Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Jean S

    Katselin kolmioita Urjala +50 km alueella. Kolmiot näyttävät pääasiassa olevan ”mettän korvessa” kaikilla paikkakunnilla. Tämä saattaa muuten myös vaikuttaa laskennan tuloksiin.

    Urjalassa on kyllä tuttuja, muttei tuolla puolella kuntaa :/

    Kalle Kehveli

    Maajussienkin pitäisi herätä, että riistanlihan suuri määrä vähentää tuotantoeläinten lihan kulutusta. Ehdottomasti kannattaisi MTK:n vaatia riistakantojen rajua vähentämistä. MTK ajaa vain kaksilla rattailla.

    Metsuri motokuski

    Isossa kuvassa riistalihan saatavuus suomessa on hyvin pientä. Ehkä tuolla lounaissuomessa näin on. Minäkin olen syönyt hirvenlihaa jo 50 vuotta ja mieluimmin syön possun kasleria. Kyllästyy siihenkin lihaan niin kuin eräs henkilö joka toi minulle Tenon lohta ja vaihtoi sitä tuoreisiin muikkuihin.

    Puuki

    Hirvenliha paranee maultaan, kun laittaa possua sekaan.  Muuten se on liian kuivakkaa pidemmän päälle.  Marinoituna ja hauduttamalla kypsennetystä hirvipaistista tulee hyvää ilman possuakin.  Ei löydy kaupasta yhtä hyvää leivän päällistä kuin vasan paisti hyvin tehtynä.

    Planter

    Sibeliuksen Österbottenista on tunne ketään, mutta sama ongelma täällä, ei keksi sopivaa ehdokasta. Pefc:n  vuoksi jalka on pysynyt oven raossa. Viime kerralla äänestetty osoittautui myöhemmin korkean hirvikannan puolustajaksi ja heidän edustuksensa mhy:ssa tuntuukin olevan korkea. Johtuuko sitten siitä, että se poikii bisnestä, kun taimikoita saa paikkailla ja lopulta siitä tulee heille sopiva energiapuukohde?

    ”Puhdasoppista” puuntuottajan edustajaa, jolla olisi selkeä pääfokus metsänomistajien etujen ajamisessa  ei oikein löydä. Mhy ei liene tässä asiassa tehokas vaikutuskanava. Ellei vaikutuksella tarkoiteta korvissa olevaa vaikkua, joka estää kuulemasta hirvimurheita.

    Ola_Pallonivel

    Taas yksi kanttura ammuttu omilla mailla. Mahtavaa, ja kiitoksena paisti.

    Omalla kohdalla näyttää tehonneen uusi hirviporukka, nyt lassauttelevat joka vuosi noita vähemmäksi. Aikaisemmin taisi mennä kymmenen vuotta, ettei ukkoja näkynyt. Laittakaa hirviporukat kiertoon, jos eivät niitä maa-alueitanne käytä.

    jees h-valta

    Laittaisin kernaasti jos se niin vain olisi tehtävissä.

    suorittava porras

    Metsästysoikeuden siirtäminen toiselle seuralle voi olla jossakin tilanteessa hyväkin vaihtoehto . Alue saattaa soveltua paremmin naapuriseuralle esim.  toimivampien tieyhteyksien vuoksi. Toisen seuran  metsästysalueen sisällä oleva kiila tai kulma on myös metsästyksellisesti hankala paikka. Vilkkaasti liikennöidyt tiet ja vesialueet edelliseen liitettynä tekevät metsästyksestä mahdotonta.

    Kokonaan tietyn seuran sisällä olevia maita on turha lähteä kilpailuttamaan . Niillä ei  jatkossa metsästä kukaan. Sirpalealueille ei nykyään annateta metsästysoikeutta. Ennen  , kun aletaan tehdä vaihdoksia metsästysoikeuden suhteen , on syytä neuvotella asioista alkuperäisen vuokralaisen kanssa. On myös otettava huomioon sopimuksissa olevat irtisanomisajat. Tulee helposti välivuosi metsästyksen suhteen , jos vaihdos tehdään väärään aikaan eli sen jälkeen , kun alueen pyyntiluvat on haettu. Irtisanomisen kohteena ollut seura ei välttämättä käytä enää metsästysoikeuttaan eikä uudella seuralla ole alueella metsästysoikeutta ennen seuraavaa lupahakukierrosta.

    Planter

    ”Laittakaa hirviporukat kiertoon, jos eivät niitä maa-alueitanne käytä.”

    Ei käy. Tämän on maa-ja metsätalousministeriö erätalousyksikkönsä rustaamalla lainsäädännöllä estänyt. 1000 hehtaarin ( vhp 500) yhtenäinen maa-alue-vaatimus ja sirpalealueen metsästyskielto antavat käytännössä lähes aina monopolin yhdelle seuralle.

    Ainoastaan kahden seuran raja-alueella, voi ”kilpailuttaa”. Jos monopoliseuraa ei homma kiinnosta tai ei ole kykyjä pitää hirvielänkantaa kurissa, niin maanomistaja ei voi tehdä mitään.  Jos kiinnostaa pitää yllä liian suurta kantaa, niin silloinkaan ei voi maanomistaja tehdä mitään.

    Sirpalealue tarkoittaa, että jos seuralla on vaikka 5000 ha yhtenäinen vuokrattu alue ja toinen 900 ha erillinen alue, jolla ei ole yhteistä rajapyykkiä tuon 5000 ha alueen kanssa, niin sillä pienemmällä ei hirviä metsästetä. Yhden seuran vuokra-alueen sisällä olevaa aluetta ei siis voi vuokrata toiselle seuralle. Näin on ministeriö suuressa viisaudessa päättänyt. Selityksenä oli, että metsästäjillä tulee kiistoja kuka siellä ”sirapalealueella” metsästää, niin parasta ettei metsästä kukaan. Onko ajateltu onnetonta alueen metsänomistajaa?

    Valkohäntäpeuran osalta raja on 500 ha ja se on tuonut asutuskeskusten liepeille satojen hehtaarien sirpale-rauhoitusalueita, joilla ei metsästetä eikä eläimiä lasketa. Sekin on osasyynä, etteivät kanta-arviot pidä paikkaansa.

    Maanomistajat on pelattu ulos aivan joka tasolla päätöksenteosta omien maittensa käytön suhteen. Tästä lankeaa yllättäen kiitos keskustapuolueelle, joka ei ole valvonut maa-ja metsätalousministeriön erätalousyksikön toimintaa, ei uskoisi, mutta niin se vaan on. Paras vaikuttamiskeino on ajaa seuraavasta hallituksesta keskusta pois sekä ministerin, että maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan paikalta, näytöt on annettu. Rehvakkaasti aloitettiin ”hirviä ei saa olla liikaa”, mutta papanakasat kasvavat.

    Pitää antaa suuri luuta jonkin puuntuottajan asiaa ymmärtävän ministerin käteen, kehottaa lakaisemaan roskat pois ja palauttaan metsäasioista päättäminen erätalousosastolta metsätalousministeriöön.

    Sote-uudistuksessa on jo kymmenen vuotta törmätty perustuslaillisiin ongelmiin. Miten mahtaisi käydä tuon 1000 hehtaarin vaatimuksen kanssa siellä. Maanomistajalla on maillaan lain mukaan metsästysoikeus. Nyt on kuitenkin huomattu, että hirvi ja valkohäntäpeura on arvokkaita riistaeläimiä, joten poistetaanpa maanomistajilta oikeus metsästää niitä  tuolla pinta-alasäännöllä ja jätetään vain nimellinen metsästysoikeus. Kannan hallinnasta päättävät ne joiden intressissä on lisätä kantaa.

    Metsälehden ministeriöön lähettämän kysymyksen vastauksesta se selvisi, ettei ministerillä/ministeriöllä ei ole hajuakaan, että se on vastuussa noudatetun hirvieläinpolitiikan vahingoista ja sen pitäisi valvoa, ettei näin käy. Ministeriölle lähetettyyn kysymykseen, oikooko se terästää erätalousosaston valontaa, vastasi erätalousosasto. Tai ei vastannut kysymykseen, kun kysymys oli hankala, mutta vastasi, että on palkattu 9 riistasuunnittelijaa hoitamaan asiaa.

    Mahtavatko nämä riistasuunnittelijat edesauttaa pyrkimyksiä sorkkien vähentämiseksi? Lueskelin yhden riistasuunnitelijan kannanottoa villisikoihin. Miksi meillä pari tuhatta aiheuttaa parranpärinää, kun  Ruotsissa siedetään satoja tuhansia.

    Voisin itse jatkaa pohdiskelua: miksi meillä reilut satatuhatta valkohäntää aiheuttaa parraanpärinää, kun ameriikkoissa niitä siedetään miljoonittain ja miksi meillä satuhatta hirveä aiheuttaa parranpärinää kun Ruotsissa niitä siedetään enemmän, miksi meillä ei lisätä kuusipeuraa enempää, kun jossain muualla niitä siedetään paljon enemmän.

    Onhan meillä lisää näitä ”ekologisia” lokeroita, kuten valkohäntäkin osoitti. Riistahallinnon mielestä siitä ei ole mitään haittaa. Uudenmaan vhp suunnitelma suosittelee näin ruokinnasta: ”Sääolosuhteista ja peurojen iästä ym. tekijöistä riippuen kulutus on noin 2 kg/vrk/peura.” Jos vaikka 4 kk ruokitaan 100 000 valkohäntää, niin se on 12 miljoona kiloa apetta vuodessa. Ei mahdu ihan pieneen lokeroon se määrä!

    Metsänomistajilla on vakavia ongelmia. Keskustan ratkaisu, nappi otsaan susille!

    Ola_Pallonivel

    Alkuun totean, että en harrasta itse metsästystä. Enkä tunne kaikkia lain koukeroita. Mutta kyllä muutokset ovat mahdollisia. Ainakin savossa tilat ovat vielä kohtuu suuria, helposti 50-100 hehtaaria. Kerätkää 10-20 naapuria kimppaan ja perustakaa oma alue. Tiedän, että tuolla tavalla sohaisee kusiaispesää. Ilkivaltaa tehtiin omallakin maalla sen jälkeen, kun maat lähti seuralta pois. Mutta myös positiiviset tulokset näkyy nyt. Jos muutokset eivät tapahdu kansanedustajien kautta, niin ehkä muutos tapahtuu metsästäjien kautta. Ei monikaan tarvi peijaisia eikä laavuja/eräkämppiä, en minä ainakaan ole koskaan niissä istunut.

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 1,096)