Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Per Ä Reikäs

    Glas peurat kivoja katsella luonnossa, vain ihanoi tuulilasissa.

    Tikkula Tikkula

    Kun seuraa ” susien uhrit” faceryhmää niin hirvenmetsästys tulee hiipumaan tällä tahdilla suomesta.  Ja lunta sen verran niin alkaa pihasusien jäljet näkymään. Meidän ”Rekku” kulkee vain tarhan ja tuvan väliä. Irti ei uskalla pitää, sama hirvikoiramiehillä. Saloa ois susilla kulkea vaikka miten mutta pihoihin pitää tulla.

    Planter Planter

    Otetaan taas kertauksena pelkistettynä mistä on kysymys

    Hirvikannan säätelysysteemi on hieno, siinä on vain yksi vika, se ei kaikissa maakunnissa toimi.

    Jokaisessa maakunnassa toimii alueellinen riistaneuvosto, joka asettaa hirvikannan tavoitetiheydet hirvitalousalueille, kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa maakunnassa on useita hirvitalousalueita, koko Suomessa yhteensä 59.

    Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä.

    Metsäomistajien edustus on 1/10 kokoonpanosta ja metsästäjien 6/10. Metsänomistajien edustaja on käytännössä MTK:n nimittämä edustaja. Kuten tässä keskusteluketjussa aiemmin tuli esille, edustaja ei aina ole puuntuottaja. Eli metsäomistajien edustus on kuunteluoppilas jos sitäkään, ei päätäntävaltaa riistaneuvoston päätökseen.

    Alueellinen riistaneuvosto asettaa hirvitalousalueille hirvitiheystavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella, sillä metsästyslaki 26 § sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Maa-ja metsätalousministeriön laatima hirvikannan hoitosuunnitelma sanoo näin:
    ”Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät neuvotteluun, jossa määritetään hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.”

    Meillä Varsinais-Suomessa sidosryhmät ovat olleet yksimielisiä, että tavoite pitäisi olla 2,5 / 1000 ha. Mikä sekin on korkea, sillä pienet hirvieläimet mukaan otettuna keskimääräinen hirvieläintiheys on täällä yli 50 / 1000 ha, Lisäksi täällä on metsää pinta-alasta vain on vain 60%.

    Tämän prosessin jälkeen Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto nuiji pöytään tavoitteita 5,5 ja 4,5. Tämähän romuttaa koko hienon säätelyjärjestelmän. Miksi näin tehdään? Minusta syy on hyväveli-verkosto. Järjestelmän puolustaja on syyttänyt meikäläistä ”maalittamisesta” kun nostin esiin ”hymyilevät herrat”. Erittäin mielelläni näkisin, että löytyisi jokin muu miellyttävämpi selitys, voin olla väärässäkin, joten jään odottamaan parempaa selvitystä miksi näin tehdään.

    Tämä sama kysymys lähetettiin Metsälehdenkin toimesta ministeriöön, eikä vastausta saatu. Kysymys ei ole vaikea, mutta vastaus on, sillä riistahallintolain mukaan ministeriö valvoo riistakeskusta. Metsälehteä on kuitenkin selvästi luettu, sillä viimeisessä kannanotossa
    oli muokattu omaa kantaa, ei pidä ylittää 3,5 / 1000 ha . ”Hirvikannan ei pidä missään alueella saariston erityityisolosuhteita lukuunottamatta ylittää 3.5 hirveä 1000 hehtaarilla.” Valitettavasti 3,5 ylittäviä tavoitteita on muaallakin kuin saaristossa.

    Riistakeskus myöntää Luken kanta-arvioihin perustuen luvat sen mukaan, että hirvitalousalueen hirvikanta pysyisi tavoitteessa. Eli meillä lupia ”pantataan”, niin, että kanta pysyy yli 4,5/1000 ha. Tällä palstalla järjestelmän puolustaja on antanut selityksen, että alueellisen riistaneuvoston päätös ei ole sitova, lupia voi anoa riistakeskukselta enemmän ja laittaa oman tavoitteen. Silloin koko järjestelmä tavoitteenasetteluineen olisi turha. Alueellinen riistaneuvosto kuuluu riistakeskukseen, joten tuskin riistakeskus myöntäisi lupia enempää kuin on itse päättänyt.

    Toisaalta löytyy hirvitalousalueita, joissa on asetettu yksimielisyydessä tavoite, mutta siihen ei ole koskaan päästy. Siinä tapauksessa ongelmat löytyvät enemmän paikallistasolta.

    Keskusteluketjun alussa on käsitelty maanomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa paikallistasolla. Valitettavasti ketjuun on joku peräreikä lykännyt pökäleitä ja järjestelmän puolustaja nostanut alikasvoskuuset, norsut ja lopuksi sudet, että keskustelu sekoaisi, mutta eiköhän sieltä löydy asiakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Planterilla hyvä yhteenveto. Keskustelussa on ilmennyt, että myös Lapissa on ongelma-alueita, joilla jopa vähän yli 2 taso per 1000 ha maa-alaa hirviä on liikaa. Lisäksi poro syö siellä kaiken pintakasvillisuuden ml. rauduskoivun taimet. Kokonaiskuva ei siis ole kaikin osin hyvä, vaan systeemi kaipaa hienosäätöä.

    Tikkula Tikkula

    Olen ihan samaa mieltä kuin planter, maattomilla metsästäjillä kohtuuttomasti valtaa säädellä hirvikantaa.

    Planter Planter

    Kiitos Juho87:lle asiallisesta kommentista, mukava saada näkemystä muualtakin. Keskustelu on pyörinyt miltei pelkästään akselilla Varsinais-Suomi….Keski-Suomi. Varsinais-Suomessa on aivan liikaa hirvieläimiä ja Keski-Suomessa on juttujen perusteella pulaa niistä.

    ”Itse eivät välttämättä menetä mitään mutta jos heidän lapset perivät maan niin se on heidän tulevista tukkitileistä pois..”

    Tätä olen itsekin miettinyt, onko kyse itsekkyydestä vai tietämättömyydestä.

    suorittava porras suorittava porras

    Planterin kohdalla on kyse aika vahvasta ymmärtämättömyydestä . Lähialueen mahdollisuuksilta ja välittömiltä vaikutuksilta ummistetaan silmät ja kuvitellaan ,että jostain kaukaa ohjaillen asiat sujuvat paremmin. Jälkimmäistä tapaa noudattaen ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen mitään myönteistä Planterin kannalta. Suunta on ollut ihan toinen.

    Koska hallinto on tarjoamalla tarjonnut mahdollisuutta ratkaista asioita paikallisella tasolla ,on viisasta myös käyttää mahdollisuudet hyväksi. Suurimmassa osassa maatamme näin on tehty ja tulokset näkyvät , jos tarkastelija vähänkin jotain tilastoista ymmärtää. Tarkasteltavaa aikajanaa jatkamalla 1990-luvulle nähdään ,että hirvien kanssa on ollut isompiakinnongelmia. Valkohäntien lisäätymiskehitys on puolestaan jäänyt täysin huomaamatta ,kun on takerruttu epäolennaiseen. Nyt ollaan myöhässä ja pulmia riittää pidemmäksi aikaa ,vaikka mitä tehtäisiin . Tässä on yksi syy ,miksi hallinto on kysymyksen kohdalla vaitonainen . Ei voi luvata mahdottomia.

    En näkisi myöskään viisasna yrittää kerjätä myötätuntoa muilta uhkailemalla omakohtaisilla,mutta muden kohdalla toteutumattomilla ongelmilla. Virheelliset puulajivalinnat voivat johtua pelkästään katteettomasta pelottelusta ja ongelmat ruokkivat itse iteään.

    Puuki

    On niitä muuallakin ongelmia metsänkasvatukseen tullut hirvieläimistä kuin E-Suomessa.

    Ja jokainen vähänkin omilla hoksottimilla ajatteleva tajuaa miten paljon on muuttunut, kun uusi laji on vallannut metsä- ja asuinalueita.   Melkein jokaisesta sanomalehdestä ym. on ollut luettavissa vhp:n tekemistä tuhoista esim. saaristoalueilla ja liikenteessä siellä missä kanta on lisääntynyt liian paljon.   Ja se kehitys pitää jotenkin , tavalla tai toisella, saada muuttumaan, että ei leviäisi edelleen laajemmalle.

    ”Virheelliset puulajivalinnat” ei yleensä johdu mistään pelottelusta.  Kun ra-koivut häviää taimikosta yhettömiin (tai männyntaimet hirvien talvilaidun alueella) , niin mitä tekemistä siinä olisi ollut  jollain katteettomalla pelottelulla ? Mitä tuo ”katteeton pelottelu-lausunto” mahtaa tarkoittaa suomeksi sanottuna ?   Jos hirvieläimiä on oltava paljon niiden aiheuttamista haitoista huolimatta, niin sitten pitää keksiä keinot joilla tuhot saadaan pienemmiksi jotenkin muuten kuin kantaa vähentämällä.  Vieraslajin aitaus erilleen olisi yksi mahdollisuus. Varmaan alkuun melko hankala olisi  toteuttaa mutta mahdollista sekin olisi.   Ei ne vähene ainakaan rahtaamalla tonnikaupalla porkkanoita/viikko  ruokintapaikalle vuodesta toiseen.

    Per Ä Reikäs

    Isäntäs tässä sun, moi.

    Moniki jo kinkkunsa ostanut

    Jakuivie joulukuusensa varastanut

    Hakkeen hinta, joku viisas selvittää?

    mulle
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,096)