Keskustelut Metsänomistus Metsänomistus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Metsänomistus

    Moi,

    Miten on asian laita kun on metsä, jota olen hoitanut esim. harventanut ja se ei ole vielä minun vaan isäni. Nouseeko metsän arvo minkä verran jos se on  hoidettu hyvin? Ja sitten kun se aikanaan jää perinnöksi minulle ja siskolleni, ja jos ostan siskoni osuuden niin otetaanko se jotenkin huomioon hinnassa kun olen sitä metsää aiemmin hoitanut yms. muita parannuksia siellä tehnyt esim. tiet, metsäojat… Että eikai minun tarvi maksaa siitä osuudesta enemmän sen takia että olen tehnyt paljon työtä ja käyttänyt omaa rahaa sen metsän kehittämiseen??

  • Tilley

    ”Kannattaako naapurin metsiä hoitaa ilmaiseksi.”

    Nämä perintömetsäasiat ovat hankalia. Selvintä olisi ollut hoitaa asiat niin että laskutat tekemäsi työt ja metsänomistaja voi laskut ilmoittaa veroilmoituksessa verovähennyksiin. Perintöä jaettaessa ovat saatavat vanhentuneet eikä niihin voi vedota. Mutta toki hieman voi tehdä töitä ilmaiseksi koska oman puoliskosi arvo nousee myös, kuten täällä jo sanottiinkin. Se pitää sitten laskea mikä on kannattavuusraja. Kun ei mitään bensoja tai koneita saa verovähennyksiinkään kun ei ole omaa metsää.

    Muun muassa tällaisten syiden takia moni metsä jää hoitamatta, kun vanhukset ei voimissaan ollessaan raski tehdä sukupolvenvaihdosta ja sitten kun ikää on yli 80 ei enää jaksa edes ajatella että tekisi sen. Eikä seuraavan polven kannata rahapanoksia käyttää metsänhoitoon kun se ei ole omaa, ei saa niitä kulujakaan verovähennyksiin kun verottajan näkökulmasta toisen omistamaan metsään tekee ilmaista työtä.

    Visakallo

    Tästä on varmasti ollut aikaisemminkin keskusteluja, mutta kerrataanpa vielä. Miten metsän arvo määritellään silloin kun se myydään nuoremmalle polvelle ja käytetään 75% sääntöä? Määritelläänkö metsän arvo myös perintötilanteessa samalla tavalla?

    A.Jalkanen

    Yleensä metsän arvon määritykseen käytetään omistajan vaihdoksissa metsäsuunnitelmaa, jos se on voimassa. Ellei ole, voidaan käyttää verottajan hehtaarikohtaisia arvoja alueittain. Tilanteessa vaikuttaa sekin onko perillisiä  useita ja saako osa muuta omaisuutta kuin metsää. Tila-arvion saa esimerkiksi mhy:stä tai Maanomistajien Arviointikeskukselta. Kauppa ei poikkea periaatteessa arvonmäärityksen suhteen lahjasta tai perinnöstä mitenkään.

    Kaupassa syntyy metsävähennystä, eli silloin useimmiten käypä arvo on järkevä. Lahja tai perintö voi jossain tapauksissa kannattaa aliarvioida esimerkiksi juuri taulukkoarvoja käyttämällä, koska vero määräytyy arvon mukaan (jos metsän saaja pitää tilan).

    isaskar keturi

    Perintökaaren 8. luku 5. § sisältää tähän aivan selvää tekstiä, mutta soveltaminen sitten muun perinnönjaon yhteydessä riippunee olosuhteista ja henkilöistä 🙁
    5 § (25.2.1983/209)
    Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.

    Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.

    Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan.”

    Puuki

    Tein aikoinaan mm. kaikki taimikonhoidot ja joitain harvennuksia  vuosikymmenten ajan yhteisten tilojen metsiin.  Palkaksi sain joskus osan puunmyynnistä saaduista varoista, suurimman osan vasta myöhemmin.   Jos th:t jää tekemättä, niin  ~ 1/3-osa metsätuloista jää saamatta, usein paljon enemmänkin, jos esim. havupuutaimikko menee piloille pusikoitumisen seurauksena.   Kasvutappio on myös rahanarvoinen menetys, jos esim.  th tehdään liian myöhään.

    akkli

    Elävässä elämässä aloittajan kertomat työt ovat monesti aiheuttaneet erimielisyyttä jaossa.Parasta olisi tehdä omistajan vaihdokset kaikkien eläessä-säilyisi sukulaissuhteet.Perinnönjaoissa jaetaan tilanarvoa ei suoranaisesti  puita ,hoidettua tai hoitamatonta.Kun teet töitä tilalla,korvaus niistä ja asiat selkeästi dokumenttiin.Oletko sopinut myös siskosi kanssa töistä-jälkikäteen jos asiat riitaantuvat,toinen yleensä sanoo mitäs menit tekemään-toivottavasti näin ei käy.

    Erimielisyydet oat pirstoneet tiloja liikaa,eikä niillä pysty järkevästi harjoittamaan pitkäjänteistä metsätaloutta enää.

     

    Mikkeli

    Kyllähän noista harvennuksista tulee ns. ”roskapuuta” joista teen klapeja myyntiin, että jotakin tuloa on takasin päinkin. Ja menoja mitä itselle tulee niin on oikeastaan auton polttoaine kulut ja eväät, kun metsässä käyn.

    Itselle tosta sahan kanssa metsässä heilumisesta on tullu vaan sellainen mukava harrastus, mikä kohottaa kuntoa ja metässä mieli lepää. Mut nyt oon alkanu miettimään että minkä verran sitä kannattaa tehä kun ei kuitenkaan ole omaa metsää…

    Mikkeli

    Myynti onnistuu ilman lahjaveroa, jos hinta on yli 75 % metsän käyvästä arvosta.

    En näistä perintö asioista tiedä paljoakaan, eli tuleeko tuossa kuitenkin jotakin veroja kaupan yhteydessä?

    Mikkeli

    Aloittajan kysymykseen ”omasta työstä ja -rahasta” kuuluu tottakai hyvitys. Se että miten, voi tehdä helpoksi tai vaikeaksi.

    Mikäs olisi sinun mielestä se helppo vaihtoehto?

    Metsäkupsa

    Roskapuusta tehdyistä klapeista kyllä tulo käytännössä työpalkkaa. Kantohinta useimiten olematon, joten ei siitä maanomistajan tuloksi käytännössä mitään jää. Mitä veroihin tulee , yli 75% kauppahinnasta ei mene lahjaveroa, ainoastaan yleinen 4% varainsiirtovero, joka aina menee metsämaan ostoissa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)