› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 7 8 9 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Sent on: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • puunhalaaja 11.11.2020, 10:58

    Vhp:n osalta ei kannattane vielä tehdä isoja johtopäätöksiä, kun sille on vasta tehty kannanhoitosuunnitelma.

    Siis onko vhp:lle tehty ja julkaistu kannanhoitosuunnitelma? Onko sinulla tästä lisätietoa, Anneli?

    puunhalaaja 11.11.2020, 11:11

    Parhaimmillaan on muistaakseni nähty tunnin ajomatkalla yhteensä 10 bambia noin kuudella eri pellolla matkan varrella.

    https://aijaa.com/UbSfa0

    Olen merkinnyt tuohon karttaan mustalla pienen lenkin, jota silloin tällöin ajelen, kun palaan maalta kaupunkiin. Hitaasti kurvaillen sopivan iltahämärän aikaan tuolta lenkiltä voi laskea  150 – 200 peuraa pelloilta. Joinakin kertoina on toki jäänyt luku pienemmäksikin, alle sataan. Riippuu kellonajasta ja vuodenajasta.

    A.Jalkanen 11.11.2020, 11:48

    Olin puunhalaaja väärässä: ilmeisesti valtakunnallinen vhp:n kannanhoitosuunnitelma puuttuu vielä, sen sijaan alueellisia on, esimerkiksi Uudellamaalla.

    Olen suunnitellut meneväni Urjalan ja Punkalaitumen alueelle tutkimaan punkkeja jossain vaiheessa. Et sattuisi puunhalaaja tai joku muu tietämään alueen riistakolmioiden piiristä maanomistajia, jotka antaisivat perustaa maalleen, lähinnä metsään, koealoja (joilta pyydystetään punkkeja ja myyriä)? Riistakolmioiden sijainnit löytää kartasta zoomaamalla. Alustavasti olin ajatellut kolmioita 1778 Punkalaitumella ja 1382 Urjalassa.

    http://oma.riistakolmiot.fi/kartta/talvikolmiot

     

    Planter 11.11.2020, 11:59

    Jotta pystyisi tekemään hoitosuunnitelman, pitäisi olla jotenkuten luotettava kannanarviointimenetelmä. Sitä on ihmetelty jo kolme vuotta.

    https://www.riistanvuoksijulkaisu.fi/artikkelit/riistatieto/pienten-hirvielainten-kannanarviointia-kehittamassa.html

    Erään tien varrella, jota olen parikymmentä vuotta kulkenut, on kymmenen kilometrin pätkä, missä en ole nähnyt koskaan valkohäntäpeuraa, joskus hirven. Seuraavalla kymmenen kilometrin pätkällä on vuosien kuluessa nähnyt varmaan tuhat valkohäntää. Minusta ympäristö näyttää aika samanlaiselta, mutta valkohännät ovat eri mieltä. Tee näistä sitten tiheystietoa.

    Toisaalta hirvikannanhoitosuunnitelman suhteenkin oli kovat odotukset, mutta tilanne meni ainakin aluksi huonompaan suuntaan.

    Ruissalossa on jo valmis vhp-kannanhoitosuunnitelma muidenkin kopioitavaksi: Kaikki pois!

    Puuki 11.11.2020, 12:04

    Eikö kannanlaskenta onnistuisi nykyään melko helposti lentolaskennalla ? Metsäpeuratkin lasketaan helikopterista.  Jos sormet ei riitä laskentaan vhp:en ison määrän takia , niin voisi käyttää vaikka tukkimiehen kirjanpitoa tai ottaa systemaattisesti valokuvia maastosta .

    A.Jalkanen 11.11.2020, 12:20

    Kannanlaskennan apuna voisi käyttää laskentaa ruokintapaikoilla ja droneilla. Myös kolaritilasto alueittain olisi aika käyttökelpoinen mittari. Luke pitää vhp:n kannanarvion virhemarginaalina +/- 5 prosenttia.

    http://yle.fi/uutiset/3-10920167

    Metsuri motokuski 11.11.2020, 12:20

    Tuo lentolaskenta on aika haasteellinen tehdä ja oikeastaan onnistuu vain lumisen maan aikaan. Sulan maan aikaan on eläinten havaitseminen tosi hankalaa metsästä.

    Olin joskus mukana hirvien lentolaskennassa ja meni aika pitkään kun hoksasi hirvet maastosta vaikka oli lumipeite. Usein hirvet seisoivat liikkumattomina puiden suojassa joka vaikeutti havaitsemista. Jälkiä kun alkoi näkyä niin silloin osasi myös arvata että hirviä on lähellä ja kiinnitti enemmän huomioita maastoon. Monesti tarvittiin montakin kaarrosta että hirvet löytyivät.

    Jean S 11.11.2020, 21:19

    Ajattelin äänestää Mhy Österbottenin vaalissa ja aloin lukea ehdokkaiden vaalisivuja.

    Aloitin alusta. Ehdokkaat numeroilla 2,3, 5, 8, 9, 17, 28, 32, 33, 46, 49, 54, 56, 59, 65 mainitsevat jotenkin positiivisessa sävyssä riistan tai metsästyksen, negatiivisessa sävyssä ei kukaan. Ehdokkaita on yhteensä 68 kpl, ja osa ei ole täyttänyt mainossivulleen juuri mitään tietoa, joten metsästykseen kytkeytyviä henkilöitä on aika paljon.

    Itse en tunne ehdokkaista ketään, onko jotain vinkkiä, ketä kannattaisi äänestää?

    puunhalaaja 11.11.2020, 21:32

    Anneli, mun hikiset hehtaarit on noin kolme kilometriä sivussa Urjalan kolmiosta. Jos ne käy, niin voit perustaa sinne jonkin tutkimusaseman vai mitä cape canaveralia nyt oletkaan puuhaamassa.

    Punkalaitumen kolmiosta en tiedä. Urjalan kolmiossa kysyisin ekana tuolta etelälaidan isolta maanomistajalta. Oletan, että nuo ovat jotain Nuutajärven kartanoon jotenkin liittyviä maita. Saattaa olla nykyään yhteismetsää, tai sitten esim. Notsjö Gård Ab maita. Vaikea arvioida mikä kunkin toimijan intressi on, mutta jos on tuon jälkimmäisen maita, niin niillä on nykyään ymmärtääkseni jotenkin rakentavampi linja kuin aiemmin, jolloin olivat oikeudessa laittomista hakkuista…

    A.Jalkanen 11.11.2020, 21:58

    Kiitos puunhalaaja vinkeistä! Haluaisin ensisijaisesti laittaa seurannat riistakolmioiden välittömään läheisyyteen, koska niistä tiedetään nisäkkäiden määrät tai ainakin niiden liikkumisaktiivisuus.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 7 8 9 … 108 109 110