› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 63 64 65 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 13.12.2020, 12:10

    Se mitä juuri nyt kannattaisi tehdä, olisi ottaa yhteyksiä oman alueen mhy- ja rhy-toimijoihin, kellä verkostoja on, ja varmistella että ensi keväänää asetettavat hirvikantatavoitteet olisivat asialliset. Ettei tuo vuoden 2018 kevään kalabaliikki toistuisi. Nyt on katseltu kohta 3 vuotta miten tavoitteet toteutuvat, ja voidaan ehkä tehdä yhteenvetoa: hirvikanta on monella alueella hyvin hallinnassa, monella alueella melko hyvin hallinnassa, ja vain muutamalla alueella heikommin hallinnassa.

    Meri-Lapista sain sellaista viestiä, että alue on taimikkovaltainen, mistä johtuen hirvien liike talvilaitumille on heikentynyt ja alue on myös hyvin rehevä, joten hirville on riittävästi murkinaa ts. kantokyky on korkea. Kannan lisätäydennystä tulee jäitä pitkin Ruotsin puolelta, joten kanta heittelee. Tämä selitys ei tietenkään ilahduta, jos oma taimikko tulee syödyksi mutta kyllä se hieman selittää miksi saalistiheys on siellä suuri. Suuri osa saaliista saadaan kyttäyspaikoilta johtuen isojen teiden haitasta ajometsästykselle.

    Mikä on VS-alueen porukoiden selitysmalli korkealle hirvikantatavoitteelle, onko se susi? Luonnon kantokykyä rasittaa siellä suuri määrä pieniä hirvieläimiä, joten hirvikantaa pitäisi katsoa tätä taustaa vasten.

    Jovainilta tuli tulitukea riistaneuvostojen kokoonpanon tarkasteluun, kiitos siitä! Voitaisiin tehdä vaikka niin, että ARN:ssa rhy:iden edustajat ja sidosryhmät vaihtaisivat paikkoja päikseen: sidosryhmät päättäisivät tavoitteet. Metsästäjäjärjestöjen edustajat (rhy:t) tekisivät päätösesitykset. Seurat toteuttaisivat päätökset hakemalla luvat Suomen Riistakeskukselta kuten ennenkin.

    suorittava porras suorittava porras 13.12.2020, 14:04

    Anneli 12:10

    Eihän se homma tuosta muuttuisi miksikään. Ero tavoitteiden ja toteutuman välillä vain kasvaisi ,kun porukat jatkavat lupien anomista entiseen varovaiseen malliin. Koko ajan on patistettu hakemaan enemmän ,mutta metsästäjät luottavat vain näkemäänsä ja kokemaansa ja tekevät anomukset sen perusteella. Jos seuroihin ei liity enemmältä ”toisinajattelijoita” meno jatkuu entisellään. Nytkin suosituksista huolimatta uroksia ammutaan naaraita enemmän ja viritetään uutta pohjaa kannan hallitsemattomalle kasvulle.

    Siellä ,missä kanta on jo valmiiksi vähän korkeampi , on metsästäjiä enemmän pysäyttämään kannan kasvu. Muualla tilanne on paljon hankalampi ,kun luopujia on enemmän ,kun tulijoita.

    Edelleenkin perään Planterilta tuoreempia tilastoja. Kolmen metsästyskauden kuluessa ehtii tapahtua paljon suuntaan ja toiseen. Ainakin hirvihavaintojen määrä on jatkanut laskuaan valtakunnam tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Poikkeuksena tietysti oma kenttä ,V-S 2, jossa hirvikanta on vakaa ja saalistiheys vain laskee. Näyttää siltä ,että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Ei ,vaikka yritys on kova.

    Kertauksen vuoksi kehotankin jokaista tutustumaan tämän hetken tilanteeseen hirvitalousslueellaan sekä reaaliaikaisen verotusennusteen ,että hirvihavaintojen kehittymisen osalta viimeisen viiden vuoden ajalta. ”Maailmanloppu”on peruutettu valtaosalla hirvitalousalueista .

    Planter Planter 13.12.2020, 14:39

    Tässä tilastoja, keep smiling:

    Otteita viesteistä:

    3.1.2017, 20:55
    Kuluneella metsästyskaudella kaadettiin maassamme yli 10 000 yksilöä enemmän verrattuna edeltävään kauteen ja reilusti yli 2 000 yksilöä enemmän , kun ennen jahtia ennustettiin. Tämä saattaa merkitä sitä yhdessä alentuneen havaintomäärän kanssa, että ensi syksynä luppia myönnetään niukemmin.

    suorittava porras
    31.1.2017, 20:18
    Yllätys jäi tässä tapauksessa ns piippuun. Olin poiminut jostakin tämän vuoden pyyntilupien määräksi alunperin 37 400 kpl . Sen ja kaadettujen eläinten perusteella lupien käyttöaste näytti muodostuvan lähes 100:ksi. Suluissa näkyy todellinen pyyntilupien määrä , jonka perusteella käyttöaste jääkin hiukan alle 90%:iin eli normaalitasolle. Saalista on kuitenkin kertynyt 5000 yksilöä viime kautta enemmän .
    …Kannattaa siis päivittää tietojaan itse kunkin : )

    suoritava porras
    16.11.2016, 19:15
    Yllättävän nopeasti hirvien määrä on lähtenyt tällä alueella kasvuun .
    Kun tilannetta tarkastellaan riistahavaintokartoilta pitäjätasolla , on kyseessä tilastolinen kummajainen . Hirvitalousalueen puitteissa hirvikannan kehitys näyttää kartalla maltilliselta . Mielessä pyöriikin kysymys siitä , mikä on saanut hirvet muuttamaan yhtäkkiä ”meille” ?

    suorittava porras
    28.11.2016, 20:18
    Hirvien määrä laskee . Kaatoja on tähän mennessä 41612 , vastaava luku samaan aikaan viime vuodelta on 33329 . Jahtipäiviä on kertynyt 61646 ja vuosi sitten 55847 .Hirvihavaintojen määrä jahtikauden kuluessa on laskenut viime vuoden n. 193 tuhannesta 188 tuhanteen .(kaadetut yksiöt sisältyvät havaintojen määrään ) (lähde ”oma riista”-tilasto )

    suorittava porras
    30.12.2016, 19:47
    Kyseessä on metsästäjien ilmoittama jäävä kanta (RiistaWeb).
    Mitäs luulette tapahtuvan , jos parjaamanne luken tilastot mitätöitäisiin lupaprosessissa . Eli , jos metsästäjät hakisivat lupia pelkästään omien havintojensa perusteella , olisi hirviä vähintäänkin riittävästi .

    suorittava porras
    13.2.2015, 21:02
    Moneen vuoteen ei ole saatu kaikkia lupia käytettyä. Kaatoprosentit
    80 pinnassa.Ensi syksylle onkin motto , että älä ammu sitä hirveä tänään, minkä voit ampua vielä tulevana vuonna.

    suorittava porras
    27.2.2015, 18:17
    Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.

    suorittava porras 12.10.2013, 18:56
    Sääliksi käy niitä metsänomistajia , jotka syöttävät edelleen taimikoitaan hirville , vaikka keinot vahinkojen minimoimiseksi ovat olleet tiedossa jo yli 40 vuotta.

    suorittava porras
    19.10.2015, 20:16
    Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.

    6.1.2017, 18:17
    Eiköhän lähes 300 päivää metsässä vuotta kohden ole riittävä määrä.
    Paha enää lisätä määrää : )

    suorittava porras 18.7.2012, 21:19
    Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.

    suorittava porras 19.7.2012, 20:23
    A.Jalkaselle:Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.

    suorittava porras 9.5.2012, 18:36
    Hirvi ei ole enää este edullisemmalle puulajivalinnalle suurimmassa osassa maatamme . Viimeisimmilläkin ongelma-alueilla ollaan pääsemässä toivottuun lopputulokseen tehostetun pyynnin ansiosta. Hirvi ei ole enää taimikon kehityksen riskitekijä . Hoitamattomuus sitävastoin muodostaa kasvavan uhkan metsiemme tulevaisuudelle.

    suorittava porras suorittava porras 13.12.2020, 17:26

    …jatkoa edelliseen…

    Hirviä oli metsästetty vuoden 2000 jälkeen vuoteen 2012 mennessä keskimäärin lähes 60 000 yksilöä vuodessa. Enimmillään parina vuotena yli 70 000.(vuonna 1997 kaadettiin vain 20 000 yksilöä) Havaintojen raju väheneminen ja hirvikannan selvästi havaittava vinoutuminen aiheutti jonkin verran skeptisyyttä hirvien tulevaisuutta ajatellen. En ollut ainoa skeptikko. Yleisesti oltiin sitä mieltä ,että hirvikannan vinoutuminen on oikaistava ja kantaa kasvatettava. Näin näemmä tehtiin allekirjoittaneen mielipiteistä ja kokemuksista riippumatta. Tähän saumaan sitten osuivat ne kuuluisat kaksi vasaa jahdin päätyttyä Planterin taimikkoon.. paikallinen seura oli varmasti tuossa tilanteessa hyvillään siitä ,että ihan kaikkia vasoja ei ammuttu. Pahaksi onneksi ne kiintiövasat jäivät Planterin harmiksi. Johonkin kolkkaan jää aina vasoja asumaan. Ei se niin ihmeelistä ole.

    Mitä noihin poimintoihin vuosien varrelta tulee , ovat ajatukset olleet sen hetken tilanteen mukaisia ja otteita todellisesta elävästä elämästä. Sekin ,että vuonna 2015 yhteisluvan luvanhakija esitti ,että sen hirven voi ampua vasta ensi syksynä vastasi hyvin paikkakunnan metsämiesten tuntoja sillä hetkellä.

    Visakallo Visakallo 13.12.2020, 18:06

    Yksi hirvi vähemmän, mutta kalliilla tavalla:

    https://www.itahame.fi/paikalliset/3191269

    Planter Planter 13.12.2020, 18:07

    ”hirvikanta on monella alueella hyvin hallinnassa, monella alueella melko hyvin hallinnassa, ja vain muutamalla alueella heikommin hallinnassa.”

    Mistä Anneli näin optimistisen kuvan on löytänyt. Kun otetaan huomioon ne aiemmin mainitut näkymättömät hirvet, jotka putkahtavat näkyviin vasta kolmen vuoden kuluessa, on kuva kutakuinkin tämän näköinen:

    kantatavoite

    jees h-valta 13.12.2020, 18:40

    Planterin hieno kartta antaa jälleen hyvän kuvan metsästyksen saloista. Luonnon oma metsästäjä toimii huomattavaasti paremmin. Eli susi. Mutta nyt sitten onkin metsästäjiä alkanut tämä riipiä ja kokonaisen lauman tappaminen on juuri tuolla harmaan suunnalla vireillä. Maa-ja metsätalousministeri Leppä suurena sotapäällikkönä tietysti!

    Ola_Pallonivel 13.12.2020, 18:49

    Nuo hirvistä kertovat liikennemerkit on ihan turhia. Itse en reagoi niihin ainakaan mitenkään.

    Ja kuten arvailin, vähiin jäi kommentit niistä alueista, joissa mäntyä/koivua VOI istuttaa ilman pelkoa syömisestä.

    Melko turhaa on taimien jalostus, jos sitä ei voi hyödyntää.

    Visakallo Visakallo 13.12.2020, 18:57

    Hei palstan laintuntijat! Laitan oheisen kysymykseni uudestaan. Onko olemassa nykyajalta tapauksia vastaavista metsästysrikoksista ja niiden tuomioista?

    ”Paljonko tulisi minulle tuomiota, jos kunnostaisin  mailtani löytämäni vanhan ansakuopan hirvenpyyntiin? Kuoppa sijaitseen mäenkumpareella hirvien vakituisella kulkureitillä, joten saalista tulisi melko varmasti.

    Lähtisin tietysti siitä, että laittaisin kuopan ympärille hyvin näkyvät varoitusmerkit, ettei ihmisille sattuisi vahinkoja. Riistakameran avulla myös seuraisin tilannetta kuopalla. Teko olisi siten hyvin suunnitelmallinen. Kauanko istuisin, ja paljonko tulisi maksuja ja sakkoja? Aikaisempia tuomioita ei ole alla.”

     

    suorittava porras suorittava porras 13.12.2020, 19:02

    Hirvikannan koosta kertovaan karttaan kommenttina ,että tavoitteesen on kolmevuotissuunnitelman mukaan tarkoitus päästä kuluvan jahtikauden aikana. Luvista homma ei kuitenkaan ole ollut kiinni. Näyttäisi oman paikkakunnan lupien käyttöaste jäävän 80%:n tuntumaan. Epäilivät jo kesällä ,että tulikohan haettua liikaa lupia.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 63 64 65 … 108 109 110