Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Tämä aihe sisältää 1,096 vastausta, 57 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten suorittava porras toimesta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,096)

1 2 3 … 6 7 8 … 108 109 110

Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Lähetetty: 9.11.2020, 12:11
Merkitty: Neropattityhjänpyyt

Nimimerkki ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

Näin vaikutetaan!

Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

Tekijä
Planter

Teema Harrastukset

jees h-valta 10.11.2020, 19:13

Kannattaisi jalostaa hiukan sitä puskurikonstruktiota siihen suuntaan että paloittelu tapahtuisi siinä samantein käteviin käyttöviipaleisiin. Ja vielä pidemmälle jalostettuna voisi vielä tuorekelmu sipsaista palasten päälle omalla rulla-automaatilla samantein.

Planter 10.11.2020, 19:14

Meidän perheen autofriikin peurakolari kustannus oli 36 000€….vakuutusyhtiölle ja sitä kautta vakuutusmaksuina muille autoilijoille. Auton automatiikka tunnisti, jarrutti ja väisti. Valkohäntäpeura on kuitenkin hirvieläimistä arvaamattomin, ei riittänyt Mersun äly.

kim1 10.11.2020, 19:22

Viime vuonna naapurin naisväki ampui 2 illassa pakastimet täyteen..(15 peuraa..)..toki eihän siinä koko iltaa mennyt ..,vaan pieni tovi..,eli se siintä ukkoutumisesta..,heh..p.s.kyllä nykyiselläkin metsästäjä määrällä sorkkaeläimet pystyttäisiin parissa vuodessa hävittämään lähes olemattomiin jos tahtotila sellainen olisi..,mutta kuka nyt hyvää harrastusta viitsii lopettaa.. ,toki olisi suotavaa että 1hirvi/1000ha ja alle 5 peuraa/1000ha tiheys saavutettaisiin…

suorittava porras 10.11.2020, 20:46

”Hirvien pyyntilupia saadaan täällä liian vähän, käyttöaste hipoo 100% ja kanta nousee yli 5 /1000 ha. Lupien puutteen takia. Lupasysteemi ei toimi.”

suorittava porras 10.11.2020, 20:50

Mitenkäs Satakunta 1:n ja 2:n kohdalla on laita?Ovat hakeneet ja saaneet lupia arn:n suosituksia enemmän. Taitaa olla vika käyttäjissä eikä järjestelmässä VS2:n kohdalla.

Gla 11.11.2020, 06:47

Planter: ”Asia on hieman vaikea ymmärtää jopa kansan kermaan kuuluville kansanedustajille, saatikka muille.”

Eskon kanssa olen aiheesta jutellut Turun torilla muutama vuosi sitten. Ihan varma en ole siitä, eikö juristin + maa- ja metsätaloutieteen maisterin koulutukseen vaadittava kapasiteetti riitä asian ymmärtämiseen vai pitääkö äänestäjien edessä näytellä tietämätöntä. Veikkaan jälkimmäistä, sen verran erikoista oli suhtautuminen aiheeseen. Kuulemma ongelma poistuu, kun menee ”vähän paukuttelemaan taimikkoon”. Palstan metsästäjien neuvojen mukaan täytyy kai nyt hankkia ase, vai riittäisiköhän nallipyssy. Tosin silloinkaan ongelma ei edes teoriassa poistu, vaan siirtyy muualle.

Aiheeseen liittyvään osaamiseen saattaa olla vaikutusta silläkin, että Eskon poika harrastaa metsästystä.

Tämä edustaa kai nykykeskustalaista ratkaisumallia, jolla saa n. 10% kannatuksen vaaleissa. On Annikalla melkoinen tehtävä tällaisten rakenteiden romuttamisessa, jos kannatuksen aikoo nostaa vanhojen hyvien aikojen tasolle.

Gla 11.11.2020, 07:32

Visakallo: ”Uudellamaalla ja muuallakin Etelä-Suomessa ovat autojen karjapuskurit yleistyneet.”

En ole tuota ilmiötä huomannut, lisäksi uusiin autoihin on tuollaisia vaikea edes asentaa. Sen verran on tunnistimia edessä, että taatusti joku puskurin osa aiheuttaa katveen. Tiedä, vaikka jalankulkijatörmäysturvallisuudestakin tulisi sanomista.

Ledinauhojen myötä lisäkaukovalot on kyllä selvästi yleistyneet. Omat haasteensa siinäkin alkaa olla monimutkaisten sähköjärjestelmien takia. Ainakaan matriisivalojen kanssa toiminta ei enää kelvollista ole, vaikka muutaman satasen arvoisella mustalla laatikolla asennus periaatteessa onnistuukin, jos ko. malliin tuollainen palikka on saatavissa.

Voisi kuvitella, että nämä asiat ei kuulu tämän viestiketjun aiheeseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä taitaa olla yksi harvoista asioista, jossa meillä on mahdollisuus vaikuttaa vahinkoriskiin. Aika pahasti on siis punaisella tämä indikaattori.

Gla 11.11.2020, 07:42

Suorittava: ”Taitaa olla vika käyttäjissä eikä järjestelmässä VS2:n kohdalla.”

Kuten Planter tavallaan totesi, kaatolupien määrästä keskustelu on hankalaa. Ongelmana on tahtotila, jolla tavoitteet asetetaan. Lupien käyttäaste on turha mittari, voisin verrata sitä tukkiprosenttiin. Onko onnistuttu, jos leimikosta saadaan 95% tukkia, kun määrä on 150 m3? Toinen saa 75% ja 250 m3.

Ihan sama on siis minulle, kuinka suuri osa luvista käytetään. Kunhan elukoiden määrä pysyy kurissa. Mutta kun edes tavoitteena ei ole taso, jolla koivun kasvatus olisi turvallista, on koko homma rakennettu lahojen perustusten päälle.

Jean S 11.11.2020, 07:49

Visa: joo, meidänkin perheessä on jo päätetty, että seuraavaksi aikanaan ostettavaan autoon tulee karjapuskurit. Itse olen vuoden sisällä täräyttänyt auton kanssa kaksi bambia hengiltä, lisäksi läheltäpiti-tilanne yleensä noin kolmen kuukauden välein ja havaintoja bambista pellolla joka viikko. Parhaimmillaan on muistaakseni nähty tunnin ajomatkalla yhteensä 10 bambia noin kuudella eri pellolla matkan varrella.

Planter 11.11.2020, 09:35

Se on tainnut tulla muillekin selväksi, että yleisestä käsityksestä poiketen kepu ei olekaan se puolue, joka ajaisi puuntuottaja-metsänomistajien asiaa. Ei ainakaan siten, että pyrkisi aktiivisesti pitämään hirvieläinkannan kurissa ja mahdollistamaan metsän uudistamisen.

Kun tarkistin onko maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja metsästystä suosiva (no tietysti, eikä puuntuottajien edustaja), niin törmäsin uutiseen, jonka linkitin edellä. Tarkoitus oli hänellä tuoda esiin maaseudun hyvät puolet, mutta valitettavasti onnistui mokaamaan hyvän asian. Pelko on, että arvostelukyky/priorisointi pettää myös hirvikanta/metsän uudistaminen asiassa.

Sitten on tämä meidän edunvalvontajärjestö MTK. Tästä aiemminkin esillä olleesta kirjoituksesta välittyy tyly viesti lounaisen Suomen metsänomistajille. Mäntyä ja koivua ei voi kasvattaa, sopeutukaa, hirvieläinkannan pienentäminen ei tunnu olevan vaihtoehto.

Kuvakaappaus on mhy Lounametsän asiakaslehdestä 2/2019 ja teksti MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön.

Sinänsä ihan järkevää karuilla mailla käyttää jatkuvaa kasvatusta tai luontaista uudistamista, miksi sitä kutsutaankaan. Ei vaan sekään onnistu. Mitä enemmän jatkuvan kasvatuksen tyyppinen, suurempi ppa, sitä varmemmin kaikki häipyy, kun puiden varjostus lisääntyy.

Eikä täällä lounaassa kaikki ole karukkokangasta, kaikkia metsätyyppejä löytyy. Paljon juurikäävän vaivaamaa OMT/VT metsätyyppiä, niillekö MTK suosittelee myöskin jatkuvaa kasvatusta….mutta ei Jyrki Kaitaiselle.