Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Otetaan taas kertauksena pelkistettynä mistä on kysymys

Hirvikannan säätelysysteemi on hieno, siinä on vain yksi vika, se ei kaikissa maakunnissa toimi.

Jokaisessa maakunnassa toimii alueellinen riistaneuvosto, joka asettaa hirvikannan tavoitetiheydet hirvitalousalueille, kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa maakunnassa on useita hirvitalousalueita, koko Suomessa yhteensä 59.

Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä.

Metsäomistajien edustus on 1/10 kokoonpanosta ja metsästäjien 6/10. Metsänomistajien edustaja on käytännössä MTK:n nimittämä edustaja. Kuten tässä keskusteluketjussa aiemmin tuli esille, edustaja ei aina ole puuntuottaja. Eli metsäomistajien edustus on kuunteluoppilas jos sitäkään, ei päätäntävaltaa riistaneuvoston päätökseen.

Alueellinen riistaneuvosto asettaa hirvitalousalueille hirvitiheystavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella, sillä metsästyslaki 26 § sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

Maa-ja metsätalousministeriön laatima hirvikannan hoitosuunnitelma sanoo näin:
”Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät neuvotteluun, jossa määritetään hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.”

Meillä Varsinais-Suomessa sidosryhmät ovat olleet yksimielisiä, että tavoite pitäisi olla 2,5 / 1000 ha. Mikä sekin on korkea, sillä pienet hirvieläimet mukaan otettuna keskimääräinen hirvieläintiheys on täällä yli 50 / 1000 ha, Lisäksi täällä on metsää pinta-alasta vain on vain 60%.

Tämän prosessin jälkeen Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto nuiji pöytään tavoitteita 5,5 ja 4,5. Tämähän romuttaa koko hienon säätelyjärjestelmän. Miksi näin tehdään? Minusta syy on hyväveli-verkosto. Järjestelmän puolustaja on syyttänyt meikäläistä ”maalittamisesta” kun nostin esiin ”hymyilevät herrat”. Erittäin mielelläni näkisin, että löytyisi jokin muu miellyttävämpi selitys, voin olla väärässäkin, joten jään odottamaan parempaa selvitystä miksi näin tehdään.

Tämä sama kysymys lähetettiin Metsälehdenkin toimesta ministeriöön, eikä vastausta saatu. Kysymys ei ole vaikea, mutta vastaus on, sillä riistahallintolain mukaan ministeriö valvoo riistakeskusta. Metsälehteä on kuitenkin selvästi luettu, sillä viimeisessä kannanotossa
oli muokattu omaa kantaa, ei pidä ylittää 3,5 / 1000 ha . ”Hirvikannan ei pidä missään alueella saariston erityityisolosuhteita lukuunottamatta ylittää 3.5 hirveä 1000 hehtaarilla.” Valitettavasti 3,5 ylittäviä tavoitteita on muaallakin kuin saaristossa.

Riistakeskus myöntää Luken kanta-arvioihin perustuen luvat sen mukaan, että hirvitalousalueen hirvikanta pysyisi tavoitteessa. Eli meillä lupia ”pantataan”, niin, että kanta pysyy yli 4,5/1000 ha. Tällä palstalla järjestelmän puolustaja on antanut selityksen, että alueellisen riistaneuvoston päätös ei ole sitova, lupia voi anoa riistakeskukselta enemmän ja laittaa oman tavoitteen. Silloin koko järjestelmä tavoitteenasetteluineen olisi turha. Alueellinen riistaneuvosto kuuluu riistakeskukseen, joten tuskin riistakeskus myöntäisi lupia enempää kuin on itse päättänyt.

Toisaalta löytyy hirvitalousalueita, joissa on asetettu yksimielisyydessä tavoite, mutta siihen ei ole koskaan päästy. Siinä tapauksessa ongelmat löytyvät enemmän paikallistasolta.

Keskusteluketjun alussa on käsitelty maanomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa paikallistasolla. Valitettavasti ketjuun on joku peräreikä lykännyt pökäleitä ja järjestelmän puolustaja nostanut alikasvoskuuset, norsut ja lopuksi sudet, että keskustelu sekoaisi, mutta eiköhän sieltä löydy asiakin.