Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen

    Mitenkähän tuo porkkana-, omena- ja & viljapitoinen ravinto sopii luonnonantimilla kehittyneen kaurismärehtijän ravinnoksi? Ehkä ei kaikista terveellisin koktail.

    Planter

    Olen kyllä yrittänyt selittää pihakäyntejä puutarhassa tekeville valkohännille, että kuulkaa, tämä ravinto ei ole teille hyväksi, mutta eivät he usko. Yritin ottaa profiilikuvankin selfienä, mutta tuo hyväkäs tunki naamansa väliin.

    jees h-valta

    Onhan ne jokapaikan ongelmia. Aina säikytään susia mutta tuollainen pikkukanttura säikäytti kyllä pehemmin kun menin otsalampun valossa metsässäni ja tuollainen kapsahti läheisen kuusen alta suoraan eteen toljottamaan silmästä silmään. Ja se liike oli todella nopea. Vasta kun käänsin pääni sivuun se lähti kuin raketti pakoon.

    Planter

    luvat

    Planter

    Metsästäjien motiivit harrastukseen asteikolla 1-5. Saalis ei kovin tärkeä!

    motiivit

    Planter

    Havaintoja seuratoiminnasta:

    Metsäkauriille ei tarvita riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Metsästysseurat voivat kuitenkin ottaa paikallisesti lupaviranomaisen roolin ja asettaa niille tiukkojakin kiintiöitä tai jopa rauhoittaa. Kuten aiemmin viestiketjussa olleista muutamien metsästysseurojen säännöistä nähtiin, niin myös tehdään.

    Yleensä metsänomistajat antavat metsästysvuokrasopimuksessa metsästysoikeuden kaikille sorkkaeläimille, jolloin metsäkauris ei olekaan vapaata riistaa seuran ulkopuolisillekaan. Metsäkaurista on usein käytetty esimerkkinä, miten metsästyksen vapauttaminen ei tehostaisi pyyntiä. Tämä vie pohjan siltä selitykseltä, sillä metsäkauriin pyynti on käytännössä kuitenkin säänneltyä.

    Valkohäntäpeura ja hirvi

    Valkohäntäpeuran ja hirven pyyntiin tarvitaan riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. Myös näiden pyyntiä voi metsästyssseura säännellä paikallisesti. Jos haluaisi rauhoittaa, ei haeta pyyntilupia. Jos haluaa rajoittaa pyyntiä tiukemmin kuin Luken suositus, haetaan vähemmän lupia kuin on suosituksessa. Voidaan myös hakea suositusten mukainen lupamäärä, mutta jättää käyttämättä osa haetuista luvista. Tämä on kaikki sallittua, seuralla ei ole velvoitetta ampua yhtään eläintä, jos syystä tai toisesta ei halua.

    Metsästysseuran rooli kanta-arvioinnissa

    Luke käyttää ajantasaisessa hirvikanta-arvioinissa lähtökohtana metsästäjiltä saatuja metsästyskauden aikaisia tietoja kaadetuista eläimistä, sukupuolijakaumaa ja vasaosuutta sekä hirvihavaintoja. Havaintojen määrä riippuu siitä miten monta kertaa seura on järjestänyt hirvijahdin. Siksi Luke käyttää havaintomääränä havaintoja metsästyspäivää kohti, ettei havaintojen määrä riippuisi metsästyspäivien määrästä.

    Arvio menee kuitenkin toistuvasti alle todellisen määrän, sillä Luken takaisinlaskenta näyttää, että metsästäjien ilmoittama kanta ei olisi pystynyt tuottamaan kaadettuja hirviä ja noin kolmen vuoden kuluttua kaikki hirvet olisi ammuttu pois. Havainnot tehdään metsästyspäivänä seuran hallinnoimalla alueella havaituista hirvistä.

    Esimerkiksi peurankyttäyksessä nähdyt hirvet, matkalla jahtiin pellolla nähty hirvilauma, naapuriseuran puolella nähty lauma eivät ole arviointiin käytettävä hirvihavainto. Koska havainnointi kuitenkin vuodesta toiseen toistuu saman kaavan mukaan, sen pitäisi teoriassa ainakin kertoa onko kanta kasvamassa tai kutistummassa.

    Mitkä sitten ovat mahdollisia virhelähteitä?
    Lienee inhimillistä, että varmuuden vuoksi ainakin kaikki epävarmat tapaukset jätetään pois. Koirien käyttö vähentää jalkatyötä metsässä ja sitä kautta voisi ajatella tarkkojen havaintojen vähentyneen.

    Havaintoja metsästyspäivää kohti voi vähentyä jos jätetään lupa tai pari metsästykauden loppuun, kuten usein tehdään. Kuitenkin käydään porukalla koiria kouluttamassa tai ”koska se kotiolot voittaa”, eli ei aktiivisesti metsästetä, mutta merkataan järjestelmään metsästyspäivä vähillä havainnoilla. Luke arviossa mahdollliset ”tyhjäkäyntipäivät” näkyvät hirvihavaintojen vähenemisenä ja sitä kautta arviolaskennassa hirvien vähentymisenä.

    Nämä seurojen hirvihavainnot menevät Lukelle, joka muodostaa niistä ja muusta aineistoista Bayes-tilastotieteen periaatteella hirvikannan koon ja rakenteen todennäköisyysjakaumat.

    Luke saan alueellisilta riistaneuvostoilta tavoitekannat maan 59:lle hirvitalousalueelle. Luke laskee kullekin hirvitalousalueelle hirvikanta-arvion. Sitten se laskee paljonko ja miten hirvikantaa pitäisi kullakin hirvitalousalueella verottaa, että siellä päästäisiin alueellisen riistaneuvoston alueelle määrittelemään tavoitteeseen.

    Metsästysseurojen hirvikanta-arviot tulevat takaisin Lukelta verotussuositusten muodossa rhy/seuratasolle, ne näkyvät myös riistahavinnot.fi sivustolla ajankohtaista osiossa.

    Valtakunnallinen tavoite on ollut 76 000 hirveä. Tämä säätösysteemi on näyttänyt hirvikannan hoitosuunnitelman voimassaoloajan ajantasaiseksi kannaksi 80 000-90 000. Sen mukaan on tehty verotussuunnittelu. Luken takaisin laskenta on kuitenkin muutaman vuoden kuluttua näyttänyt, että määrä olikin 100 000 tai yli. Verotussuositus tehdään aina liian pieneen määrään perustuen ja siksi kanta pysyy tiukasti 100 000 kieppeillä.

    kim1

    Viime yönä vessaan mennessä laitoin keittiöön valot…,sen verta oli lunta satanut että valot heijastivat etupihalla..,no peurahan siellä möllötti…no onhan se tavallinen näky…mutta aatelkaa…kyllä ne tuohon ulkoeteisen puolelle tulisi jos pari porkkanaa sinne jättäisi…,ja onhan siellä hevosille tarkoitettuja porkkanoita joskus ollutkin..( osaavatko peurat oven avata…?,heh)…peurakolari on mahdollista jopa omassa pihassa…,ja jotkut onnettomat vielä ruokkivat niitä..

    A.Jalkanen

    Kontiolahdella lähellä asutusta liikkuvalle yksittäiselle sudelle annettiin karkotusmääräys

    Pitäisikö kauriille ja peuroillekin antaa ’karkotusmääräys’? No ei vainiskaan, tämä susimääräys lähtenee siitä että ns. pihasudelle pitää kuulemma antaa todistetusti ja onnistuneesti karkotus ennen kuin sille voi saada kaatoluvan.

    http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/266144

    kim1

    Tiedä häntä…,mutta kivan näköinen koira sinulla….,että tervetuloa punkkijahtiin meillepäin…,heh..

    A.Jalkanen

    kim1 missä on ”meillä päin”?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 1,096)