Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter

    Jos vielä palaa tuohon alueelliseen riistaneuvostoon, niin selvästi lainlaatijan ja hirvikannan hoitosuunnitelman laatijoiden tarkoitus on ollut, että päätös tavoitetasosta tehdään demokraattisesti.

    Metsästyslaki 26 § sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Hirvikannan hoitosuunnitelma: Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.”

    Lakiteksti täytyy jossain vaiheessa saada selvemmäksi, eli päätös sitovaksi, viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, kun päättäjät vaihtuvat. Valkohäntäpeura on lisäksi tuonut lisää sidosryhmiä. Jos se aiotaan säilyttää riistalajina, sidosryhmiin pitää lisätä terveysviranomaisten edustus ja ihan tavallisten ihmisten, esimerkiksi puutarhaharrastajien.

    En usko, että yhdelläkään poliittisella ryhmittymällä on kanttia vastustaa demokraattisen päätöksen sitovuutta ja sitä, että vahingokärsijät pääsevät oikeasti vaikuttamaan päätökseen. Onhan nykyinen tilanne demokratian irvikuva.

     

    mulle

    Tällä kertaa päästän tämän hyvin lyhyt kasvuisen ilisiko 165 senttinen kaupungin rakennusinsinööri, juu mene nyt verojen kiertäjä korona kuntaasi hoitelemaan. Vapautesi, tuollaisia sinttejä jaksa/tarvitse pyytää 😉

    Muisti on ja pysyy.

    Tosi ikävää jos oikein tarkasti torppia mittailee sir hän rakennusinsinööri porukoineen, mulle muistuu mieleen muutamatkin tonnit.

    Kuitti, kuitit, kuittisi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu.” Liisa Jaakonsaari Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa.

    mulle

    Niin kyllä 🙂

    Per Ä Reikäs

    Ihanko vain muistin virkistykseksikö, tälle kuitteja antamattomalle rakennusinsinöörille?

    puunhalaaja

    Nyt tiedän ainakin yhden ryhmän, jolta on turha odottaa mitään tulitukea tähän asiaan. Vihreiden metsäpoliittinen ohjelma julkaistiin tänään. Silmäilin läpi, ei sanaakaan hirvistä. Kysyin twitterissä paperin kirjoittajilta asiasta, tässä yhden kirjoittajan vastaukset:

    ”Kyllä hirviä suurempi lehtipuuleikkuri on ihan metsänhoito itsessään raivauksin ja harvennuksin. Yleisesti pyrimme pysymään melko yleisellä tasolla ja välttämään liian yksityiskohtaisia asioita. Tämä menee minusta siihen kategoriaan.”

    ja

    ”Jos meillä on ongelma alenevan arvolisän ja huonon jalostusasteen osalta, ja tarve suojella biodiversiteettiä, ilmastoa ja vesiä, niin hirvi ei ole vielä millään muotoa näiden kanssa samalla viivalla suomalaisen metsäpolitiikan isona ongelmana.”

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Sorkkaeläinlaidunnuksen lopettaminen antaa mahdollisuuden tuottaa puuta vähintään 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa (helposti). Määrän lisäksi sorkkaeläintuhovapaa laatu on omaa luokkaansa, puhumattakaan biodiversiteetistä. Sorkkaeläinlaidunnus (hirvi, poro, valkopersepeura, metsäkauris) on selkeä ykkösongelma (tosin tyhmyys on sitäkin pahempi).

    Kaikenkattavasta tyhmyydesta ja kiipijyydestä löytyy loistava esimerkki (metsälehti 8/2007), kun kaikkitietävä kasvuvastaava väitti että kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa. Kyseessa oli kuusikko, jossa hehtaarin alalla oli (ja on) 650 runkoa, joiden kasvuvaippa oli 30 neliötä ja lustonohuus 3 millimetriä. Vihreätkään eivät selvästikään osaa numeroita, mutta avaan tuota kuviota sen verran, että tuon kokoinen runko kasvaa noilla parametreillä luokkaa 0,1 kiintokuutiometri/vuosi. Että ei mene liian vaikeaksi, niin sata (100) runkoa kasvaa sen kymmenenkuutiota/vuosi.

    Gla Gla

    Puunhalaaja: ”Nyt tiedän ainakin yhden ryhmän, jolta on turha odottaa mitään tulitukea tähän asiaan. ”

    Tulos oli arvattavissa. SLL:n Veistolakin vain kiemurteli kuin teflonpintainen mato kysyessäni yhdistyksen kantaa valkohäntäpeuroihin.

    Luontoväelle ei ole ratkaisu ympäristöongelmiin se, että eläimiä tapetaan. Kettutytöt voi pahoittaa mielensä ja siinä menee monta ääntä sekä rahoittajaa. Luontoarvoista ei ole niin väliä.

     

    Puuki

    ”Jos meillä on ongelma alenevan arvolisän ja huonon jalostusasteen osalta, ja tarve suojella biodiversiteettiä, ilmastoa ja vesiä, niin hirvi ei ole vielä millään muotoa näiden kanssa samalla viivalla suomalaisen metsäpolitiikan isona ongelmana.”

    ÖÖ… Mihin ”kategoriaan ” mennee tuo lausunto ?  Kun alun mukaan   ongelmana oli ” metsänhoito itsessään raivauksin ja harvennuksin ” ?     Alenevaan arvonlisään voidaan vaikuttuu mm. uusimalla sellutehtaita, se parantaa jalostusastettakin.  Raivauksia  & harvennuksia tarvitaan jotta saadaan raaka-ainetta sellutehtaille jalostettavaksi   .  Lankun sahaaminen vaikka sekin on tärkeää ei vielä kovin paljon lisää jalostusastetta.  Eikä huonekalujakaan  kannata Suomessa juuri enempää  valmistaa enää nykyään liian kalliin työn hinnan takia.   Biodiversiteetin , ilmaston ja vesien suojelu tulee siinä mukana , kun kehitetään niitä yhtä mukaa metsätalouden ohella kuten tähänkin asti on tehty jo melko pitkän aikaa.  Ilmastoa suojellaan parhaiten puun kasvua lisäämällä !

    suorittava porras suorittava porras

    Etelän tiheän asutuksen alueella saattaa vihreiden toiminta jarruttaa metsästystoimintaakin. Fb on hekessä paskaa tulvillaan ,kun näkevät vilauksenkin metsästäjistä . Vihreiden asunnot on kierrettävä kaukaa ja pysyttävä syvällä metsien kätköissä.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 1,096)