Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • rööri roope

    Pihasudet paras karkoittaa kuntan alle.Leikkimistä tuo ilmaan ampuminen.90 luvullakin karkoitettiin kunttaan kun suden jäljet ilmaantu lähitieenoolle eikä kukaan itkenyt.

    jees h-valta

    Röörin on turha uhota kun ei uskalla sutta silmiin katsoa. Pissii alleen.

    Planter

    Kiitos röörille ja Jeesille otsikon aiheeseen annetusta lisäarvosta!

    MTK:n rooli metsänomistajien edunvalvojana

    Lounais-Suomalaisen metsänomistajan näkövinkkelistä metsänomistajien edunvalvoja MTK on valovuosien päässä aktiivisesta paikallisesta edunvalvonnasta, ehkä vieläkin kauempana. Täällä kannattavan metsätalouden harjoittamisen suurin este on keskimäärin 50-100 eläintä tuhannella hehtaarilla käyskentelvä hirvieläinkanta. Joka on arvioitu koko maapinta-alalle.

    Metsää on täällä keskimäärin 60% maapinta-alasta ja metsäpinta-alasta taimikoita ehkä 15%. Jos ajatellaan, että kaikki pakkautuisivat syksyllä noihin taimikoihin olisi ”taimikkotiheys” 500-1000 eläintä tuhannelle hehtaarille. Ihan näin ei tietenkään käy, mutta eläinmäärä taimikoissa kuitenkin lisääntyy ja on kestämätön.

    MTK on tietoinen ongelmasta, kun toteaa, että lounaisella rannikolla männyn, koivun ja muiden lehtipuiden kasvatus on käytännössä mahdotonta.

    Mikä on ehdotettu ratkaisu? Sopeutuminen tilanteeseen! Ärisee kyllä julkisuudessa kovasti ja voi muodostua kuva, että ajaa kovasti metsänomistajien asiaa. Käytännön toimi on ehdotus, että kannattaa harkita jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä, koska siinä on tutkitusti pienemmät hirvieläintuhot.

    Suositellaan huonon taimikon perustamiseen siirtymistä. Varmasti on pienemmänt hirvieläintuhot, kun tuhottavia taimia on vähemmän.

    ”Metsäkeskuksen 2019 taimikkotarkastusten perusteella vain hieman yli puolelle luontaisen uudistamisen alasta oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen taimikko.”

    Maanmuokkauksella ja jalostetuilla siemenillä tai viljelytaimilla pääästäisiin ehkä parempaan tulokseen, mutta ne on jalostettu myös maukkaammiksi, ei voi käyttää.

    Metsänomistajilla on vaikutuskanava alueellisissa riistaneuvostoissa. Yksi edustaja kymmenestä, joka toimii MTK:n mandaatilla. Aika vähäinen edustus ajatellen sitä, että kaikki riistatoiminta kuitenkin tapahtuu matsänomistajien metsissä, joissa metsänomistaja yrittää harjoittaa metsätaloutta.

    Löytyykö mistään muualta vastaavaa tilannetta, että elinkeinonharjoittajan suurimpaan ongelmaan, joka olisi hallittavissa tai jopa poistettavissa, ei elinkeinonharjoittajalla itsellään ole mitään sananvaltaa. Ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta vaikka toisten harjoittama ”hirvitalous” tapahtuu elinkeinoharjoittajan omistamalla tontilla. Alempana olevasta linkistä näkyy, että se on vahvasti muuttumassa ”taloudeksi” ja elinkeinoksi, jota harjoitetaan toisten omistamalla maalla.

    Tälläkin palstalla on ärhäkkäästi vastustettu, että tällaisessa tapauksessa maanomistaja yrittäisi jollain keinoin kieltää kyseisen toiminnan. Johtaa kuulemma entistä suurempiin ongelmiin. Kun metsänomistajalla ei ole metsästysoikeutta maillaan ja monopoliasemassa oleva seura lopettaa metsästyksen, niin miten sitten suu pannaan. ”Älkää kitiskö, teillä on huonot sosiaaliset taidot ja kaikki johtuu siitä”

    Eivätkä nämä 1/10 edustajatkaan näytä yleensä olevan edustajia, joilla metsätalous tai muu hirvieläintuhoille altis tuotantosuunta olisi pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.

    Linkissä meidän Varsinais-Suomalaisten metsänomistajien alueellisessa riistaneuvostossa etua valvovan edustajan kuvaus. Mitä ajattelette, onko intressissä ajaa metsänomistajia ja viljelijöitä vaivaava valkohäntäpeurakanta alas? Entä onko MTK:lla vastaava intressi, kun ovat nimittäneet edustajan? Olisiko ”pöyristyttävä” oikea sana kuvaamaan tilannetta?

    https://aromilehti.fi/artikkelit/valkohantapeuraa-kaikelle-kansalle/

    Näitä varmaan löytyy muualtakin. Kun Keski-Suomi on usein keskustelussa, niin katsoin sen vastaavan edustajan. Näkyy olevan ylämaankarjan kasvattaja, jonka puoliso on eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, joka puolestaan on hyvin metsästysmyönteinen. Jostain syystä valiokuntaan päätyneet lukuisat valkohäntäpeuran pyyntiä helpottamaan tähtäävät aloitteet ovat hautautuneet pinon alimmaiseksi ja rauenneet aikanaan käsittelemättöminä.

    Minulle on syntynyt mielikuva, että eduskunnassa tämä maa-ja metsätalousvaliokunta vastaa tavallaan riistaneuvostoa ja kansanedustajat vastaavat sidosryhmiä. Sidosryhmät tekevät sinnikkäästi aloitteita, mutta ministeriön ”käsikassara” päästää läpi vain aloitteet, jotka tulevat ministeriön omasta erätalousyksiköstä, niillä on eri päämäärä, kuin vahinkojen pienentäminen. Päämäärä on riistakannan ylläpito ja kasvattaminen.

    A.Jalkanen

    Kiitos Planter, noinhan tilanne valitettavasti suurin piirtein on. Annoin joskus em. valiokunnan puheenjohtajalle Anne Kalmarille linkin blogiini.

    Aromilehden jutussa pisti silmään tämä lause: ”Metsästäjät metsästävät alle lupamäärien, koska eivät tiedä minne saavat lihan laitettua.” Miten on, kauris-Suomen metsästäjät, onko tämä yleinen tilanne ja mitä pitäisi tehdä? Olisiko lisättävä ponnistuksia riistalihan markkinointiin (kuten Hyvinvointia riistasta -hanke) ja sen lisäksi lisättävä ponnistuksia pienten hirvieläinten kannan pienentämiseksi ja kannan rakenteen muuttamiseksi vähemmän tuottavaksi eli vähemmän naarasvoittoiseksi?

    Planter

    Kun tehdään edellisessä kommentissani olevassa linkissä mainittuja ponnistuksia: teurastamoja lisää, järjestetään lihan käsittely, säilytys, logistiikka lihan loppukäyttäjille. Opetetaan loppukäyttäjät varmaan lihansaantiin ja lisämään ne ravintola-menuun, opetetaan metsästäjille, että liha menee aina kaupaksi ja saa alkutuottajana pienen korvauksenkin. Ajatteletko, että sen jälkeen edustajamme riistaneuvostossa saa läpi ehdotuksen, että nyt aletaan ampumaan naaraita ja ajetaan kanta ja koko bisnes alas.

    Eikä maanomistajia ole otetettu mukaan ”hyvinvointia riistasta” hankkeeseen. En sitten tiedä kuuluisiko kuulla, kun toimintaa on tarkoitus harjoittaa heidän maillaan. Ei  taida muutenkaan kuulua nykyiseen kulttuuriin, että metsänomistajia kuultaisiin heitä koskevissa hankkeissa. Lyödään vaan leima karttaan edes ilmoittamatta.

    Toinen puoli asiasta on se, että jos esimerkiksi se 500 hehtaarin pinta-alarajoitus poistettaisiin, niin tulisi seurojen ulkopuolelta uusia metsästäjiä, joilla on tyhjä pakastin ja joiden lähipiirillä on tyhjä pakastin. Se ei taida olla nykyisin riistamonopolin mieleen ja siksi ne aloitteet menevät silppuriin.

    A.Jalkanen

    En tietenkään usko että lihan markkinoille saanti parantaisi intoa alentaa kantaa, mutta haluaisin, että runsaiden hirvieläinkantojen alueelta tulisi kehittämisehdotuksia. Toistaiseksi täällä ovat olleet metsästävältä puolelta äänessä lähinnä vain suorittava porras ja metsuri motokuski.

    Väittävät että pinta-alarajoituksen alentaminen vaikeuttaisi ainakin hirven metsästystä, kun ajo menisi usein vieraan puolelle. Kauriilla tämä ei niinkään päde, kun harrastetaan pienillä koirilla ajon lisäksi myös pellon kulmilla väijymistä ja ruokinnoilta metsästämistä.

    puunhalaaja

    Kaupallista metsästystä harrastavien seurojen alueilla jäävän kannan mediaani on yli 20/1000h. Eli kanta on pidettävä tiheänä, jos halutaan ammuttavaa piisaavan niin omalle porukalle kuin maksaville vieraille.

    Planter

    Koko Varsinais-Suomen maakunnassa keskisaalis vuonna 2019 oli 19 vhp / 1000 ha, se tarkoittaa metsästyksen jälkeistä keskikantaa yli 40 vhp/ 1000 ha, koska kanta ei metsästyksellä pienene.  Päälle tulevat vielä metsäkauriit ja hirvet. Keskimääräinen hirvielänkanta on täällä ihan oikeasti yli 50 / 1000 ha.

    A.Jalkanen

    Tuossa edellä puhuttiin lihan markkinoista mutta tottahan se on että metsästysturismi on toinen kasvuala. Nämä bisnekset vaan tapahtuvat toisten mailla, joten niitä ei voida lisätä ilman maanomistajien suostumusta.

    Bisneksen haitalliset ulkoisvaikutukset tulevat muiden maksettaviksi: maa- ja metsätalouden ja liikenneonnettomuuksien hinta tiedetään suunnilleen. Lisäksi punkkitautien terveyshaitat sekä monimuotoisuusvaikutukset joille kummallekin on vaikea laskea hintaa.

    Planter

    ”joten niitä ei voida lisätä ilman maanomistajien suostumusta.”

    Voidaan toki, koko ajan lisääntyy ja lisätään. Linkistä edellä, näin visioi metsänomistajien edunvalvoja riistaneuvostossa:

    ”Riistalajit viihtyvät länsirannikolla, ja ilmaston lämpenemisen myötä kannat tulevat entisestään kasvamaan. Lumettomat, lauhkeat talvet takaavat myös metsäkauriiden ja villisikojen määrän kasvun – kotimaista riistaa on tulevaisuudessa monipuolisemmin saatavilla.”

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 1,096)