Keneltä kysyt Jean S? Eihän tuosta ole epäilystäkään että metsästyksen harrastajat kuuntelevat omiaan enemmän kuin sidosryhmiä. Tämä näkyy joissakin riistaneuvostoissa sidosryhmien sivuuttamisena. Tästä pitäisi päästä pois.

Tähän voisi myös koettaa listata potentiaalisia kansanedustajia, keillä olisi jotain mielenkiintoa asioita kohtaan.

Vasemmistoliitossa nämä sorkkaeläinhomat on delegoitu ilmeisesti Jari Myllykoskelle, tai ainakin näin Kontulan kommentit ymmärsin kun olen aiheesta lähestynyt. Myllykoski teki äskettäin aloitteen, että yhdellä luvalla saisi ampua kolme peuran vasaa. Pisteet siitä, mutta muuten hänestä ei saa erityisen aktiivista kuvaa.

Vihreissä en tiedä ketään kansanedustajaa, joka oikeasti tajuaisi metsistä tai olisi edes kiinnostunut muusta kuin avohakkuiden vastustamisesta.

Kokoomuksessa Terhi Koulumies on jotain yksittäisiä twiittejä pistänyt aiheesta, mutta en ole erityisen vakuuttunut, ainakaan vielä. Tietääkö joku Pauli Kiurun, voisiko se olla tolkun ihminen?

Keskustassa on Kärnä. Kärnä on joko uhka tai suuri mahdollisuus. Uskoakseni enemmän mahdollisuus, jos sen vaan saisi innostumaan. Innostuessaan se tykittelee menemään hyvin reippaalla tyylillä. Kärnän johdolla on laadittu tuo keskustan viimeisin erälinjaus. Kärnä on myös vaatinut lisää lupia peuroille, mutta ei tosin kommentoinut mitään siihen, että eihän tiheän kannan alueilla homma ole enää kiinni lupien myöntämisestä, kaikki anotut luvat peuralle myönnetään jo nyt.

Kaikkein potentiaalisimpana toimijana pidän persuja. Voin olla ihan väärässäkin toki. En ole vielä ketään heistä lähestynyt, mutta joku Junnila tai Tavio voisi olla potentiaalinen toimija. Ehdottomasti tehokkainta olisi kuitenkin saada samanhenkiset edustajat toimimaan yhdessä     yli puoluerajojen. Yleensä kaikki aloitteet raukeavat tyhjiin, kun opposition piipitykset ei hallituspuolueita paljon kiinnosta.

Suurin ja nopein mahdollisuus vaikutta  tilanteesen on liittyä siihen paikalliseen seuraan. Tilakohtaisia ongelmia voi vähentää tätä kautta ja vaikuttaa mielipiteisiin ja asenteisiin suoraan seuran sisältä käsin. Mikä tässä on niin vaikeaa?? Minulta on aikanaan onnistunut. Miksei myös muilta ,kun tuntuu intoa riittävän?

Maanomistaja perää metsästysoikeutta ,mutta monikaan näistä vaatimuksen esittäjistä ei  kykene sitä käyttämään. Luotetaan ihmeisiin ja jotkut jopa ventovieraisiin ihmisiin enemmän ,kun paikkakuntansa tuttuihin metsämiehiin. Mistä tämä krooninen asennevamma oikein juontaa juurensa?

VS2:lla asiat on ihan omissa käsissä. Puuttuu vain yhteinen tahtotila. Ulkopuolelta sitä on turha haikailla. Valitetaan hirvien suurta määrää ,mutta saalistiheys on laskenut alemmas ,kun Lapissa. Valkohäntien kohdalla lupia on niin paljon ,kun väki jaksaa käyttää ja riistaviranomaiset ovat kehottaneet ne käyttämään ja suntaamaan jahdit kartalla osoitetuille ongelmakohteille . Jahti kehotettiin myös aloittamaan välittömästi kauden alussa.

Toimet kannan alentamiseksi ovat täydessä käynnissä ,mutta jotkut eivät tätä halua tunnustaa. Kriitikoiden hankkeet ovat olleet vuosikausia ”vireillä ”,mutta aikaiseksi on saatu vain pitkiä kirjoituksia ja välillä jopa perättömiä väitteitä.

Toiset tekee ,toiset ainoastaan touhuaa.