Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Puuki

    Susikannan vahvistuttua  (alle 10 vuodessa n. 230 –> yli 800 kpl) hirvieläinten  reviirit on muuttuneet.  Siksi jossain  ei ole hirviä ja toisaalla   on paljon.     Ennätyslämmin kesäkin  ajoi osaltaan hirvieläimet rannoille .

    suorittava porras

    Janne osui asian ytimeen. Moni isompi seura on pirstoutunut pienemmiksi erimielisyyksien vuoksi. Lähtökohta yhteistyölle niiden kohdalla on olematon. Keskinäinen epäluottamus kestää helposti vuosikymmeniä ,jopa vuosisadan.

    Tämä lihankäsittely on oman seuranikin kohdalla ongelmallinen. Tilojen tarve on akuutti ,mutta reilu kymmenen hengen porukka aivan liian pieni toteuttamaan yksin hanketta. Lähistöllä on useampi seura samassa tilanteessa. Olemmekin esittäneet yhteistyötä. Ei tunnu käyvän kenellekään. Tekevät mieluummin omat tilat itse…jos tekevät. Tähän asti on jäänyt tekemättä. Onneksi metsästyksen puolella yhteistyö samojen seurojen kanssa sujuu mutkattomasti. Yhteistyö kiinteistöasioissa tuntuu olevan ylipääsemätön paikka.

    Kun ei ole kylmätiloja ,metsästys alkaa vasta kelien viilentyessä ja syyskuun alussa alkava metsästys vahtimalla jää mahdollisuutena käyttämättä. Riistaakin metsästetään vain omiksi tarpeiksi ,kun kaupallisen toiminnan edellyttämät käsittelytilat puuttuvat.

    Tämä tilakysymys on varmasti tulppana muillakin suunnilla ,kun yllättäen on tehostettava metsästystä ja moninkertaistettava saalismäärät. Mitä pienempi porukka ,sitä enemmän haastetta. Metsästäminen saattaisi onnistuakin ,mutta saaliin jatkokäsittely ja markkinointi tökkii. Sillä puolella rajat määrittää elintarvikelainsäädäntö. Tätä moni metsästäjille vaatimuksia esittävä ei tunnu ymmärtävän.

    Gla

    Eli kantaa ja kannan tuottavuutta pitäisi leikata, jotta nämäkin ongelmat vähenisivät. Nyt tavoitteet on päinvastaiset.

    Tolopainen

    Näyttää olevan laumoittain  hirviä, kun taimikossa oli niin runsaasti sorkan jälkiä. Kyllä ne astuvat läheltä kuusen taimia ja saavat nekin kasvamaan vinoon, kun maa painuu taimen vierestä kavion alla. Ei ole kuusentaimetkaan turvassa kavioilta.

    Puuki

    Ylisuuren hirvieläinkanta alueilla pitäisi ottaa oppia marjanpoiminnasta . Eli isot firmat asialle ja ulkomailta edullisia  metsästäjiä (jos omat ei riitä/halua ei ole)  tekemään tiliä lihan- jalostusfirmoille ja hirvieläinkanta sillä  sopivan pieneksi.  Kiintiöluvat ym. säännöt tietenkin laadittava ensin jotta hommaa ei paisutettaisi jatkuvaksi  ja itse päämäärä jäisi saavuttamatta.

    Kaikkiaan n. 100 milj. €/vuosi metsätuhoja (taimikot, tukkipuiden sis.viat, kasvupaikalle väärä puulaji) on liian suuri summa hukattavaksi kansantalouden kannalta vuodesta toiseen.

    Tolopainen

    Hirvien metsästysaika on liian lyhyt ja on tehty kaikki mahdolliset pykälät, että kanta säilyy.

    suorittava porras

    Puukin kommenttiin….Taitaisi syntyä oikea sota ,jos moinen toteutuu. Ainakin uudet riistaliiterit investoineet voisivat olla hyvin eri mieltä ulkomaan avusta. Saisivat siunauksen myös kyläläisiltä , joilla on oikeus käyttää liiterin nurkalle eu-tuella rakennettua kylätaloa ja riistamajaa omiin tarkoituksiinsa.

    Puuki

    ”Paljon kanssa pärjää aina”  oli suorittavan kommentissa.  Niin pärjää jos ei ole puun kasvatuksesta kysymys.    Riistatarhaus ilman aitoja ja metsänkasvatus ei sovi kunnolla yhteen , jos tuo on tapa ja tyyli.

    PS Henk.koht. ei hirvien määrä ole suuri ongelma  koska omat metsät on kesälaitumilla . Muutaman ha:n koivujen syönti ei ole vielä kovin suuri vahinko.   Sitten voi olla jos esim. vh:t leviää tännekin.   Esitän vain ratkaisuehdotuksia jotta ongelmia ei   tulisi lisää.

    A.Jalkanen

    Riistaakin metsästetään vain omiksi tarpeiksi ,kun kaupallisen toiminnan edellyttämät käsittelytilat puuttuvat.

    Tuohon on ratkaisu. Useampikin seura voi hyödyntää riistankäsittelytilojen tarjoamaa kaupallista palvelua, jossa ruho viedään teurastamolle ja saadaan paluupostissa siivotut, riiputetut ja pakatut lihat. Samaan yhteyteen onnistuu riistalihan myynti vähittäiskauppoihin ja ravintoloille. Käsittelytiloja olisi siis valtakunnallinen verkosto, jonne ei olisi mistään liian pitkä matka ja tilassa toimisi asiansa osaava lihanleikkaaja. Luut ja sisäelimetkin hävitettäisiin asiallisesti vaikka rehujen valmistukseen.

    Tolopainen

    Mikä ongelma on hirvien palottelu. Jokaisesta porukasta löytyy yksi osaaja, joka leikkaa paistit ja loppu tavikset irrottaa lihat luista. Yksi elukka menee vajaassa tunnissa paloiksi. Vakuumikoneen saa muutamalla kympillä.

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 1,096)