› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänvartijan viljely kuusikko

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9

  • Metsänvartijan viljely kuusikko

    Lähetetty: 28.9.2014, 18:38

    MV palaa mieliaiheeseensa, eli viljeltyyn kuusikkoon.

    Maaastokausi 2014 on todellakin loppumassa ja on palattava ”sivistyksen” pariin. Sitä ennen MV suoritti mittauksia omassa kuusikossaan.

    Viljely vuosi 1964, eli ikää 50 v. Mera aikakauden tuotoksia siis.

    Koealan säde 5,64, eli 1 runko vastaa 100 r/ha.

    Läpimitat D 1,3 kohdalta mitattuna numeroituina runkoina kiinto määrineen.

    1=30, m3 0,835

    2=29, m3 0,665

    3=33, m3 0,92

    4=22 (ei ollut poistunut ensiharvennuksessa) m3 0,34

    5=30, m3 0,835

    6=29, m3 0,665

    7=41, m3 1,48

    8=35, m31,020

    9=28, m3 0,54

    10=31, m3 0,835

    10 runkoa eli r-luku 1000/ha. Valitettavasti MV ei omista hypsometriä, joten pituutta en mitannut.

    Toimenpiteinä ovat olleet; Istutus, taimikonhoito, ensiharvennus, lannoitus metsän NPK;lla ennen ensiharvennusta.

    Motti arviot tulee tänne myöhemmin.

    Valitetavasti kuvaa ei ole kun digikamera oli jo talviunilla.

    Kuva tulee sitten keväämmällä.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 29.9.2014, 16:37

    >>>Rungon D 1,3=30 cm, puun kuutio 0,835 Sisältöä on muokattu>>>

    Siksi kysyin, kun ilmoitetaan puun kuutiomäärä, mutta puun korkeutta ei tiedetä.

    Pituus tuolle 0,835m3 puulle olisi 23..24m.

    Puun takaa 29.9.2014, 17:01

    Metsänvartija muistaakseni kertoi jokin aika sitten olevansa metsätalousinsinööri….

    metsänvartija 29.9.2014, 19:24

    Joo kisi, pii*r2, eli 3,14*5,64*5,64=100 m2.

    Koeala on tyypillinen repaleisen metsänviljelyn tulos, rungoilla on ollut tilaa kasvaa tuossa n.1000 r tiheydessä. Ensiharvennuksessa poistui vain 1 runko koealalta.

    Tuo kapein eli 22 cm olisi joutanut myös pois, mutta nyt tukkimitoissa.

    Koeala on valittu, lisääkin voisi mitata.

    Huuhko joo, se on mun nick youtubes.

    Tälläisiä viljelýkuusikoita on kasvussa paljon Suomessa.

    MV;n tila sijaitsee Järvi-Suomessa. Kasvupaikka tyyppi on OMT, H100 30.

    Eli hyvä metsämaa, perustoimenpiteet, väljä kasvatusasento ja se lannoitus. Näillä toimenpiteillä saavutetaan se 1000 m3/ha 60;ssä vuodessa.

    metsänvartija 30.9.2014, 09:09

    Kun vertaa MV;n kuusikkoa Ruotsin superkuusikkoon on se ero samassa ajassa tuo 800 m3.

    Metsä makasiini 17;ssa Suomessa mitattu tulos oli 500 M3/ha.

    Esimerkki mitatun Suomen koealan puuston ikää ei ollut mainittu, mutta runkoluku oli se 2;den harvennuksen tulos eli 600 runkoa/ha.

    Poistumat 1&2 harvennuksissa ovat pieniä, puun hinta huono. Ja nyt moto aikakautena puut korjataan siihen malliin että metsään jää ne korjuuvauriot ja ajouratappiot.

    Nuo Ruotsin veljekset ovat päätyneet samaan lopputulokseen kuin MV täällä kaukana Pohjolan perukoilla. Gallra inte kran eli älä harvenna kuusikkoa.

    Lisäksi myrskyn kestävyys on hyvä tiheässä metsikössä, tähän päätyivät Eriksonin veljeksetkin.

    jees h-valta 30.9.2014, 09:45

    Äkkiä ”lihoiksi” vaan ennenkuin kantohinta vallan hupenee olemattomiin. Ja raudusta tilalle. Se taas jatkaa ylöspäin kiitoa tasatahtiin joka kuukausi. Kohtaa havut ennenpitkää.

    metsänvartija 30.9.2014, 10:05

    Saisi tohon puun hintaa vähän vauhtia niin kauppa käyntiin.

    Sitten lehtipuuta.

    kisi 30.9.2014, 10:05

    Mainiota metsänvartija: selkokielesi puree loistavasti. Johan se selvisi aloitustekstissä, että koealasi on tarkalleen sadasosa hehtaarista! Näppärän kokoinen, helposti hallittava pala.

    Meikä jää usein junnaamaan jonninjoutavia; öh ja äh… onko sinulla naru, jonka pituus on tuo 5,64 metriä? Miten se käytännössä tapahtuu tuo koealan rajaus? Halkaisijaahan sille kertyy jopa 11 metriä ja 28 senttiä päälle.

    metsänvartija 30.9.2014, 10:12

    Keskipisteenä on harjateräs, pituus n. 1,2 cm. Se löydään maahan kiinni ja pystyyn.

    Siihen messurin mitta kiinni, päässä avainperän ”rinkula. Rungot luetaan sitten sen mukaan mitä niitä tulee vastaan. Tuo 5,64 pitää vaan tarkastaa että kaikki rungot jotka koealaan kuuluvat tulevat mukaan.

    Rungot numeroidaan ja mitatan rinnankorkeudelta. Oranssi spray on kätevä numeroitiin.

    Metsämakasiini n:o 17ssa on esimerkki tosta mittauksesta, s.53.

    kisi 30.9.2014, 10:22

    Ok metsänvartija. Siinä joutuu sahaamaan edestakaisin kun mitan kanssa pyörii ja väistelee eteen tulevia runkoja! Mutta tuo vaihe ei ottane kohtuuttomasti aikaa. Spraymerkkaus pysynee ainakin jonkin aikaa puissa, joten jatkoseurannassa ei tarvitse joka kerta tehdä uutta ympyrää.

    metsänvartija 30.9.2014, 10:25

    Nuo pituudet pitää mitata myös. Oikeaan metsänmittaukseen kuuluu myös kapenemisen mittaus jolloin päästään jo todellakin oikeissin tuloksiin.

    Mutta tuo + 800 M3 löytyy, kuinka paljon yli se nähdään sitten aikanaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 7 8 9