Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Puuki

    Lihan paloittelu ei ole yleensä ongelma. Joskus lihan jako on, jos joku vaikka luulee saavansa itse päättää minkä osan voi ottaa paloittelemastaan elukasta.

    Tolopainen

    Lihat tietenkin laitetaan kasvoihin, jotka arvotaan. Sehän on porukan pyyntiä, jossa ei ole pakko olla mukana. Jotkut eivät edes halua täysiä osuuksia. Hirvenliha ei ole mitään erikoista. Paistilihaa on aika vähän.

    Planter

    ate:
    ”Aiemmin oli viittailuja Pohjois-Karjalassa perustettuun toimikuntaan, joka haluaa muutosta hirvilupiin.

    Kysymys on saamani tiedon mukaan siitä, että hirvikannassa on pitäjien sisällä suurta vaihtelua. Esim. Pielisen rantamailla hirviä on runsaasti ja salomailla taas niukemmin. Keskiarvolla tarkasteltuna pitäjän hirvikanta näyttää olevan sovitulla tasolla, mutta osassa pitäjää on melkein tyhjiä alueita ja toisaalla elukoita on ”reilusti liikaa”.

    Näiden tihentymien purkuun ei riistapuolella tunnu löytyvän keinoja tai halua.”

    Kiitos!

    Katselin kolarikarttoja ja hirvituhokorvauhakemuksia, siltä tosiaan näyttää, että Pielisen ympärillä ja saarissa kanta olisi vahva.

    rompe

    mitäpä tuota surkuttelemaan kun omatkin mäntytäimikot hirvet ovat syöneet kasvatuskelvottomaksi, korvauksiakaan ei saa kun ehdot on että kuinka vanhat tuhot korvataan ja pinta-alaan on 0.4ha

    Planter

    ”Sorkka-hankkeessa kehitetään hirvikantatavoitteiden asettamisen tueksi uusi laskentatyökalu, jolla voi arvioida eri hirvimäärien vaikutusta alueen metsätuhoihin.”

    Tämä on ihan hyvä, jos lasketaan mikä on alueellinen luonnon ja taimikoiden kantokyky.

    ”Metsä- ja riistatalouden ammattilaisille sekä metsänomistajille suunnataan verkkokoulutuksia ja seminaareja kertomaan tavoista, joilla hirvieläinten vahinkoriskiä voidaan pienentää.

    Päivitettävät metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajille käytännön tietoa, miten hirvieläinten aiheuttamia metsätuhoja voidaan vähentää metsänhoidolla.”

    Tästä tuskin löytyy mitään uutta, aihetta on pyöritely kymmeniä vuosia. Jos alueen sorkkaeläinkanta on luokkaa 50…100/1000 ha ei auta muu kuin aitaaminen riista-aidalla. Nyt on muotia vahingontorjunnassa sekametsä, mutta hyvin hirvet täällä poimivat männyt pois mänty-kuusi sekataimikosta, rauduskoivusta puhumattakaan.

    A.Jalkanen

    Hyvähän se, jos on työkaluja, mutta miten lasketaan Lounais-Suomeen kestävän kehityksen mukainen kantokyky kaikki sidosryhmät ja kaikki hirvieläimet huomioiden? Miten tavoitteissa huomioidaan riistatalous, mökkiläiset, luonnon monimuotoisuus, maatalous ja liikenne?

    Ehkä hirvityökalu auttaa alueellisia riistaneuvostoja hirvien tavoitemäärien asettamisessa, mutta muuten varmaan rajallisesti. Metsänhoidon suosituksia on hyvä kouluttaa, mutta niitä ei pysty noudattamaan, jos hirvieläimiä on liikaa.

    Puuki

    Karuimmilla kasvupaikoilla ei kasva juuri muut puulajit  kuin männyt. Sekapuusto voi ehkä vähentää hirvieläintuhoja rehevämmillä kasvupaikoilla, kun kuusta on mäntyjen seassa. Ra-koivun kasvatus on vaikeampaa joka tapauksessa hirvien tihentymäalueilla.

    Jk:n harrastaminen ehkä vähentää hirvituhoja koska muut puulajit ei uudistu kunnolla alikasvoksena kuin kuusi. Muuten se ei ole hyväksi esim. monimuotoisuudelle eikä useimmiten metsänkasvatuksen tuottavuudellekaan.

    A.Jalkanen

    Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen ehdottaa että maanomistaja saisi päättää metsänsä hirvikannan.

    Kalle Kehveli

    Metsänomistaja itse voi päättää hirvikannan koon vain omistamalla itse eläimet alueellaan. Tullaan taas aiheeseen, että hirvenmetsästyksen pinta-alavaatimus pitää poistaa, mutta se ei ole metsästysorganisaatioiden etujen mukaista. Nehän kuolisi pois.

    suorittava porras

    Jep! Mutta hirvet eivät .

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 1,096)