Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter

    ”Tapporaha 70000 :sta elukasta??? Mistä rahat?”

    Valtion budjetista tietysti. Sieltä osoitetaan esimerkiksi parinsadan porohoitoalueen ahman aiheuttamiin vahinkoihin vuosittain noin 7 milj.€. (Yksi ahma syö vuodessa noin  35 000€ porot!)

    Vastaavalla summalla maksaisi niille 70 000 valkohännälle 100€ tapporahan. Ei kuitenkaan kannata, siitähän tulisi hieno rahasampo, lypsävä lehmä, jota ei kannattaisi tappaa. Saa lihaa ja siitä vielä maksetaan.

    Kun hirvieläinten aiheuttamat vahingot alettaisiin maksaa täysimääräisenä valtion budjetista, kuten petovahingot, niin alkaisi lähetekeskustelussa nousta kysymyksiä, mistä on kysymys.

    Gla

    Minusta kaikki tuollaisten keinojen haku johtaa sivuraiteelle. Missään vaiheessa ei ole ollut viitteitä siitä, että ongelma johtuisi porukan suorituskyvystä.  Juurisyy on haluttomuus leikata kantaa pl. aivan pahimmat tihentymät. Sielläkin puhutaan maltillisista tavoitteista eli peuraongelmaa ei ole tarkoitus poistaa. Jos tavoitekanta on yli 30, ongelmahan ei poistu. Ja muuallahan tavoitellaan peuramäärän lisäystä.

    Jos otetaan käyttöön keinoja, jolla metsästystä voidaan tehostaa, seurat tavalla tai toisella rajoittaa hommaa eli kanta ei alene (vrt. kauris). Edellä otin esiin sarvirajoituksen. En tiedä, mihin homma perustuu, mutta osaa sarvipäistä ei saa tai ainakaan ei suositella ammuttavaksi. Ilmeisesti kannan tuottavuus halutaan pitää kovalla tasolla ja sen peilaaminen pyrkimykseen alentaa kantaa herättää hankalia kysymyksiä.

    aegolius

    >Auttaisiko kannan pienentämiseen tarvittavaa urakkaa

    Olen pahoillani, mutta en näe mitään urakkaa. Näen enimmäkseen tämän ”työn” rajoittamista.

    Planter

    Kääntäisin kuitenkin keskustelua takaisin otsikon suuntaan. On aika turha esittää jotain, mihin metsänomistaja ei voi vaikuttaa.

    Tämä uutinen oli monella tapaa mielenkiintoinen:

    ”Pohjoiskarjalaiset metsänomistajat ovat perustaneet Pohjois-Karjalan riistatoimikunnan, joka pyrkii vaikuttamaan riistapolitiikkaan ja ehkäisemään hirvituhoja maakunnan tihentymäalueilla.”

    Kun katsoo hirvitiheyskarttaa suomineidon vyötäröltä alaspäin, niin Pohjois-Karjalassa on pienin hirvitiheys. Siellä on usealla alueella välillä rauhoitettu hirvi, koska karhut ja sudet pitävät kannan liian alhaalla. Ihan ministeritasolla on oltu huolestuneita hirvien kohtalosta. Miksi alueelta jolla hirvien vähyys on ongelma kumpuaa liike, joka pyrkii ehkäisemään hirvituhoja. Onko kannanarvio aivan pielessä ja vain tilastot näyttävät alhaista hirvikantaa?

    Tämä tehtävä kuuluisi oikeastaan metsänomistajien edunvalvojalle MTK:lle, sen olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten sitä mitä Pohjois-Karjalan riistatoimikunta aikoo nyt tehdä. Mitä tekee MTK nyt? Vastustaako se hanketta, koska johdossa on ”tappeja” jotka harrastavat hirvieläinmetsästystä, vai lähteekö se mukaan ja yrittää omia hankkeen ja vetää siitä sulan hattuun ja pelastaa kasvonsa?

    mehtäukko

    ”Miksi alueelta jolla hirvien vähyys on ongelma kumpuaa liike, joka pyrkii ehkäisemään hirvituhoja. Onko kannanarvio aivan pielessä ja vain tilastot näyttävät alhaista hirvikantaa?”

    Kysymys tuntuu olevan edelleen siitä, että herrat eivät kaikessa viisaudessaan ole vieläkään käsittäneet, että elukka-ongelma voi joillakin alueilla olla kymmeniä vuosia sietämätöntä liian tiheiden kantojen takia. Toisaalta ”lupia” myönnetään alueille, joilla ei hirviä kertakaikkian ole.

    Mtk;sta kuin myhistyksestäkään ei tähän saakka ole ollut missään mitään apuja.

    suorittava porras

    …vai olisikohan niin ,että P-Karjalassa on joku tehnyt kärpäsestä härkäsen ?  Uskottavuus menee ,jos ongelmia yritetään rakentaa alueille ,joilla hirvitiheys on jo keskimääräistä alempi.

    .. ja tarvitsevathan sudetkin evästä. Kaikkia koiriakaan ei niille syötetä,joten jahtihommat pysyvät luonnostaan maltillisina ja havaintoja kertyy vähemmän.

    Toimikuntia tulee ja toimikuntia menee saamatta sen kummempaa aikaiseksi. Näin tapahtuu erityisesti silloin ,kun intoa on enemmän kun osaamista.

    mehtäukko

    Ja mitä kauemmas paikallisesta tieto pimitetään, sen huonommin onnistutaan. Minkään ylimääräisen elukan kohdalla mikään ei ole toiminut.

    Tästä voinemme olla samaa mieltä…

    Ola_Pallonivel

    Kuka maksaa vieraslajien aiheuttamien vahinkojen seuraukset? Ne maksaa poroja lukuun ottamatta maanomistaja, tai alueen haltija. Tai vakuutusten ottajat, jos ajoneuvoista on kyse.

    Tapporahat otetaan tietenkin valtion budjetista. Jos ei se käy, niin sitten maksajan rooliin käy riistakeskus ja metsästäjien edustajat. He ovat taho, jotka ongelman aiheuttavat. Käytännössä metsästäjät päättävät, kuinka paljon noita elukoita sallitaan. Riistakeskus sitten noudattaa noita päätöksiä oman mielivaltansa mukaan.

     

    Jos aloitettaisiin noista lajeista, jotka ovat vasta levittäytymässä tänne. Tapporahaa voisi maksaa myös minkeistä ja supikoirista. Niitähän voi pyydystää loukuilla, vaikka ei olisi asetta.

     

    Metsänomistaja voi vaikuttaa tekemällä ongelmasta julkinen. Metsälehti käsittelee ongelmaa useasti, hatun nosto toimittajille siitä. Vastuulliset pitäisi saada telkkariin selittämään naama punaisena ristiriitaa, saattaisi muutosta tapahtua. Muutosta ei tapahdu ainakaan nykyisellä järjestelmällä. Proffa Kärkkäinen saa myös omilla kirjoituksillaan ihan varmasti näkyvyyttä.

     

    suorittava porras

    Taitaa käydä metsästäjien kohdalla kato ,jos aletan viritellä sanktioita liian alhaisista pyyntimääristä. Vähän sama ,kun syytettäisiin poliiseja siitä ,että eivät saa kaikkia rosvoja kiinni tai ,että opettajat aiheuttaisivat sen ,että eivät saa liian monitasoista oppilasainesta ottamaan vastaan tavoitteita vastaavaa määrää tietoa alimitoitetuilla resursseilla.

     

    jees h-valta

    Poliisit eivät sentään pyri nopeasti ”kyllästymisrajaan” kuten metsästäjät. Kyllä poliisi pyrkii resurssien puitteissa konnia kiinni saamaan mahdollisimman paljon. Metsästäjälle riittää tuntuma että kun muutaman pakastimen sisältö on jo vanhastaankin kantta myöten täynnä hirven lihaa pyritään minimoimaan uuden lihavuoren jako-osuus. Tässä ongelman ydin. Nuukajusseina ne jättävät pystyyn ettei lihaa pilaannu.

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 1,096)