› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänvartijan viljely kuusikko

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Metsänvartijan viljely kuusikko

    Lähetetty: 28.9.2014, 18:38

    MV palaa mieliaiheeseensa, eli viljeltyyn kuusikkoon.

    Maaastokausi 2014 on todellakin loppumassa ja on palattava ”sivistyksen” pariin. Sitä ennen MV suoritti mittauksia omassa kuusikossaan.

    Viljely vuosi 1964, eli ikää 50 v. Mera aikakauden tuotoksia siis.

    Koealan säde 5,64, eli 1 runko vastaa 100 r/ha.

    Läpimitat D 1,3 kohdalta mitattuna numeroituina runkoina kiinto määrineen.

    1=30, m3 0,835

    2=29, m3 0,665

    3=33, m3 0,92

    4=22 (ei ollut poistunut ensiharvennuksessa) m3 0,34

    5=30, m3 0,835

    6=29, m3 0,665

    7=41, m3 1,48

    8=35, m31,020

    9=28, m3 0,54

    10=31, m3 0,835

    10 runkoa eli r-luku 1000/ha. Valitettavasti MV ei omista hypsometriä, joten pituutta en mitannut.

    Toimenpiteinä ovat olleet; Istutus, taimikonhoito, ensiharvennus, lannoitus metsän NPK;lla ennen ensiharvennusta.

    Motti arviot tulee tänne myöhemmin.

    Valitetavasti kuvaa ei ole kun digikamera oli jo talviunilla.

    Kuva tulee sitten keväämmällä.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kisi 2.10.2014, 12:23

    Ja tuossa tiheydessä kasvatettiin hamaan päätehakkuuseen?

    Anton Chigurh 2.10.2014, 12:27

    Kyllä, mutta muut parametrit ovatkin sitten ne ratkaisevat. Kokonaisuus, ei yksittäinen detalji.

    kisi 2.10.2014, 12:32

    Näin on ollut ja näin on aina oleva.
    Sattumalle ei saa antaa yhtään löysiä.

    metsänvartija 2.10.2014, 13:03

    Mites riviväli? kuin leveä?

    raivuri 2.10.2014, 13:19

    Selittäkää tyhmälle, että jos puuta on näin helppoa kasvattaa vaikka 1000m3 ja vielä paljon tukkina 60 vuodessa niin miksi asiaa paljonkin tutkineet tahot, esimerkiksi metsäyhtiöt ja valtio eivät ole näin tehneet jo aikoja sitten? Aivan en kykene näitä tarinoita nielemään

    raivuri 2.10.2014, 13:26

    Mitäs muuten ötökät tykkäävät näin tiheässä kasvaneista puista? Ainakin täälläpäin pahimmat kirjanpainajatuhot ovat juurikin liian karuilla paikoilla ja paikoissa, joissa kuusta kasvaa joko tiheästi tai monometsänä.

    Niko 2.10.2014, 13:31

    Raivurille,

    No ei noita tarinoita ole kukaan muukaan lukija niellyt enää 10 vuoteen. Sen uskottavuuden kun voi menettää vain kerran!

    Noiden juttujen kuutioista ota ens’alkuun puolet pois. Kasvuaikaan lisää 25 vuotta…sitten aletaan olemaan lähellä totuutta. Kannattavuuslaskelmia ei ole esitetty kertaakaan, siis muita kuin että ”hirmu kannattavaa on”. Lannoituskuluja ei huomioda kannattavuuslaskelmisssa, siis niissä joita ei alunperinkään ole.

    Muutamalla nimimerkillä on pakottava, suorastaan maaninen tarve, esiintyä jotenkin asiantuntijana ja kehua retostaa aivan ufojuttuja, X-filesa kamaa mappien kätköistä. Ikäänkuin noiden juttujen läpi ei nähtäisi. Leukojen louskutusta, mutta näyttävät itse nauttivan harrastuksestaan. Kun elämässä ei ole oikein enää sisätöä ja itsetunto on mitä on, niin sen tyydytyksen saa jotkut näköjään kirjoittamalla nettiin mitä sylki suuhun tuo.

    Ilmiö on tuttu hiekkalaatikolta 4-vuotiaiden sarjasta. ”Minun isällä on niin iso auto” Minun isällä on vielä isompi auto” Täällä sen auto-sanan tilalle laitetaan vaan kuutioita ja kiertoaikoja.

    kisi 2.10.2014, 13:55

    Niko, pitkävihainen ilonpilaaja. Sinulla on raskas elämäntehtävä.

    metsänvartija 2.10.2014, 14:03

    Metsähallituksen maat ovat karuilla mailla, tässä sen selitys. MV;n maat ovat ex-peltoa ja OMT;tä, MT;tä jonkun verran. Siksi tuotos on kova.

    Metsäyhtiöt ovat kustannuskriisissä, eivät pysty hoitamaan metsiään yhtä intensiivisesti. Samoin puun korjataan motoilla, manu hakkuu kun ei tuota voittoa. Lisäksi markka nyt on arvokkaampi kuin markka 20;n vuoden päästä, niinpä niin. Teollisuus tekee 100 € puista 400 € rahaa, voitto siis 300 €.

    Lisäksi puustopääoma ei kehity niin suureksi 2lla harvennuksella. Maksimituotos jää siksi saamatta, samoin valioharvennusten tuottama erittäin järeä puutavara, maksimijäreys.

    MV;n ensiharvennus tehtiin pikku massikalla ja vintturilla. Ekologisuus ja €konomia taustalla.

    Lannoituskustannus rahoitettiin aikanaan halvalla MP-lainalla (metsänparannus). Nykyään puukaupasta tehdään 15 % varaus, johonkin se raha on 4;än vuoden kuluessa mätettävä.

    Niko 2.10.2014, 14:11

    Se ajatuskulku menee aika tarkalleen näin:

    Luetaan juttu ETELÄ-RUOTSIN veljesten kuusikosta (oikeasti julkaistu), jossa mainitaan maaginen luku 1000m³. Se jää jäytämään mieltä.

    Ajatus 1: ”onpa lihava kuusikko, kunpa minullakin olisi…”

    (välillä otetaan lääkkeet ja tuijotetaan tunti jos toinenkin mökin ikkunasta pimeään räntäsateeseen)

    Ajatus 2: ”minullahan on 5 v nätti kuusentaimikko tuossa pellon reunassa…, mitäs jos sitä heinäisi, raivaisi ja lannottaisi, saisiko sen kasvamaan kovemmin..jaksaisko sitä sittenkään…”

    (välillä katsotaan todella pimeään räntäsateeseen ja mietitään asiaa eteenpäin)

    Ajatus 3: ”Tarkemmin kun ajattelee, niin siinähän on jo nyt se 1000m³. Kirjoitankin Metsälehden Kysy&Vastaa palstalle havaintoni, mutta laitan siihen että 1500m³, niin näyttää komeammalta ja lukijat luulee minua tosi taitavaksi puunkasvattajaksi”

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 5 6 7 8 9