Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen

    Mites se koiraton hirvenmetsästys? Onnistuu joiltakin ajoketjun avulla. Koira olisi apuna hirvien paikallistamisessa ja ajaminen tehtäisiin siis ihmisvoimin.

    suorittava porras

    Mistä ihmiset?? Jos ajoketjuun uhrataan tervejalkaiset ja ampumakuntoiset,  muodostaa harvahkon passiketjun vähän iäkkäämpi porukka. Hirvi voidaan hyvissä olosuhteissa saada joskus osumaan passiketjuun , mutta on kyseenalaista ,saadaanko sitä nurin. Kyllä sitä miesajoa on näilläkin nurkilla jo kokeiltu , mutta saalisarakkeessa ilkkuu helposti pyöreä nolla.  No jääpähän vähän suisivaraa , kun jotkut haluavat välttämättä susikantaa kasvattaa.

    Riistaneuvoston terävän pään kannanottoa voi luonnehtia maltilliseksi viestiksi päättäjien suuntaan siitä, kumpaa halutaan . Enemmän hirviä , vai vähemmän susia. Näyttää siltä , että hirvet halutaan mieluummin syöttää susille , kun että niitä voitaisiin vähän metsästää.

    Yksin sudet eivät hirvikantaa pysty pitämään kurissa. Tarvitaan myös metsästäjiä. Jälkimmäiset ovat nopeasti ehtyvä luonnonvara , jos saalista ei tule viikkokausiin. Kotijoukot pitävät tästä huolen. Vielä suuremmalla syyllä , jos perheen yhteinen lemmikki on harrastuksen yhteydessä hengenvaarassa susien vuoksi.

    Puuki

    Ennen pyydettiin melkein kaikki hirvet ajometsästyksellä. Vaatii  2-3 x;sen porukan metsään.  Hyvin se yleensä onnistui niinkin mutta teettää työtä enemmän kuin koirametsästys.  Ei onnistu nykyään kovin monessa porukassa ainakaan.

    A.Jalkanen

    Ajoketjuun kelvannee muutkin kuin ampumataitoiset henkilöt, kunhan ovat maastokelpoisia. Siis kotijoukkue ja urheiluseurat kuten suunnistajat. Ymmärrän kyllä että tyhjiä metsiä ei huvita koluta.

    Toisaalta. Lapissa on vielä alempi kanta kuin Keski-Suomessa ja sinne menee nyt metsästäjiä etelästä. On siis edelleen ns. metsästettävä kanta. Lapissa on se hyvä puoli että susista ei ole huolta.

    Muistelen että vielä paljon alhaisemmankin hirvikannan aikaan 1960-luvulla meillä oli aina pakasteessa hirveä. Siis Keski-Suomessa.

    Olisi parempi, jos nuo nyt Lappiin saakka matkustavat vierailijat menisivät (ja otettaisiin ilolla vastaan) valkohäntäpeuran ydinalueella jossa on hirvisaaliskin varmempi.

    Planter

    Aiemman linkin vetoomuksesta:
    ”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia. Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.”

    Koskaan ei ole päästy kyseiseen haarukkaan, kun tilannetta tarkastellaan takaisinlaskennan jälkeen. Vaikka nyt näyttäisi, että ollaan haarukassa, niin parin vuoden kuluttua huomataan, että eipäs ollutkaan. LUKE on laskenut alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen pohjalta verotussuositukset, joiden perusteella anotuilla pyyntiluvilla osuttaisiin tavoitehaarukkaan. On aika huikeaa, että riistaneuvoston hirvipomot kävelevät yli riistaneuvoston päätöksen ja vetoavat metsästäjiin, ettei kaikkia lupia käytetä, jolloin elämä tavoitehaarukan yläpuolella voisi edelleen jatkua.

    ”Vuonna 2020 hirvien metsävahingoista korvattiin Keski-Suomessa 60 000 euroa. Maakunnan hirvenmetsästäjiltä kerättiin samana vuonna pyyntilupamaksuina 330 000 euroa. Metsästäjät mm. rahoittivat metsäkeskuksen viranomaistehtäviin kuuluvia vahinkojen arviointikuluja 11 000 eurolla.”

    Muistutetaan taas, että pyyntilupamaksuilla kerätyt varat pitäisi käyttää ensi sijassa vahinkojen korvaamiseen ja ehkäisemiseen, siis Keski-Suomessa ainakin 200 000 euroa. Vaikka vuoden 2015 lakimuutoksella osa metsänomistajille tarkoitetuista vahingonkorvauusrahoista rosvottiin hirvikannan hoitoon. Vahinkoja varmasti on tuolla summalla korvattavaksi, mutta korvausjärjestelmä on viritetty niin tiukaksi, ettei todellisia vahinkoja korvata ja osa rahoista saatiin näin palautettua riistaorganisaatiolle ”hirvikannan hoitoon”.

    Riistavahinkolaki

    ”6 § (17.12.2015/1506)

    Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin”

    Riistapomojen kirjoituksesta saa käsityksen, että hirvenmetsästäjät rahoittaisivat lupamaksuilla jotain muuta toimintaa. Näin ei ole. Valtion budjettikirja kertoo näin:

    https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2021&lang=fi&maindoc=/2021/aky/aky.xml&id=/2021/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/30/40/41/41.html

    Todellisuudessa metsästäjiltä vahingonkorvauksiin kerätyt ja korvauksiin käytetyt lupamaksut kattavat noin 1% arvioiduista hirvieläinten aiheuttamista, liikenne-metsä- ja viljelysvahingoista.

    Gla

    Vai menee hirvet susien suuhun Keski-Suomessa. Eihän siellä edes ole susia.

    http://www.luke.fi/uutinen/suomen-susikanta-on-kasvanut/

    Metsuri motokuski

    No ei onneksi suuremmiten.  Ei kyllä kaivatakkaan.

    A.Jalkanen

    Budjetissa on varattu 2 miljoonaa momentille ”Hirvieläinkantojen hoito” (em. budjettilinkistä). Mitähän se sisältää – olisko Suomen Riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten henkilöstön palkkoja? Lupamaksuvaroista menee 2,2 miljoonaa korvauksiin ja 0,5 miljoonaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Kokonaisbudjetista 5,6 miljoonasta siis 2,7 maanomistajille ja loput 2,9 riistahallinnolle.

    suorittava porras

    Luken tilastot eivät ole suden osalta ajan tasalla. Susia näkyy riistakameroissa tämän tästä ja pikkuinen laumakin liikuskelee ainakin Multian ja Saarijärven tienoilla. Hirvien käytöskin osoittaa ,että pedot ovat liikkeellä. Pysyttelevät piilossa ja löydettäessä jatkuvassa likkeessä.

    Nämä ”riistapomot ”vain kertovat tämän hetken tilanteen Keski-Suomessa. Eivät suinkaan kiellä käyttämästä pyyntilupia. Niitä on ollut käytössä jo vuosia yli laskennallisen tarpeen .Ny onkin käytettävä tervettä harkintaa, kun ollaan tavoitehaarukassa. Ratkaisut perustuvat lopulta havaintomäärien kehitykseen ja metsästäjien tekemiin johtopäätöksiin havaintojen pohjalta.

    Syksyn aikana eri puolilla maakuntaa järjestetyt haukkukokeet antavat varsin selkeän kuvan paikallisen hirvikannan tilanteesta. Jos hirviä ei löydy entistä määrää haukuttavaksi ,ei niitä löydy metsästettäväksikään.

    Gla

    Kumma, että susia on, vaikkei olekaan ja hirviä ei ole, vaikka onkin. Mitä sudet syö, jos hirviä ei ole, koiriako? Susia on Suomessa 300-500 ja hirviä 100 000. Sitten metsästäjät ei löydä hirviä edes koirien avulla.

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 1,096)