Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Nyt tiedämme ainakin sen että on aika ryhdistäytyä ja ainakin maa-ja metsätalousministeri pitää vaihtua seuraavien vaalikekkerien jälkeen. Mieluusti koko ministeriössä tuuletus. Meidän on saatava omaa edunvalvontaa eli puuntuotannollista taustatukea siltä suunnalta, joka erittäin luonnollista mielestäni.

    Jean S

    Onko Anneli miettinyt mennä johonkin porukkaan hakemaan Hiilestä kiinni -rahaa ja ympätä tämän sorkkaeläinkannan hallinnan jotenkin johonkin projektiin?

    A.Jalkanen

    Kysymys 1: en. Tämä sopisi mutta ryhmän kasaaminen ja hankebyrokratian pyörittäminen on liian raskasta. http://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/hae-rahoitusta/haut/strategisen-tutkimuksen-haut/strategisen-tutkimuksen-ohjelma–elonkirjon-koyhtymisen-ymparistolliset-ja-yhteiskunnalliset-yhteydet-biod/

    Kysymys 2: kyllä on ympätty: punkkitutkimuksen yksi osahypoteesi on se, että pienten hirvieläinten suuri määrä kasvattaa punkkien määrää, kts. lisää blogissa metsanomistaja.blogspot.com. Tämä on jo sinällään jo todistettu, mutta minun pitää huomioida sorkkaeläimet selittävänä tekijänä.

    Planter

    Poliittinen ohjaus hirvikannan säätelyssä

    Poliittinen ohjaus on poliittinen valinta asetettavista tavoitteista. Niistä päättävät hallitus ja eduskunta ja toteuttavat virkamiehet. Eräpolitiikassa maa-ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo riistakeskuksen toimintaa.

    Riistahallintolaki
    1 §
    ”Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”

    2 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen;

    kokousVierailun isäntänä oli Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen riistaherra.
    Riistaherran kotipesä ja metsästymaat ovat Salossa.
    Salo kuuluu hirvitalousalueeseen VS3.
    Riistaherra toimii myös Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana ja valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajana.

    Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston sidosryhmät ovat hyvin perustellen vaatineet, että hirvitalousalueen VS3 hirvitiheystavoite pitäisi pudottaa tasolle 2,5 / 1000 ha. Silloinen metsänomistajien (ainoa) edustajana riistaneuvostossa kertoi ymmärtäneensä, että sovittiin 2,5. Juttukin siitä on Metsälehdessä 3 /2017.

    Myöhemmin ilmeni, että tavoitteeksi VS3:lle (omille metsästysmaille) riistaherra puheenjohtajana 2016 ajoi läpi tiheyden 4,75 / 1000 ha. Nyt tavoitehaarukka on 4,2-4,7.
    Kun myöhemmin MTK kysyi Maaseudun Tulevaisuudessa, miksei maanomistajien kantaa huomioitu lainkaan, hän vastasi, että ”vaatimus pienen hirvikannan puolittamisesta oli kohtuuton.”

    Kuvaan liittyvästä Salon Seudun sanomien jutusta:

    ” Ministeri Leppä osallistui keskiviikkona Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin valkohäntäpeurakannan hoitoa.

    Jari Lepän mukaan hallitus on viime vuosina pyrkinyt tukemaan riistanhoitoyhdistyksiä peurakannan pienentämisessä. Seminaarin jälkeen ministeri suuntasi Vaskion majalle peurajahtiin, jossa hän oli Vaskion ja Kuusjoen metsästysseuran vieraana.”

    ”Tämä oli minulle oikein mieluinen kutsu. Olen metsästänyt pikkupojasta lähtien. Vaikka saalis ei ole tärkeintä, lähden jahtiin toiveikkain mielin.”

    Metsälehti lähetti ministerille/ministeriölle kysymyksen olisiko maa-ja metsätalousministeriön syytä panostaa enemmän riistakeskuksen ohjaamiseen ja valvomiseen, kun ministeri on itse sanonut, ettei hirvitiheys saa ylittää 3,5 / 1000 ha ja heidän maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannahoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4/1000ha tiheyksillä tulee kestämättömiä vahinkoja. Kuitenkin heidän valvomansa riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto asettaa tavoitteeksi yli 4 / 1000 ha tiheyksiä.

    Vastauksen antoi valvottava eräosasto, ei valvoja, eikä vastausta saatu varsinaiseen kysymykseen. Heiluttaako tässä nyt häntä koiraa, eli roolit ovat kääntyneet nurinperin. Eräosasto valvoo ministeriön toimintaa, vai onko kyse peräti ”hirvikultista”.

     

    A.Jalkanen

    Mafiahan oli alun perin suojelujärjestö, ei järjestäytyneen rikollisuuden osa. Vaikuttaa siltä, että riistakonsernin hallinnoiman hirvikannan säätelyjärjestelmänkin päätavoite on suojella, eli varmistaa mahdollisimman hyvät edellytykset kaikenlaiseen erästelyyn.

    Puuki

    Nyt ilmaston muutoksen vaikutuksen ollessa lämpenemään päin pitäisi ottaa riistapuolellakin ottaa huomioon, että kuusen  ”pakkokasvatus” ei sovi esim. mäntymaille ollenkaan koska kuusikot ei sopeudu lämpenevään ilmastoon yhtä hyvin kuin männyt . Sama koskee tietysti jk:n mainostajiakin.  Sekapuustojen suosiminen  lehtipuineen sopii parhaiten nykyiseen tilanteeseen, ei metsien kuusettaminen.

    1 riistavahinko tälle syksylle sattui, kun metsäkauris söi pensasmustikan taimen.  Muut taimet säästyi hyvän yhtenäisen suojauksen ansiosta. Syödyn taimen päältä oli kauris kaatanut yksittäisen verkkosuojan.  Vahingonkorvausta en taida kuitenkaan hakea riistakeskukselta(?) vaikka arvokas taimi olikin kyseessä.

    Planter

    Näin kävi edellisessä kommentissa mainitussa kokouksessa (sidosryhmäesitys 2,5 päätös 4,75 ). Pontus on Kemiönsaarelta ja hänen mukaansa siellä on ihan kaikissa taimikoissa vahinkoja. Eikä saari ole mikään pieni luoto, sen pinta-ala on 280 000 hehtaaria.

    pontus

    Tiina Lietzén

    Kiitoksia Planterille kolumnini esiin nostosta. Ketjuun eilen lisätty linkki Aromilehteen sai verenpaineen nousemaan: mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

    Minua on pitkään harmittanut se, että MTK totaalisesti kieltäytyy näkemästä eroa metsästävän ja ei-metsästävän maanomistajan välillä. Asetin ensimmäistä kertaa Ville Kalluisen aseman riistaneuvoston jäsenenä julkisesti kyseenalaiseksi joulukuussa 2019 Mhy Salometsän valtuustossa. Koska tiesin ARN-kauden olevan päättymässä 2020, halusin tietää, voisiko oma mhy:ni vaikuttaa siihen, että ko. kiintiöpaikalle saataisiin ei-metsästävä maanomistaja. Kysymykseni jälkeen seurannutta jäätävää hetken hiljaisuutta rikkoi vastaus, jonka mukaan ”asiaa pitää selvittää”.

    Helmikuussa aloin kirjoittaa kolumnia ja lähetin MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtajalle Paavo Myllymäelle tämän sähköpostin:

    ”MTK:n nimeämänä jäsenenä Varsinais-Suomen riistaneuvostossa on Ville Kalluinen. Hän on metsästysseurassaan sihteerinä ja viimeisen vuoden aikana perustanut riistalihan käsittelylaitoksen. Liiallinen peura- ja hirvikanta kuumentaa tunteita läpi Varsinais-Suomen. Onko Kalluisen nimeämisessä hirvieläintiheyksistä päättävään elimeen käyty edes keskustelua? Minusta tilanne on suorastaan irvokas, kun MTK luovuttaa paikkansa ko. elimessä henkilölle, jonka suoranainen etu on korkea riistatiheys.”

    Oli talvilomaviikko enkä saanut sähköpostiini vastausta. Kolumnin deadline painoi päälle, joten soitin Myllymäelle. Hänen mukaansa minulla oli väärää tietoa: Kalluinen ei ole seuransa sihteeri. Myllymäki korosti useaan otteeseen 45 minuuttia kestäneen puhelun aikana, kuinka minun pitää pysytellä kirjoituksessani faktoissa ja että Kalluista parempaa maanomistajien edustajaa ei kertakaikkiaan Varsinais-Suomesta löydy. Ei-metsästävää maanomistajaa ei kuulemma voi laittaa jäseneksi alueelliseen riistaneuvostoon, koska siellä täytyy olla sisällä metsästysasioista.

    ARN:n sidosryhmäpalaverissa MTK Varsinais-Suomi muiden kuultavien mukana vaati hirvitiheystavoitteeksi 2,5/1000 hehtaaria. Mitä tekee MTK:n nimeämä edustaja ARN:n omassa kokouksessa? Kokouspöytäkirjaa en ole itse nähnyt, mutta saamieni tietojen mukaan sinne ei ole merkitty minkäänlaista eriävää mielipidettä, vaan Kalluinen on muiden mukana ollut hyväksymässä ylisuurta hirvitiheyttä. Kun kysyin tästä Myllymäeltä, hän selvitti (kuin pienelle lapselle), että kyseessä on vain kokoustekninen juttu, jolla ei ole mitään merkitystä.

    Puhelun jälkeen googletin uudelleen Mynämäen Erän kotisivut, ja siellä kerrottiin Kalluisen olevan seuransa sihteeri. Laitoin uutta sähköpostia Myllymäelle, hän kun oli korostanut minulle faktoissa pysyttelemistä.

    ”Hei, minua jäi vaivaamaan, kun kerroit ettei Ville Kalluinen ole metsästysseurassaan sihteerinä/luottamustehtävissä. Minulle avautui Googlen kautta tällainen sivu, joka näyttää ihan luotettavalta, toki päiväystä en siitä äkkiä löytänyt. (kuva sivusta). Yritän tietysti perustaa mielipiteeni faktoihin ja selvittää asioita, juuri siksi otin yhteyttä ensin Sinuun ja luottamushenkilöihin. Kumpi on nyt fakta, onko Kalluinen seuransa sihteeri vai ei?”

    Vastaus oli lyhyt ja tuli äkkiä.” Jep, on/oli vuoden 2019, jää tehtävästä pois 2020.”

    Ja nyt siis Kalluinen on ”vain” seuransa hallituksen jäsen.

    Ei MTK meitä vellihousuja metsästysasioissa millään lailla auta. Asenne on jopa ylimielinen ja aina saa eteensä vastauksen: ala sitten itse metsästämään, niin näet mitä se on.

    mehtäukko

    Hyvä.

    Entäpä jos aletaan miettiä konkreettista seuraavaa siirtoa.

    Onko työnimenä vaikka Metsänomistajien Riistaneuvosto.

    Kuten muutkin kuppikunnat aloittavat ”nollasta”, tämäkin. Organisaation perustaminen ym.  laillisuuspykälät voimaan ja vaikuttamaan.

    Planter

    Ei auta MTK, eikä mikään muukaan metsäomistajaa. Ainoat vaikuttamismahdollisuudet ovat riistaorganisaation kaksi ääripäätä, metsästysvuokrasopimus ja äänestyslippu eduskuntavaaleissa.

    Valkohäntäpeurasta eivät kärsi yksin taimikoiden omistajat. Niihin ovat hermostuneet autoilijat, puutarhaharrastajat, monet mökkiläiset, kaupalliset puutarhat/erikoisviljeljelijät, maanviljelijät,  jotka kasvattavat ”väärää” kasvia, eli elukan herkkua.

    Yleinen mielipide aika laajasti alkaa kyseenalaista kuuluuko se Suomen luontoon. Toivottavasti ratkaisu tulisi pikaisesti tätä kautta ja haitallisen vieraslajin suojelu lopetettaisiin.

    Suurelle yleisölle eikä kansamme edustajille ei vaan ole tiedossa, että niiden määrä ei ole vahingossa paisunut näin suureksi. Riistaorganisaation taholta yritetään luoda mielikuva, että hartiavoimin tehdään töitä, että ne saataisiin vähenemään. Kuitenkin tämä haitallinen vieraslaji, vitsaus, on tahallaan luotu riistahallinon menestystarinaksi, pyyntirajoituksin, ruokkimalla ja edelleen siirtoistuttamalla.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,096)