    Lisäksi sanoin avauksessa, että tervetuloa tutstumaan, koska…tiesin että mittaustulokset tuottavat epäluuloa.

    Eihän sitä usko ennenkuin näkee.

    Nyt muistot valtaavat mielen. Mielen(kiintoni) alkoi näihin viljely kuusikoihin jo opskelu aikoina. Silloin MV kävi 1930-luvulla istutetussa kuusikossa. Tulokset olivat hyviä, 55 vuotta ja 550 M3…siksi MV;n kuusikko rupesi epäilyttämään. Tässä on enempi M3 kuin 500, (10 M3/v)…ja tämän mittaustulokset osoittavat.

    jees h-valta 2.10.2014, 21:03

    Pikana vain että h-haavan taimia saa edellisen syksyn tilauksella Taimi-Tyllilästä aina ja joka vuosi. Itse jätin tilauksen nyt kun aukko on valmiina ja keväällä taimet tulee aukon syrjään ja halutessani vaikka istutetaan. Näin toimii joku muu kuin mhy-palvelu.
    Ja toiseksi en niinkään epäile edes kauheasti näitä lukuja sinällään vaan enemmän kasvatusikää. Itse tunnustan muistaneeni jo alle kahdessakymmenessä vuodessa jonkun vuoden alaviistoon minkä Gla huipputerävästi oikeutetusti korjasi.
    Kun minulla on kuitenkin haavikoissani kuustakin joukossa ja vaikka niillä olisi jonkun vuoden valmis etumatka ja valmiiksi juurtuneena luulisi menevän menojaan niin ei. Kyllä kuusi jää kuin seisomaan oli sitten pohja mikä tahansa. Myös vanhassa peltopohjassa. Ja hybridihaavan kasvujahan te täällä esitätte aika estoitta.

    Anton Chigurh 2.10.2014, 21:08

    Mv alkaa päästä kartalle. Kuinka moni on nähnyt myrskyn kaataman kuusiaidan ja kuinka moni on nähnyt kuusiaidan, jonka oksat ovat erityisen pitkät?

    metsänvartija 2.10.2014, 21:22

    Näin internetin aikana voi käyttää sitä myös hyväkseen, MV löysi sivun; Hybridihaapa, nopea kasvuisin puulajimme, julkaisija metsäntutkimus.

    Kuusikon! jälkeen hybridihaavikon perustaminen olisi todella hyvä sijoitus. Parantaa maata ja kasvaa hyvin. Puulajina (kaadettuna erittäin kova ja haisevakin jos lahonnut). Peittää puhtaana haavikkona aluskasvillisuuden niin hyvin ettei edes kuusi luontaisesti haavikkoon pysty nousemaan.

    Tuulessa puhdas haavikko soittaa sulo säveliä.

    Levittää tauteja männikköön, se negatiivisena puolena. Männiköitä, siis peltoboniteetti männiköitä ei enää istuteta, onneksi.

    Hybridihaavan käyttö kuusikon jälkeen on hyvä ja hyödynnettävissä oleva ratkaisu. Hirvistä ym. nisäkkäistä ei pääse eroon kuin torjunnalla. Lisäksi näistä järeistä hybridihaavoista saa kaulaamalla mukavia pesäpuita metsän vakituisille asukkaille.

    PS. MV;n mailla kasvaa erittäin järeä haapa, (rapautuva). Siitäkin tulee kuva, keväämmällä.

    MV on tekemessä pesää talvea varten…

    jees h-valta 2.10.2014, 21:23

    Näin pikaisen pikana vielä että kutenkahan tämä antonin viimeinen liittyi aiheeseen maksimituotto? (josta viimeksi keskusteltiin)
    Tietääkseni neljän metrin ajourat jatkuvana vierekkäin yhdellä kuusiaidalla välillä höystettynä ei hehtaarituotoksilla koreile.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 6 7 8 9