Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen

    Luke tuottaa päätöksenteon tausta-aineistoa. Sopivan hirvieläinmäärän määrittely on riistakonsernin tehtävä. Ellei se selviä tehtävästään, sitten peliin puuttuu MMM, ja ellei se selviä tehtävästään, sitten hallitus ja eduskunta. Näin se kai pitäisi mennä?

    Hirvien karkottamisesta hajusteilla juttua MT:ssä, mutta tottuvatko ne hajuun? Kumpi on vahvempi, nälkä vai pelko?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1452477

    Puuki

    Mitenkähän  toimisi nauha + hajuste- yhdistelmä (?) . Hirvellä on heikko näkö joten haju lisänä toiminee jonkin aikaa ainakin. Peittää ravinnon tuoksun.

    suorittava porras

    Hirven näkö on todella huono. Olen useita kertoja päässyt elukoita tikanheittoetäisyydelle kävelemällä rauhallisesti suoraan kohti tuulen alta. Mutta annas olla ,kun tuulenvire vie ihmisen hajun hirvien sieraimiin. Säntäävät metsä ryskyen suinpäin pakoon.

    Hajustetta kannattaa todellakin käyttää ennemmin ,kun nauhoja tai aitoja. Suojattava palsta vain on hajustettava riittävän etäältä ,että hirvet eivät pääse vahingossakaan taimikkoon asti. Hehtaarin uudistusalan kiertää nopsaan. Sopiva torjuntanektari spreypulloon ja menoksi.    Aineen voi sumuttaa mihin tahaansa ,puihin tai pensaisiin 20 mertin etäisyydelle taimikosta . Ainetta ei kannata säästellä.

     

     

    jees h-valta

    Suorittavalla on selvästi aitakompleksi joka tietysti johtuu että pelkää niiden rajoittavan hirvien ruokailua liikaa metsänomistajien kustannuksella. Alkaa aikaa myöten tuntua saaliissa. Hajustuksethan ovat yks hailee ja hän kyllä tietää sen.

    suorittava porras

    Jees voi ihan rauhassa jatkaa reuhaamista tehottomien aitojensa kanssa. Viisaammat valitsevat toimivammat keinot , kuten maastullin artikkelissa on tehty.  Joka vähänkin tuntee eläinten käyttäytymistä ,ymmärtää  mikä toimii ja mikä ei.

    Tärkeintä on pitää tuholaiset poissa silloin ,kun taimikko on arimmillaan. Muulloin hirvet voivat auttaa isäntää raivaushommissa. Spreipullon liikutteluun ei tarvita Letukkaakaan. Terveet jalat riittää.

    Gla

    Mitään varmuuttahan meillä ei ole siitä, että tuo menetelmä olisi toimiva. On vain yhden kaverin kokeilu, jossa taimikkoa ei ole syöty. Suorittava on herkkä innostumaan lukemastaan.

    Mutta täytyy kokeilla. Mitään ei siinä häviä, voi vain voittaa. Sitä en tiedä, mikä on Trico-vesiseos. Itse käytän Tricoa raakana.

    jees h-valta

    Noin 25ha:ia on teho testattu. Yhtään aidan sisäpuolista taimikkoa ei ole tuhoutunut. Kaikissa kova metsä jo. Ja kun ottaa huomioon että siellä aidan sisällä piilee hybridihaapaa ja rauduskoivua on kyllä mielestäni aika vakuuttavaa metodia aitojen tehosta. Eikä siitä ole mitään suurempaa työstöurakkaa kuin lapsellisista sprayjaamisistakaan.

    Ola_Pallonivel

    Minä lorautin vettä pumppupulloon reilusti, kun oli enää rippeet Tricosta pohjalla. Oli todella reilusti lantrattua litkua, mutta suhuuttelin testimielessä litkut puihin. Ihan yhtä hyvin pysyi talven yli tuo laimennettu litku puussa kiinni, eli kestää sitä hieman vedellä laimentaa.

    Parempi vaihtoehto putsata pullo noin, kuin huuhdella maahan.

    aegolius

    >Hehtaarin uudistusalan kiertää nopsaan

    Toimii tai ei, niin tuleeko Suorittava mukaan, kun viisi kertaa kesän ja syksyn aikana kierrän pari viiden hehtaarin alaa ainakin ensimmäiset 12 vuotta? Kokeiluun menee tämä toki, mutta kommentissaan Suorittava on puolen valinnut ja potero on valmiina.

    jees h-valta

    Suorittava kumppaneineen voisi hyvin masinoida koko metsästävän seuraporukkansa hoitamaan metsänomistajien taimikoiden suojausta ihan omatoimisesti ja vaikka metsästysjärjestön kustantamilla litkuilla. Joka paikkakunnan seuroille vain viestiä että kartoittavat arat taimikot ja suojaustoimet päälle. Emme varmasti laita hanttiin.

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 1,096)